Kotipilotin vaihtoehdot

perjantai 10.06.2022
TEKSTI TUOMAS HÄMÄLÄINEN, JUHO JÄRVINEN JA JARMO MAJAPURO
KUVAT TUOMAS HÄMÄLÄINEN JA JUHO JÄRVINEN, KUVAKAAPPAUKSET OHJELMISTA
Kotipilotin pitti näyttää tältä. TAkavuosien näppäimistöltä lentely on jäänyt historiaan.

 

 

Tietokoneiden suorituskyvyn ja ohjelmistojen kehittymisen myötä virtuaalilentäminen tarjoaa huikean todentuntuisia kokemuksia.

 

Takavuosien simulaatio oli Cessna 172:n peltimittareiden näyttö tietokoneen ruudulla. Nyt vastaava avioniikka monessa koneessa on oh-jelmisto ja tieto esitetään näytöllä, joten täysin sama asia on tehtävissä kotitietokoneella – ero on vain lähtötiedoissa.

 

MSFS 2020: Cessna 172 Skyhawk lasiohjaamo

Lentokokemuksen kannalta fyysinen ympäristö tintteineen ja puuskineen ei kotikoneella tietenkään välity. Sen sijaan maisemat ovat jo hyvin aidon näköisiä ja virtuaalilasien läpi kolmiulotteinen maailma näyttää hämmästyttävän hyvältä.
Osassa simulaattoreita mittarilentämiseen on käytössä sama tietokanta kuin oikeastikin – Jeppesenin lapuilla voi lentää myös virtuaalisesti. Ohjainten ja koneen muiden hallintalaitteiden ja kytkimien puolesta kotipilotille on tarjolla niin aidon tuntuisia, esikuvistaan mallinnettuja laitteita kuin myös tavallisia peliohjaimia. Kotiin voi rakentaa vaikka täydellisen “pitin”, jos vaan tilat ja lompakko antavat myöden.

 

 

Nykyiset simulaattorit sopivalla laitteistolla antavat mahdollisuuden nauttia monesta ilmailun osatekijästä hyvin realistisesti. Jopa järjestelmien opiskelu alkaa vaatimaan omistautumista harrastukselle: Esimerkiksi DCS M-2000C -ohjekirjan sivumäärä on 608. Kyseistä simua käyttää myös Ranskan ilmavoimat.

 

Aktiivinen yhteisö puolestaan tuo virtuaali-ilmailuun oman mausteensa. Pisin historia lienee Virtuaalilentäjät ry:llä, joka on perustettu vuonna 2001. Monet muut vähemmän järjestäytyneet porukat tavoittaa discordin kautta. Siviili-ilmailijoille on tarjolla lennonjohtopalve-lut ja ilmataistelusta kiinnostuneet löytävät operaatioita niin historiallisilla koneilla kuin nykyaikaisilla hävittäjillä lentäjänä tai vaikka taistelunjohtajana.

 

Tacview: Taistelulennon analysointiinkin on työkalut tarjolla.

 

Laitteisto

Virtuaalilentäminen onnistuu vaikka kannettavalla tietokoneella. Koneeseen joutuu kuitenkin sijoittamaan useamman tonnin, mikäli haluaa nauttia sulavasta ruudun päivityksestä ja yksityiskohtaisista maisemista varjoineen ja pilvineen. Simulaattoreiden asetuksissa on paljon säätämisen mahdollisuuksia omaa konetta vastaavaksi. Se voi olla myös haittapuoli, sillä oikeiden säätöjen löytäminen ottaa aikan-sa, joskin yhteisö onneksi auttaa mielellään.

 

Jos virtuaalilentäminen tuntuu kiinnostavalta, eikä konetta vielä ole, kannattaa neuvoja kysyä jo ennen hankintaa. Tärkeimpiä osia ovat prosessori, näytönohjain ja muisti. Tyypillisesti kovimmat tehovaatimukset koneelle asettaa virtuaalilasien käyttö, koska kaksi verrattain korkearesoluutioista näyttöä vaativat näytönohjaimelta paljon tehoa. Virtuaalilasien kanssa on tarve myös ohjaimille, joissa on paljon toimintoja. Useimpia kuluttajille suunnattuja laseja käyttäessä, lasit päässä ei näe omia käsiään.

