Kymi Historic Flight ry vaalii historiallisia purje- ja moottorilentokoneita

torstai 28.03.2024
TEKSTI Janne Kuutti
KUVAT Mikko Vänttinen
DFS Olympia-Meise, OH-OAB:n runko säilytyksessä Jouni Pukin konehallissa 26.3.2016. Oiva Lehtinen teki koneeseen paljon kunnostustyötä ennen menehtymistään. Kuva: Mikko Vänttinen

Kymi Historic Flight ry on jäsenmäärältään ainakin toistaiseksi kohtuullisen pieni kerho. Se omistaa ikäänsä nähden huomattavan määrän vanhoja purjelentokoneita. Kaikki alkoi PIK-16c Vasama -purjelentokoneen hankinnasta.

PIK-16c Vasama, rekisteritunnukseltaan OH-284, oli Kymi Historic Flightin ensimmäinen hankinta. Tässä kuvassa kone on Kymin lentokentällä 7.7.2018. Kuva: Mikko Vänttinen

 

Kymi Historic Flight ry on melko nuori yhdistys, sillä sen perustamisasia kirja on kirjoitettu marraskuussa 2017. Yhdistysrekisteriin se on lisätty helmikuussa 2018. Yhdistyksen puheenjohtajana on alusta asti toiminut Antti Lahti.

 

Sääntöjensä mukaan yhdistys muun muassa edesauttaa harrastusta, jossa purjelentokoneiden lisäksi ylläpidetään Suomen ilmailuhistoriasta tunnettujen moottorilentokoneiden perinnettä.
Kymi Historic Flight ry:n perustajia ovat Antti Lahti, Mikko Vänttinen, Riku Saarinen, Esa Rainio, Oiva Lehtinen, Panu Danska, Arto Konga, Esa Rainio, Jyrki Laukkanen ja Viki Korjula. Yhdistys syntyi kun päätettiin hankkia Kymiin OH-284:ksi rekisteröity PIK-16c Vasama. Sen rahoittamiseen koottiin edellä luetellut henkilöt.

 

– Ja koska kone haluttiin rekisteröidä yhdistyksen nimiin, päätettiin perustaa yhdistys,
jolle nimeksi tuli Kymi Historic Flight, Antti Lahti kertoo.

 

Yhdistyksen ajatuksena oli saada aikaan purjelentomuseo, koska sellainen puuttuu Suomesta. Antti Lahti ja Mikko Vänttinen ajoi asiaa eteenpäin keskustelemalla muun muassa Kotkan kaupunginjohtajan kanssa. Museo ei ole kuitenkaan vielä toteutunut, vaan se on toistaiseksi jäänyt haaveeksi.

 

Yhdistyksen jäsenet jaetaan varsinaisiin- ja kannatusjäseniin. Ensin mainittuja on yhdistyksen koneiden rahoitukseen osallistuneet henkilöt. Yhteensä jäseniä on tällä hetkellä 36. Molempien jäsenmaksu on melko alhainen, 20 euroa.

 

Jonkinlainen lentolupakirja löytyy pieneltä osalta.
– Lentolupakirja on vain noin kourallisella jäsenistöstä. ASK 13 -koneen hankkimisen tarkoituksena on eritoten toteuttaa kannatusjäsenten, käytännössä enempi entisten lentäjien mahdollisuutta päästä taivaalle vintage-koneella edullisesti, sanoo Vänttinen.

 

 

Yhteistoimintaa museoiden kanssa
Kymi Historic Flight ry:n toiminnalle on ollut tärkeää yhteistoiminta muiden museoiden kanssa. Mutta yhteistyötä on lisäksi ollut myös Karhulan Ilmailukerhon ja Inkeroisten Ilmailukerhon kanssa.
– Yhdistys on toiminut aktiivisesti Suomen Ilmavoimamuseon kanssa, sekä myös Kymin Lentomuseon Jyrki Laukkasen kanssa, kertoo Vänttinen.

