Uusien monitoiminäyttöjen asentaminen vanhojen perinteisten mittareiden rinnalle, tai jopa korvaamaan kokonaan vanhat mittarit, on monen ilmailijan mielessä tällä hetkellä.
Päällimmäisinä asioina koetaan epävarmuutta monista päivitykseen liittyvistä kysymyksistä:
Kannattaako vanhaan koneeseen ylipäätään laittaa uusia monitoiminäyttöjä? Millainen kokoonpano olisi juuri siihen omaan koneeseen hyvä valinta? Onko kyseessä pieni vai suuri muutostyö? Vaatiiko se luvan viranomaisilta? Missä tämä määritellään? Voiko asennukset tehdä itse, vai onko ne teetettävä valtuutetulla huolto-organisaatiolla? Mitä se tulee maksamaan?
Valmiita vastauksia näihin kysymyksiin ei läheskään aina ole saatavilla. Tällä artikkelilla pyritään avaamaan viranomaisvaatimuksia ja samalla helpottamaan oikean tiedon löytymistä.
Hyvin suunniteltu on puoliksi tehty
Onnistuneen lopputuloksen taustalla on aina huolellinen suunnittelu ja vaihtoehtojen vertailu.
Hyvä lähtökohta suunnittelulle ja toteutukselle on perehtyä ensin viranomaisten antamiin ohjeisiin, määräyksiin ja vaatimuksiin, jotka koskettavat lentokoneiden mittaristoja ja niihin tehtäviä muutostöitä.
Kaikki ilmailuun liittyvät säädökset ja määräykset löytyvät Traficomin sivuilta.
Seuraavat Traficomin dokumentit sisältävät monen muun asian ohella myös experimental- ja ultrakevytkoneiden mittaristoja ja niiden muutostöitä koskevat vaatimukset:
• AIR M1-5 Ilmailuvälineiden huoltotoiminta-, lentokelpoisuuden hallinta- ja muutostyövaatimukset
• AIR M5-10 Ultrakeveiden ilma-alusten lentokelpoisuus ja valmistus
• OPS M2-11 Lentotoiminta kansallisen sääntelyn piiriin kuuluvilla ilma-aluksilla
• Suomalaisten ultrakeveiden lentokoneiden tarkastuskäsikirja
Poimintoja keskeisistä asioista
AIR M1-5
18.2 Muutostyön tekeminen
18.2.1 Pienen muutostyön saa tehdä huolto-organisaatio tai huoltomekaanikko. Luvalla ilmailuun lentävien yksinkertaisten ilma-alusten pienen muutostyön saa tehdä myös kohdan 2.4.3 mukainen omistajahuoltaja.
18.2.2 Suuren muutostyön saa tehdä huolto-organisaatio. Liikenteen turvallisuusvirasto voi myöntää erillisluvan muutostyön tekemiseen oikeushenkilölle tai yksittäiselle henkilölle, joilla on riittävä kokemus, työtilat, ohjeet ja välineet. Huoltomekaanikko saa tehdä suuren muutostyön yksinkertaiseen ilma-alukseen myös ilman erillislupaa.
18.3 Poikkeukset
Kohdan 18.1 vaatimuksista voidaan poiketa niissä yksinkertaisissa ilma-aluksissa, joille on myönnetty lupa ilmailuun, seuraavasti:
a) Pienelle muutostyölle ei vaadita hyväksyntää.
d) Tehdasvalmisteisista varusteista ja laitteista riittää selvitys lentokelpoisuuden edellytyksistä, joista ilmenee laitteen tai varusteen yhteensopivuus muutettavaan ilma-alukseen.
AIR M5-10
6.1 Mittarit
UL-ilma-aluksessa käytettäville lennonvalvonta- ja moottorinvalvontamittareille ei vaadita tyyppihyväksyntää. Mittareiden on oltava tarkoitukseen sopivat ja niihin on tehtävä valmistajan lento-ohjekirjassa tai ”Suomalaisten ultrakevyiden lentokoneiden tarkastuskäsikirjassa” mainitut merkinnät.
OPS M2-11
7.1.1 Mittarit ja varusteet – yleistä (NCO.IDE.A.100)
Lentokoneissa, joilla ei ole ICAO Annex 8:n mukaista lentokelpoisuustodistusta, vaadittujen mittareiden ja varusteiden on oltava aiottuun toimintaan tarkoitettuja ja soveltuvia.
7.1.3 VFR-lentotoiminta – lento- ja navigointimittarit ja niihin liittyvät varusteet (NCO.IDE.A.120)
Sen lisäksi, mitä kohdassa NCO.IDE.A.120:ssä säädetään, korkeusmittarin on oltava
tarkkuuskorkeusmittari, joka näyttää korkeuden jalkoina ja jonka asetusasteikossa on hehtopascal- tai millibaarijaotus. Mittarin on oltava säädettävissä mihin tahansa ilmanpaineeseen, joka lennon aikana todennäköisesti joudutaan korkeusmittariin asettamaan.
