Kolmen hävittäjän kenraali

perjantai 10.06.2022
TEKSTI Tero Tuominen
KUVAT Tuulia Kujanpää / Ilmavoimat, Keräsen kotialbumi
Ilmavoimien komentajana kesäkuun alussa aloittanut Juha-Pekka Keränen lentää nykyisin Pilatus PC-12NG-koneita.

Ura urkeni purjelennosta ja vei sotilasilmailun huipulle

 

 

Ilmavoimien komentajana kesäkuun alussa aloittaneen Juha-Pekka Keräsen ura käynnistyi MiG-21BIS-päivystysohjaajana. Sitten vuorossa oli koulutus F/A-18 Hornetiin. Nyt hän vie ilmapuolustuksemme viidennen sukupolven stealth-koneiden aikaan F-35-hävittäjällä.

 

Ilmavoimien esikuntapäällikkönä työskennellyt prikaatikenraali Juha-Pekka Keränen sai joulukuun lopussa julkistetun nimityksen myötä vastuun Ilmavoimista tärkeänä hetkenä. Turvallisuustilanne Euroopassa järkkyi, kun Venäjän kiihdytti sotatoimiaan Ukrainassa.

 

Samaan aikaan Suomessa valmistaudutaan vastaanottamaan viime vuoden joulukuussa HX-hankkeessa valittuja Lockheed-Martin F-35A Lightning II -hävittäjiä. Ne korvaavat jo pitkään palvelleet, mutta kahden päivityksen jälkeen suorituskykynsä huipulla olevat F/A-18 Hornet -koneet.

 

Keränen vaikuttaa oivalta valinnalta siirtymäkauden komentajaksi. Uuden konetyypin valintaa varten käynnistetyssä HX-hankkeessa hän toimi Ilmavoimien hankejohtajana, joten prosessin jatkaminen suoraan käyttöönottovaiheeseen onnistunee sujuvasti.

 

Jääkiekosta purjelentoon

Ilmailu ei ollut Valkealassa syntyneen Juha-Pekan ensimmäisten kiinnostuksen kohteiden joukossa. Jääkiekko sen sijaan vei mennessään mutta olkapään loukkaantuminen esti harrastuksen vakavamman jatkamisen.

 

Sopivasti kaveri houkutteli mukaan purjelentokurssille. Kynnys ei ollut korkea, sillä Keräsen kodista oli Selänpään lentokentälle matkaa vain kolme kilometriä. Ikää oli 16, joten aivan alarajaa hipoen ei menty.
Kouvolan Ilmailuyhdistys on tuottanut toisenkin Ilmavoimien komentajan, sillä Jarmo ”Charles” Lindberg on myös yhdistyksen kasvatteja.

 

Keräsen kaksipaikkaiskoulutus tapahtui Blanikilla.
– Ensimmäinen yksipaikkaislennon tein K-8b:llä vuonna 1985.

Homma vaikutti mukavalta, vintturistarteissa on tunnetusti vauhtia ja konetyyppejä kertyi.
– Höyrykutonen, Junior, Pilatus B-4, Glasflügel 304 ja LS-4. E-kutosella lensin kolmesatasen, listaa Keränen.

– Tätä voisi jatkaa pidemmällekin. Ja mikä voisi olla hienompaa kuin hävittäjälentäminen, tuumi nuori Keränen, jolle purjelento- ja moputiimaa ehti kertyä noin 230 tuntia.

 

Kadettikoulusta kahden Machin mieheksi

Varusmiespalvelusiässä 1987 Lento-RUK ja hakeutuminen vapaaehtoisena Ilmavoimiin oli selvä valinta. 1988 huhtikuussa oli edessä ensimmäinen yksinlento Valmet Vinkalla.

 

– Lento-Rukin jälkeen jatkoin syksyllä suoraan Kadettikouluun. Ensimmäinen Hawk-lento tuli eteen huhtikuussa 1990, kertaa Keränen uran alkuvaiheen kohokohtia. Ammatinvalinta oli sitä myöten selvä.

 

Tie vei hävittäjäohjaajaksi Karjalan lennostoon. Työkaluksi Rissalassa annettiin Neuvostoliitosta hankittu MiG-21BIS, jolla Keränen nousi ensimmäistä kertaa ilmaan toukokuussa 1992.

 

Hän kuuluu siihen harvalukuisten suomalaisten joukkoon, joka voi kutsua itseään kahden Machin miehiksi. MiG kykeni yli kaksinkertaiseen äänennopeuteen, mihin ei nykykalustolla – eikä tulevallakaan – enää ylletä.