 

Komar-koneen rakennus ajatus johti piirustusten etsintäreissulle Keski-Suomeen.
– Varsinainen koneiden mahdollinen saaminen Kymiin käynnistyi vuonna 2015 lokakuussa, jolloin kävin perheeni kanssa Ilmavoimamuseolla. Itselläni oli tarkoitus tsekata, löytyykö IS-B Komarin piirustuksia sieltä – huhuja oli kuitenkin kuulunut. Lehtisen Oivalla ja Saarisen Rikulla oli ajatuksena rakentaa Komar, ja siihen kimppaan minäkin läksin, sanoo Vänttinen.
Reissu johti sen sijaan paljon suurempien asioiden äärelle.

 

PIK-3c Kajava, OH-229 on Mikko Jaakkolan peruskorjaama ja sen omistaa nykyisin Kymi Historic Flightin jäsen. Kuva: Mikko Vänttinen
PIK-5c “Cumulus”, OH-PBA:n runko lastattiin kärryyn 26.3.2016 Ilmavoimamuseon telttahallista. Kuva: Mikko Vänttinen

 

Puurakenteiset purjekoneet tarjolle
– Minulle kuitenkin tarjottiin mahdollisuutta viedä pois kaikki museolla varastosäilytyksessä olevat puurakenteiset purjekoneet. Käyntini johti siihen, että kevättalvella 2016 Ilmavoimamuseolta haettiin Lehtisen Oipan vuosia havittelema Olympia kunnostukseen Kymiin. Samoin Grunau Baby IIb, josta Oippa havitteli siipiä aiemmin kunnostamaansa OH-BAF:n runkoon. Myöhemmin maaliskuussa haettiin vielä lisää.
Yksi Suomessa hieman vähälukuisempaa tyyppiä edustava kone jäi kuitenkin vielä sinne.

 

– Czaplaa ei tuolloin otettu ja se jäi vaivaamaan mieliämme. Myöhemmin selvisi, että Czapla oli säilössä telttahallissa, joka oli 2019 talven aikana lumien painosta romahtanut kasaan. Kesällä selvisikin, että kone oli kuin ihmeen kaupalla säilynyt ehjänä, ja niin se haettiin talteen museon ulkosäilytyksestä katoksen alta. Samalla tuotiin myös PIK-5b, OH-PAX. Molemmat koneet olivat saaneet vettä rakenteisiinsa, PIK vielä enemmän.

 

Lopulta sopimuksilla siirtyi Etelä-Suomeen kaikkiaan seitsemän konetta.
– Deponointisopimuksilla sitten pelastettiin vanhoja puurakenteisia koneita kosteasta ja kylmästä ”rättihallista”, sekä museon ulkokatoksen alta vuosina 2016—2019. Koneita siirtyi talteen Kymin Lentomuseoon, Wredebyn tiilirakennukseen sekä lähistön kuivaan puiseen tallirakennukseen. Koneita olivat Harakka I (H-17), PIK-5b “Cumulus” (OH-PAX), PIK-5c “Cumulus” (OH-PBA), PIK-3b (OH-199 ex. OH-YKE), Grunau Baby IIb (OH-BAD ex. OH-KUOPIO 2), DFS Olympia-Meise (OH-OAB) sekä SZD-10bis A Czapla (OH-209 ex. OH-KCD).

 

Näistä Olympia on jo viety takaisin pohjoisemmaksi Keski-Suomen Ilmailijoille.
– Oiva Lehtinen kunnosti Olympiaa satoja tunteja, mutta ei saanut työtään valmiiksi menehdyttyään keväällä 2020. Kesällä 2022 Olympia siirtyi Naarajärvelle, jossa kunnostus jatkuu.