 

Koneen lisäksi hankintalista pitenee helposti, kun tavoittelee mukavaa lentokokemusta. Lento-ohjaimia on tarjolla monenlaisia joys-tickeista ratti-tyylisiin ohjaimiin. Kalleimmat ohjaimet ovat esik

 

uviensa mukaan tehtyjä “kopioita” nappeineen ja trimmihattuineen. Vaikka peräsintä voidaan käyttää esimerkiksi kierrettävästä kahvasta, on polkimien hankinta suositeltavaa varsinkin, jos haluaa lentää potkuri- tai purjekoneita.
“Välttämättömien” ostosten lisäksi listaa voi jatkaa pidemmällekin. Näytöllä pelatessa päänliikkeitä seuraava laitteisto on avuksi, koska sivulle tai vaikka ylös katsominen ei vaadi näppäinkomentoja. Virtuaalilaseissa tämä toiminto on sisäänrakennettu ominaisuus. Ostoslistan loppu on sitten erinäköistä paneelia ynnä muuta valmiista laitteista tee se itse -tyyliseen rakenteluun.

 

Siviili-ilmailu

X-plane 11

X-plane on realistisin simulaattori kotipilotin siviili-ilmailuun. Realismin tasosta kertoo myös se, että ohjelmiston kaupallista versiota käytetään monissa lentokou-luissa. Perussimu sisältää koko joukon lentolaitteita. X-Planen ympäristö kattaa koko maailman, tosin alkuperäisen asennuspaketin tarkkuus on suurpiirteinen. Ympäristön laatua voi parantaa maksullisilla ja ilmaisilla paketeilla tai vaikka itse luomalla. Lisäksi tarjolla on maksullisia ja maksuttomia lentolaitteita satamäärin.
X-plane mallintaa dynaamisesti lentokoneen (mallin) muodon ja siipiprofiilin perusteella koneeseen vaikuttavat voimat, minkä ansiosta kone tuntuu käyttäytyvän varsin realististisesti. Erikoisuutena voi mainita vaikkapa avaruussukkulan: Kyllä, sekin on X-Planessa lennettä-vänä lentolaitteena.

 

MSFS 2020
Microsoftin perinteikkään Flight Simulatorin uusin toteutus on kova haastaja X-Planelle. MSFS 2020 ehdoton vahvuus on sen maisemissa, joka perustuu satelliiteista kerättyyn kuva-aineistoon. Aerodynaaminen mallinnus on vielä kehitysvaiheessa mutta paranee päivitysten myötä.

 

 

MSFS 2020: Helsinki-Malmin ilmaisella modipaketilla tuunattu lentokenttä Google karttapohja-modilla.

Pelin mukana tulee muutama kymmenen lentokonetta ja tarkasti mallinnettuina kaupunkeina maailman suurkaupungit ja joitakin lentokenttiä. Kaikki kentät toki ovat olemassa.

 

 

Niin maisemien kuin suunnistusjärjestelmien puolesta MSFS 2020:llä voi lentää vaikka maailman ympäri. Myös sääilmiöt pilvineen ja sateineen ovat toden tuntuisia ja kelin voi säätää haluamakseen tai ladata verkosta todellisen säätilan. MSFS:ään on saatavilla koko liuta maksullisia sekä ilmaisia koneita ja lisäosia ynnä muuta.

 

 

Condor2
Purjelentosimulaattori Condor keskittyy vain ja ainoastaan purjelentämiseen eikä suotta. Purjelennon kannalta tärkeät asiat on tehty hyvin. Itse koneen simulaatio, sääolosuhteet ja erityisesti termiikit vuorokaudenaika huomioiden sekä tietysti maisemat rinteineen ja rinnetuulineen on mallinnettu onnistuneesti.

 

 

Condor Gallery: Ridge running

 

Sotilasilmailu

DCS

DCS eli Digital Combat Simulator on viime vuosien aikana kehittynyt nykyaikaisen ilmasodan suosituksi simulaattoriksi. Myös toisen maailmansodan aikaisia koneita on tarjolla. Ilmaiseksi verkosta ladattava peli sisältää kartat Kaukasuksen ja Mariaanien saariryhmän alueista sekä SU-25T Frogfootin ja TF-51D Mustangin koulukoneversion. DCS:n vahvuus on koneiden lentomallinnuksessa ja erityisesti koneiden järjestelmissä.