 

Näihin nopeuksiin päästiin niin sanotuilla Savonlinnan raiteilla eli nousemalla ensin 10 000 metriin lentämällä Rissalasta Savonlinnaan. Siellä käännyttiin takaisin, kytkettiin jälkipoltto, noustiin 12 000 metriin ja siitä siirryttäessä vaakalentoon Mach 2 meni rikki jossain Kuopion ja Kajaanin välissä. Koko lento kesti 25 minuuttia ja laskussa tankit olivat lähes kuivat.
– Kahden Machin miesten joukko on kokoontunut säännöllisesti ennen koronan tuomaa taukoa. Nyt on suunnitteilla uusi tapaaminen, Keränen kertoo.

 

Selfie ennen kuin niistä tuli muotia. Keränen on Hornetinb ohjaamossa 1996.

 

Hornet-opit Yhdysvalloista

MiG-kuskina kului kolme vuotta ennen kuin Keränen lähti 1995 ensimmäisten joukossa Yhdysvaltoihin US Navyn Lemooren lentotukikohtaan saamaan koulutuksen F/A-18 Hornet -hävittäjään.

 

– Ero tutuksi tulleeseen itäkalustoon oli melkoinen erityisesti avioniikan helppoudessa. Ohjaamossa oli monitoiminäytöt ja konetta lennettiin HOTAS-menetelmällä (Hands On Throttle And Stick). Siinä ohjaussauvasta ja kaasukahvasta löytyvät kaikki yleisemmin tarvittavat kytkimet.

 

– Myös itse lentäminen oli helppoa. Hornetia voi paiskoa taivaalla aika reippaasti, Keränen kertoo.
Hän toimi kesän 1999 Ilmavoimien Hornet-esityslentäjänä. Lappeenrannan lentonäytöksessä tiiviisti kenttäalueella pysynyttä lentoa kuvattiin Ilmailu-lehdessä yleisöystävälliseksi ja näyttäväksi. Myös ulkomaiset vieraat kehuivat sitä.

 

– Tuolloin Ilmavoimat ei vielä lähettänyt Hornetia ulkomaisiin lentonäytöksiin. Vasta parin vuoden päästä HN-demo palkittiin Royal International Air Tattoossa Englannissa. Jyri Selveniuksen lentämä ohjelma oli kuitenkin pitkälti suunnittelemani, muistelee Keränen.

 

Komentajan aktiivinen Hornet-kausi päättyi 2012. Nykyisin Keränen lentää potkuriturbiinilla varustetulla Pilatus PC-12NG-yhteyskoneella. Satunnaisesti hän on käynyt edelleen Hornetin takapenkkiläisenä.

 

Tiimaa on kertynyt melkoisesti: runsaat 3000 tuntia. Hornetilla tästä on kellotettu noin 1500 tuntia, MiG:illä 350, Hawkilla 350 ja Pilatuksella vajaat 1000.

 

Tarkkaan seurattu HX-hanke

Viime ajat Juha-Pekka Keränen on toiminut Ilmavoimissa operaatio- ja esikuntapäällikön tehtäviensä ohella HX-hankejohtajana. Mukana hankkeessa keskeisesti olivat myös Puolustusministeriö sekä Puolustusvoimien Logistiikkalaitos. Perusteellisen valintaprosessin päätteeksi valituksi tuli F-35. Ilmavoimat vastasi erityisesti kone-ehdokkaiden vertailusta.

 

– Laadimme muun muassa skenaariot, jotka esittivät ajateltavissa olevia operatiivisia tehtäviä hävittäjillemme. Valmistajien piti kehittää niihin omat ratkaisunsa, kertoo Keränen hävinneiltä valmistajiltakin kiitosta saaneesta valintaprosessista.
F-35 tuo Ilmavoimille moderneimman tarjolla olevan hävittäjän. Koneen menestys maailmalla muissakin tarjouskilpailuissa vahvistaa sen ylivoimaisuutta.

 

– F-35:n sensorit tuovat aivan uudenlaisen tilannekuvan, jota voidaan jakaa myös muille toimijoille. Kone voi osoittaa maalin, johon joku toinen lavetti, kuten merivoimien alus, laukaisee ohjuksen.

 

Melkein kuin avaruusmies: korkeuslennoilla MiG-21-ohjaajat käyttivät VKK-6N-painepukua ja siihen kiinteästi liittyvää Gsh-6A-painekypärää. Tässä menossa tiukan asun sovitus. Painekäsineet puuttuvat.

 

Sotilaan tärkein tehtävä estää sota

Ammattisotilaat valmistautuvat sotaan, jota kukaan ei tietenkään toivo. Työn tavoitteena on rakentaa pidäke, joka estää hyökkäyksen. Tämä motivoi päivittäisessä työssä.

