Laskuvarjourheilijat tekivät useita ennätyksiä

tiistai 17.10.2023
TEKSTI Teksti ja kuvat Pasi Pirttikoski
KUVAT Teksti ja kuvat Pasi Pirttikoski, kuvat Ilari karppinen, Jussi Määttä, Jani Lyttinen
Ensimmäinen muodostelma (piste) kahden pisteen täyspurkuhypyllä Immon kentän päällä. Muodostelman nimi on timantti. Kuva: Ilari Karppinen

SM-tason laskuvarjohyppääjiä on vähän

 

Suomessa on noin 600 lisenssihyppääjää, joista vain kolmisen kymmentä osallistui kesän 2023 aikana pidettyihin ilmalajien SM-kilpailuihin. SM-kilpailuja pidettiin kaudella peräti kolmet.

 

Ensin oli Canopy Piloting (CP) ja tarkkuushyppääjät hyppäsivät SM-mitaleista heinäkuun puolessa välissä. CP-kilpailut hypättiin toistamiseen Ruotsissa yhdessä muiden pohjoismaalaisten kanssa. Kotimaassahan CP-kilpailuja voidaan pitää vain Vesivehmaalla, jossa on maan ainoa pondi.

 

Samana viikonloppuna, kun CP-väki kokoontui Gryttjomiin hypättiin Immolassa perinteisen tarkkuuden SM-mitaleista. Kilpailulajeina oli yksilötarkkuus sekä parikilpailu, johon saatiin kolme joukkuetta ja siten SM-arvo. Tarkkuushyppääjiä kilpailuissa oli siis kuusi. Henkilökohtaisen tarkkuuden voitti Timo Toivonen ja parikilpailussa Toivosen kaverina mestaruuteen hyppäsi Anssi Horppu. Suomen säännöt edellyttävät kolmea joukkuetta tai vähintään neljää yksilölajin kilpailijaa SM-arvon saamiseksi. CP-kilpailuissa näin ei käynyt sillä Ruotsissa on meistä poiketen myös intermediate-sarja. Siten suomalaisosallistujat jakaantuivat kahteen eri sarjaan eikä kilpailijoita riittänyt SM-mitalien jakamiseen. Voittajat kylläkin löytyivät: Juho Mäntylä oli paras pohjoismaalainen kokonaistuloksissa ja Klas Ramsay sijoittui pronssille tarkkuudessa. Ruotsin CP-kilpailuihin osallistui kuusi suomalaista.

 

Kauden kolmannet SM-kilpailut hypättiin Vesivehmaalla. Lajeina oli Canopy Formation (CF) ja Wingsuit (WS). CF 2-way sekvenssissä oli mukana neljä joukkuetta. Ilmasirkus-joukkue voitti jälleen ylivoimaisesti hypäten seitsemännellä kierroksella uuden Suomen ennätyksen 29 pistettä. Ilmasirkuksessa hyppäävät Teemu Hietakari, Simo Leminen ja kuvaajana Jani Lyttinen. Huomioitavaa on myös se, että kilpailuissa hopeajoukkue sivusi omaa ennätystään, pronssijoukkue paransi omaa ennätystään ja neljänneksi sijoittunut Missä on kenttä -niminen joukkue hyppäsi oman ennätyksensä. Kyseessä oli samalla uusin naisten SE-tulos! Ilmasirkus on tätä nykyä ainoa lajiin panostava joukkue, jolla on myös kilpailukykyinen varjokalusto. Joukkue sijoittui kuudenneksi viime vuonna hypätyissä MM-kilpailuissa ja tähtäin on asetettu vuoden 2024 MM-kilpailuihin.

 

WS-lajiin osallistui seitsemän kilpailijaa. Näissä kilpailuissa jaettiin ensimmäistä kertaa SM-mitalit WS:n eri lajeissa. SM-mitalisteja oli siten kuusi. Marko Mäkelä vie kirkkaimmat mitalit yhteiskilpailussa sekä kahdessa eri alalajissa, nopeudessa ja matkassa. Lasse Levula voitti aikasarjan. Tatjana Maksudov ehti rikkoa Suomen ennätyksen Tsekeissä hypätyissä paikallisissa mestaruuskilpailuissa liitämällä ajan 74,9 sekuntia. Edellinen ennätys 72,0 sekuntia oli myös hänen nimissään.