 

Maksullisia lentokoneita ja helikoptereita sekä karttoja voi ladata verkkokaupasta. Myös muutamia ilmaisia koneita on tarjolla. Tutustuminen DCS:iin on edullista, koska kaikkia koneita voi kokeilla ilmaiseksi kaksi viikkoa ennen ostamista. Monissa koneista on ohjaa-mo, jossa lähes kaikkia nappeja ja kytkimiä voi käyttää hiirellä tai ohjelmoida ne omien ohjainten kytkimiin. Innokkaimmat harrastajat ovat rakentaneet kotipittejä.

 

DCS: Ilmaisen modin A4E:n ohjaamossa

 

Koneilla voi lentää ai-koneiden kanssa ja niitä vastaan yksittäisissä tehtävissä ja kampanjoissa, mutta simulaattorin ehdoton suola on pelaaminen verkossa muiden kanssa. Tarjolla on monen tasoista A-A ja A-G tehtävää.
On/off-line haasteita löytyy myös ilman taistelua, sillä laskeutuminen lentotukialukselle tai ilmatankkaus saa hien pintaan kotipilotille hyvinkin nopeasti.

 

DCS: Hornet lähdössä lentotukialukselta

 

Falcon 4.0 BMS

BMS on Falcon 4.0 päälle tehty ilmaiseksi ladattavissa oleva modi. Modi päivittää Falcon-simulaation nykytasolle ja onkin siten parhaita F-16C-koneen simulointeja. Falconin paras ase on kuitenkin sen kampanja-moottori, joka mallintaa ja pyörittää koko sotaa pelaajan saavuttamien onnistumisten tai epäonnistumisten suhteen.

 

Falcon 4 BMS: F-16C Viperin ohjaamonäkymä

 

Falcon 4 BMS F-16C Viperin ohjaamonäkymä

Pelin käyttöliittymä on hieman antiikkinen, vaikka itse simu tukee moderneja näyttötiloja. VR-lentotuki Falconista vielä puuttuu. Visu-aalisesti peli on hieno, vaikkakaan ei moderneimmille simulaattoreille ihan pärjääkkään. Dynaamisen kampanjan luoma siellä olemisen tuntu on kuitenkin lähes lyömätön.

 

IL-2 Sturmovik

Il-2 Sturmovik (“illu”), on perinteikäs lentosimulaattorisarja. Nykyinen versio on nätti ja sujuvasti pyörivä toisen maailmansodan ilma-taisteluihin keskittyvä lentosimulaattori. Koneet on mallinnettu hienosti. Koneiden toimintoja ei voi ohjata hiirellä suoraan ohjaamosta, vaan kaikki toiminnot tehdään näppäimistöllä tai erilaisilla ohjaimilla.
IL-2 koostuu “paketeista”, joiden mukana on liuta koneita. Muutamia erikois- tai keräily-painoksia voi ostaa erikseenkin. Il-2:ssa voi ajaa myös panssarivaunuja, jopa samoissa moninpeli-skenaarioissa missä lennetään.

 

IL-2 Sturmovik Media: He-111 muodostelma

 

Muut pelit lentelyyn

Flying Circus on simulaattorina IL-2 Sturmovikin sisartuote, koneet ja taistelut vain sijoittuvat ensimmäisen maailmansodan aikaan. Hieman kevyemmän tason lentelyä tai pelailua on tarjolla muun muassa Aces High ja War Thunder -peleissä. Näille yhteistä on hieman kevyempi ote lentämisen realismiin ja mallinnuksiin ja sitä kautta myös laitteistovaatimukset ovat pienemmät. Edellisestä johtuen esimer-kiksi War Thunder soveltuu hyvin pelattavaksi virtuaalilaseilla.

 

LINKKEJÄ
https://www.x-plane.com/
https://www.flightsimulator.com/
https://www.condorsoaring.com/
https://www.digitalcombatsimulator.com/en/
https://www.falcon-bms.com/
https://il2sturmovik.com/
https://il2sturmovik.com/store/flying-circus/
https://flightsim.to
https://www.hitechcreations.com/
https://warthunder.com
https://www.tacview.net/