 

Sittemmin myös Ilmavoimamuseon kanssa tehtyihin sopimuksiin on tullut muutoksia.
– Edellä mainitut deponointisopimukset on päivitetty ja Kymi Historic Flight ry:n omistukseen siirtyivät Harakka I (H-17), 2 x PIK-5 sekä Czapla. Grunau Baby siirtyy takaisin Kuopioon. Harakka oli jo noudettaessa romua, joten sen kohtalo on mitä ilmeisemmin nuotio. Jotain siitä kumminkin säilytetään, metalliosat, siipikaaria, streevat, runko tai muuta sellaista.

 

Yhdistyksen jäsenten omistuksessa on ei-lentäviä vanhoja koneita ja niiden osia.
– Jäsenistöllä on joitain koneita pelastettua täystuholta, kuten Suomen ihan ensimmäinen Harakka I (H-1), sekä osia koneista SG 38 Schulgleiter, ja Grunau 9. Lisäksi Rovaniemen Grunau Baby IIb (OH-BAY) on yhdistyksen jäsenen omistuksessa.

 

Mitkä kunnostettavasta kalustosta on tarkoitus kunnostaa lentokelpoiseksi ja mitkä vain
näyttelykuntoon?
– Toistaiseksi Olympia Naarajärvellä on lähimpänä valmistumista. Yhdistyksen kolmen kantavan jäsenen poismeno neljän kuukauden sisällä vuonna 2020 aiheutti melkoista osaamisen ja voimavarojen menetystä, eikä sitä ei ole saatu kurottua kunnostuksia ajatellen. Harakka I (H-1) vaatii korkeusvakaajan ja -peräsimen kunnostuksen, jolloin se olisi ”puuvalmiina” ajan patinoimana näyttävä.

 

Kunnostettavista koneista todennäköisemmin on valmistumassa toinen kahdesta PIK-5-koneesta.
– PIK-5b on liki esittelykuntoinen tuleville Kymin ilmailupäiville.
Yhdistyksellä ja sen jäsenillä on useita lentokuntoisia koneita.

 

– Jäsenistöllä on PIK-20D ja PIK-20B lentokelpoisina, kuten myös K 8 B, sekä PIK-3c Kajava. Yhdistyksellä lentokelpoisena ASK 13 sekä PIK-16c Vasama (OH-284 ex. OH-VAG).
Edellä mainittujen purjelentokoneiden lisäksi jäsenillä on lentokuntoiset moottorilentokoneet, Valmet L-70 Vinka, Valmet L-70 Miltrainer, M.S.893A Rallye Commodore 180 ja ensi kesänä joukkoon on liittymässä myös moottoripurjelentokone Fournier RF 4D.

 

 

OH-406 palasi Kymiin
Yhdistykselle hankittu, ja heinäkuussa 2023 kunnostuksen jälkeen jälleen lentänyt Schleicher ASK 13, rekisteritunnukseltaan OH-406, palasi Kymiin, minne se oli alunperin ostettu uutena vuonna 1972 Karhulan Ilmailukerholle.

 

– Ensilennon, sekä toisenkin lennon lensi Kari Onikki ja Jyrki Laukkanen. ASK 13 -koneen Kymiin saamiseksi Riku Saarisen tahtotilalla oli suurin merkitys. ASK 13 ostettiin Hallin Lentokerholta kesällä 2022. Kunnostusprojektisssa olivat mukana Riku Saarinen, Antti Lahti, Mikko Vänttinen, Jyrki Laukkanen, sekä Gloster Gauntletin kunnostusprojektissa vahvasti mukana olleet, verhoiluspesialisti Vesa Autio ja helikopterimekaanikko Simo Vänttinen. Rauno Kukkola vastasi istuinten päällystämisestä yhdessä emäntänsä kanssa, kertoo Vänttinen.