 

– Alkuvaiheessa hävittäjälentäminen oli kuin kilvoittelua taivaalla kavereiden kanssa – hiukan kuin urheilusuorituksessa. Seuraavassa vaiheessa opettajana toimiessa motivoi taas se, kun näkee, miten nuorempi oppilas kehittyy sinua itseäsi paremmaksi, Keränen arvioi uransa vaiheita.

 

– Komentajatehtävissä puolestaan saa tyydytystä, kun näkee, miten koko organisaatio toimii yhteen. Tehdään operatiivista suunnittelua ja harjoitellaan joukkona. Lopullisena tavoitteena on sodan estäminen.
-Perusmotivaation luo hyvä työyhteisö, sanoo Keränen.

 

Haastattelua tehtäessä Ukrainassa on sodittu jo yli kaksi kuukautta.
– Ilmasodankäyntiä on ulkopuolelta ollut vaikea seurata. Tietoa ei juuri tule julkisuuteen. Se, mihin olemme Suomessa varautuneet, vaikuttaa kuitenkin oikeansuuntaiselta. Kaluston hajauttaminen suojaan asevaikutukselta on keskeistä, arvioi Keränen.

 

Nykysota syö myös aseita kiihkeällä tahdilla. Kalliita ohjuksia ei voi varastoida suuria määriä. Siksi täydennysmahdollisuudet ovat keskeisiä.

 

Ilmavoimat tarjoaa muutakin kuin lentämistä

Keränen on asunut Tampereella vuodesta 2006 alkaen. Perheeseen kuuluu vaimo ja kolme jo aikuista lasta. Ensin ura vei kuitenkin Kuopioon, kun työpaikaksi tuli Karjalan lennosto Rissalassa. Siellä vierähti 15 vuotta. Viime ajat hän on pendelöinyt Tampereelta tarpeen mukaan Helsinkiin ja Tikkakoskelle.

 

Siviilissä harrastuksiin kuuluvat golf ja satunnaisesti myös jääkiekko. Ilmavoimissa pelataan edelleen jääkiekkomestaruuskilpailut. Perinteen aloitti vuonna 1977 myöhemmin 90-luvun alussa Ilmavoimien komentajana toiminut Heikki Nikunen.

 

– Yksi kentällinen on hieman niin kuin hävittäjäparvi ilmataistelussa. Maalivahti on puolestaan kuin taistelunjohtaja. Peli on nopeatempoista ja välillä pitää käydä huilaamassa. Siten laji sopii hyvin hävittäjälentäjän toimenkuvaan kolmiulotteisen tilan hahmottamisessa, Keränen kuvailee.

 

Uravaihtoehtoja pohtivalle ja ilmailusta kiinnostuneelle nuorelle komentaja arvioi Ilmavoimien olevan harkinnanarvoinen vaihtoehto.

 

– Tarjolla on oikeaa lentämistä, ei pinnoilla istumista. Mutta ei pidä unohtaa muita vaihtoehtoja varusmiespalveluksessa, kuten lentotekniikkaa tai taistelunjohtoa.

 

Keränen muistuttaa myös johtamisverkkojen ylläpidon ja elektronisen sodankäynnin tarjoamista mahdollisuuksista. Ja siviilissä esimerkiksi polttoainerekkojen kuljettajan koulutuksen saaneille on luvassa mainiot työmarkkinat.

 

MiG-mies ja Amerikan rauta. Juha-Pekka Keränen oli Hornet-koulutuksessa Yhdysvalloissa.

Juha-Pekka Keränen

Syntymäaika 1.5.1968
Varusmies, Ilmasotakoulu, 1987-1988
Lentoupseeri (BAE Hawk/MiG-21BIS), Hävittäjälentolaivue 31, Karjalan lennosto, 1991-1994
F/A-18 lentokoulutus, VFA-125 NAS Lemoore, 1995-1996
Lennonopettaja (F/A-18), Hävittäjälentolaivue 31, Karjalan lennosto, 1996-1998
Lentueen päällikkö (F/A-18), Hävittäjälentolaivue 31, Karjalan lennosto, 1998-2003
Operaatiopäällikkö, Karjalan lennosto, 2004-2006
Ilmataistelukeskuksen päällikkö, Ilmavoimien esikunta, 2006-2008
Laivueen komentaja, Hävittäjälentolaivue 21, Satakunnan lennosto, 2008-2011
Osastopäällikkö, Ilmavoimien esikunta, 2011-2013
Ilmavoimien komentajan edustaja, Pääesikunta, 2013-2015
Komentaja, Satakunnan lennosto, 2015-2017
Ilmavoimien operaatiopäällikkö, Ilmavoimien esikunta, 2017-2020
Esikuntapäällikkö, Ilmavoimien esikunta, 2021-2022
Ilmavoimien komentaja 2022-

 

 

 

LISÄÄ AIHEESTA