 

Tyytyväiset SM-mitalistit esittelevät mekkojaan SM-mitalit kaulassa. Keskellä takana Marko Mäkelä, joka voitti yhteiskilpailun lisäksi nopeus- ja matkasarjat. Kuva: Pasi Pirttikoski

 

Ilmasirkus-joukkue osallistui Saksan mestaruuskilpailuihin, joista tuli SM-kilpailujen tapaan ylivoimainen voitto. Siellä hyppykoneena oli poikkeuksellisesti helikopteri. Kuva: Jani Lyttinen

 

Ennätyksiä kupukuvioissa
Kupukuviohyppääjät ovat hypänneet Sergei Bubkamaisesti vuosittain uuden ennätyksen. Viimeisen kahden vuoden aikana on hypätty ensin kolmen pisteen 9-way ja viime vuonna kahden pisteen 10-way. Tänä vuonna oli niin sanotun täyspurkusarjan ennätysten vuoro kirjoittajan organisoimana. Ryhmä suomalaishyppääjiä osallistui Euro Spring Fling -hyppytapahtumaan toukokuussa. Leiri pidettiin Evorassa Portugalissa. Leirin aikana hypättiin kahden pisteen 7-way ennätyshyppy. Ennätys syntyi Portugalin taivaan alla ensimmäisellä yrityksellä. Täyspurku sarjassa edellytetään otteiden irroittamista ja uuden muodostelman rakentamista siten, että jokaisen ote vaihtuu. Uusi ote voi olla joko eri henkilöstä tai täysin erilainen. Kolme ensimmäistä muodostelmaa pitää olla erilaisia otteiden osalta mutta neljäs saa olla sama kuin ensimmäinen oli.

 

Vesivehmaan SM-kilpailujen jälkeen kupukuviohyppääjät siirtyivät Immolaan. Elokuun alun sää oli haasteellinen sillä pilviä ja tuulta oli esteeksi asti. Nelipäiväisellä leirillä päästiin taivaalle vain neljä kertaa. Silti sielläkin hypättiin uusi ennätys, eli kahden pisteen 9-way täyspurulla. Tämä ennätyshyppy onnistui toisella yrityksellä 5. elokuuta. Pääosa, eli 70 prosenttia ennätyshyppääjistä, oli osallistunut SM-kilpailuihin.

Lasse Keronen tekee harjoitushyppyä Vesivehmaalla HLU:n kotikentällä. Kuva: Pasi Pirttikoski

 

Puljalentoa ja pitkää vapaata
Utissa hypättiin Vesivehmaan SM-kilpailuviikolla kahdesta koneesta Formation Skydiving (FS) sekvenssiennätystä. Juha Huusarin ja Nadja Lönnrothin organisoimana hypättiin kahdesta Caravan koneesta kahdeksan puljahyppyä. Tavoitteena oli kahden pisteen 23-way täyspurulla. Täyspurku on nykyisin ainoa virallinen ison kuvan sekvenssiennätyskategoria FS-hypyissä. Kunnollisia hyppypäiviä kertyi vain kolme ja pari päivää meni sadetta pidellessä.

 

Tulevaisuuden suunnitelmia
SM-kilpailujen merkitys tuntuu laskevan hyppykansan ajatuksissa. Edes Suomen mestaruus tai ennätyksen tekeminen, eli oleminen kiistatta Suomen paras omassa lajissaan, ei välttämättä riitä. Nyt pitäisi olla myös kivaa. No sitähän suunnitelmallinen ja tavoitteellinen hyppääminen onkin. Kilpailuissa ja ennätyksissä vuosien työ mitataan ja paremmat tulokset kertovat kehityksestä ja sekä omasta että ryhmän osaamisesta.

Ainakin FS ja CF puolella ennätystehtailu tai niiden yritykset jatkuvat myös tulevina vuosina. Ennätyssuunnitelmia on molemmissa alalajeissa. Osallistumalla eri harjoitusleireille ovi avautuu myös isompiin tapahtumiin ja ennätyksiin.

 

Kahden koneen puljahypyillä koneet lentävät lähellä toisiaan mahdollistaen muodostelman nopean rakentamisen. Hyppylentäjillekin tämä tuo mukavaa vaihtelua. Kuva: Jussi Määttä