 

Helikopterimekaanikko-oppilas Simo Vänttinen ottaa ”kylmiä tyyppejä” Czaplasta koneen hakureissulla 18.9.2019. Kuva: Mikko Vänttinen
OH-209-koneen (OH-KCD) lisäksi Suomeen hankittiin kolme muuta Czaplaa. Kone haettiin Ilmavoimamuseolta 18.9.2019, miltä reissulta kuva on. Kuva: Mikko Vänttinen

 

Czapla on arvokkain kone
Mitä konetta tai koneita yhdistys pitää sen hallinnassa olevista tai omistamista koneista historiallisesti arvokkaimpana tai tärkeimpänä?
– Arvokkaimpana pidetään Czaplaa, joka ylittää rumuudessaan kulminaatiopisteen ja on erittäin kaunis.
Yhdistyksen koneita säilytetään useissa eri paikoissa, johtuen oman tilan puutteesta.

 

Onko jotain konetyyppiä, mikä yhdistys haluaisi vielä omaksi nykyisten lisäksi?
– Tällä hetkellä ei ole konehankintoja suunnitteilla.

 

 

Tilojen puute hankaloittaa toimintaa
– Kalustoa on säilössä Kymissä Antti Lahden yksityishallissa, sekä Lentomuseolla. Lisäksi koneita on varastoituna Wredebyn kuivassa tiilihallissa, sekä kentän lähistöllä kuivan tallin ylisillä.
Omien tilojen puute hankaloittaa niiden varastoimisen lisäksi koneiden korjailua.

 

– Yhdistyksellä ei ole omia tiloja koneiden kunnostukseen, joten tällä hetkellä laajempi kunnostus ei ole mahdollista. Olemme myös visioineet, että jos joku taho kunnostaisi runkoa, toinen taas siipiä ja niin edelleen – tuottaisiko se mitään tulosta?

OH-406 palasi Kymiin, minne se oli alun perin ostettu uutena vuonna 1972 Karhulan Ilmailukerholle. Sen jälkeen, kun kone siirtyi Kymi Historic Flightin omistukseen, sillä tehtiin ensilento vintturistartista 30.7.2023. Miehistönä oli Kari Onikki ja Jyrki Laukkanen. Kuva: Mikko Vänttinen

 

Kymin Ilmailupäivillä voi tutustua kalustoon
Vuonna 2018 Kymi Historic Flight ry piti PIK-lentopäivän, jossa lennettiin PIK-koneilla. Tapahtuma oli ensimmäinen laatuaan Kymissä.

 

– Tämä oli ensimmäinen puolijulkinen tilaisuus, jossa esillä oli yhdistyksen PIK-16c Vasama, sekä yhdistyksen jäsenen PIK-3c Kajava. Muutoin olemme olleet esillä Kymin Ilmailupäivien yhteydessä, jolloin puukoneet ovat olleet suuren mielenkiinnon kohteina.

 

Missä tapahtumissa yhdistyksen kalustoa on kiinnostuneiden mahdollista nähdä?
– Yhdistyksen kalustoa on esillä Kymin Ilmailupäivillä, sekä mahdollisuuksien mukaan Pyhtään ilmailutapahtumissa.

 

Viimeisimpänä yhdistys oli esillä kesällä Kymin Ilmailupäivillä, mutta jo edellä mainitun Pyhtään lisäksi suunnitelmia on olla esillä tulevaisuudessa myös muissa tapahtumissa.
– Mahdollisuuksien mukaan tavoitteena on osallistua PIK-koneiden tapahtumaan, sekä Jämin tapahtumiin.

 

– Yhdistyksellä ei ole nettisivuja ja tavoitteena pitää menot kurissa. Enemmän näkyvyyttä saanemme sosiaalisen median kautta paikallisesti sekä valtakunnallisesti, kertoo Vänttinen.
Yhdistyksellä on Facebook-sivut.

PIK-3b, OH-199 ja Grunau Baby IIb, OH-BAD olivat sijoitettuna Ilmavoimamuseon telttahalliin 26.3.2016, josta ne lähtivät Kymi Historic Flightin matkaan. Kuva: Mikko Vänttinen