7.1.16 Kuvaruutunäytön mittarien varamittarit
Jos ilma-aluksessa on käytössä vain yksi lentotietoja antava kuvaruutunäyttö (Electronic Flight Instrument System, EFIS), jonka tietoja ei voida siirtää toiseen vastaavaan näyttöön, on ilmanopeuden ilmaisemiseen oltava varamittari ja ohjaussuunnan ilmaisemiseen jokin vaihtoehtoinen menetelmä.
Varamittarivaatimus ei koske voimalaitteen valvontaa (Engine Monitoring System, EMS).
Suomalaisten ultrakeveiden lentokoneiden tarkastuskäsikirja
F VARUSTEET
1303 Seuraavat lennonvalvonta- ja suunnistusmittarit vaaditaan:
1. Korkeusmittari
2. Ilmanopeusmittari
3. Magneettikompassi
4. Luisumittari
1305 Seuraavat moottorinvalvontamittarit vaaditaan:
1. Moottorin pyörimisnopeusmittari
2. Polttoaineen määrämittari, ellei polttoaineen määrää lennon aikana voida luotettavasti muutoin todeta.
3. Kaksitahtimoottoreissa pakokaasun- tai sylinterinpään lämpömittari.
4. Jos moottorin varma toiminta tai moottorin valmistaja vaatii erityistä mittarivalvontaa, on lentokoneessa oltava kyseinen mittari.
1337 Jokaiselle suoraan syöttävälle polttoainesäiliölle on oltava polttoainemäärän näyttölaite, josta ohjaaja voi luotettavasti todeta jäljellä olevan polttoaineen määrän. Polttoaineen määrämittari on kalibroitava näyttämään nollaa vaakalennossa, kun säiliössä on jäljellä käyttämättä jäävä polttoainemäärä.
Käytännön näkökohtia
Vanha sanonta Kokenut kaiken tietää, kurja ken kaiken kokee pitää paikkansa myös tässä yhteydessä.
Aluksi kannattaa silmäillä hieman ympärilleen ja kysellä kokemuksia ja vinkkejä jo toteutuneista projekteista. Ja tietenkin verkkosivut ja Youtube ovat hyvänä apuna tähän tarpeeseen.
Millä asioilla sitten on merkitystä suunnittelun, valinnan, toteutuksen ja käytön kannalta? Kokemuksesta sanoisin viisi ratkaisevaa asiaa, jotka tulevat eteen viimeistään siinä vaiheessa, kun uusia monitoiminäyttöjä aletaan asentamaan koneeseen:
Ensimmäinen ja tärkein on vastuuhenkilön nimeäminen hankkeelle. Vastuuhenkilö selvittää viranomaisvaatimukset, aikatauluttaa ja budjetoi hankkeen, sekä kilpailuttaa laitetoimitukset ja ulkopuolisilla teetettävät työvaiheet. Lisäksi hän vastaa siitä, että hanke tulee saatettua loppuun kohtuullisessa ajassa ja asianmukaisesti toteutettuna.
Toinen on budjetti. Paljonko uuteen kojetauluun on käytettävissä rahaa.
Kolmas on hankittavan kokoonpanon rakenne ja keskeiset ominaisuudet. Kokoonpanon rakenteella tarkoitetaan tässä yhteydessä linjausta siitä, halutaanko kaikki mittarit + navigointitoiminnot yhdelle näytölle tyyliin Garmin G3X ja vastaavat, vai päädytäänkö useamman erillisen näytön ratkaisuun.
Neljäs on asennuksen helppous, laajennettavuus ja muutostöiden tekeminen jälkikäteen. Näissä on todella suuria eroja eri kokoonpanojen ja laitevalmistajien välillä.
Viides on hankittavien laitteiden yhteensopivuus lentokoneen nykyisten järjestelmien, sekä moottorin ja antureiden kanssa.
Yhteenveto
Toivottavasti tämä artikkeli avaa viranomaisvaatimusten osalta kojetaulun päivitykseen liittyviä kysymyksiä ja rohkaisee miettimään vaihtoehtoja vanhan kojetaulun uudistamiseen nykytekniikan keinoin.
Tällaisen hankkeen työmäärä voi tulla yllätyksenä, ellei hankkeen vastuuhenkilöllä ole aiempaa kokemusta vastaavien projektien läpiviennistä. Ulkopuolisia asiantuntijoita kannattaa käyttää hyväksi aina, kun siihen on vähänkään tarvetta. Kysyminen ei yleensä maksa mitään ja erityisesti suunnitteluun ja toteutukseen kannattaa satsata, sekä käyttää näihin työvaiheisiin kokemusta omaavia ammattilaisia. Lopputulos on laadukkaampi ja ajassa saavutettava säästö merkittävä.
Artikkelin taustalla on Kuopion Lentäjien Eurostariin OH-U488 alkukesästä tehty kojetaulun päivitys, joka esiteltiin Ilmailu-lehden numerossa 4/2024. Tästä artikkelista on luettavissa yksi esimerkki siitä, miten hankkeen suunnittelussa ja toteutuksessa voidaan edetä.