Kilpailunjohtaja ja keskeiset toimihenkilöt sovitaan ensin

maanantai 25.03.2024
TEKSTI Kirsi Seppälä, Jari Lehti
KUVAT Katja Soikkeli, Tuula Helve, Maciej Borkowski
Starttimestari Ville Sarpola seuraa kentän liikennettä ennen kuin antaa hinaajalle hinausluvan komennolla ”Vedä!”. Kuva: Katja Soikkeli

Kilpailuiden onnistumisessa toimihenkilöiden panos on merkittävä. Oikeat henkilöt pitää löytää, nimetä tehtäviin ja perehdyttää hyvin. Kenraaliharjoitus ennen kilpailuita kannattaa.

 

—Ensimmäisenä pitää nimetä kilpailunjohtaja, se tarvitaan jo kilpailuanomuksen teossakin, Esko Lehtonen tiivistää.
Hän on toiminut viidesti purjelentokilpailuiden ja pari kertaa kuumailmapallokilpailuiden johtajana. Lehtonen keskittyy nyt purjelentoon. Räyskälä-Säätiö on järjestänyt purjelennon SM-kilpailut vuodesta 2020 lähtien.

 

—Lisäksi tarvitaan pätevä toimistonhoitaja, tuloslaskija ja starttimestari, Lehtonen luettelee.

Starttimestaria Lehtonen kuvailee kenttäpoliisiksi. Kun toiminta kentällä alkaa, starttimestari kertoo, mitä tehdään. Hän antaa hinauskoneelle lähtöluvan, kun purjekoneen köysi on kiinni ja kireänä sekä huolehtii maaliin tultaessa, ettei kentällä ole mitään ylimääräistä. Koska Räyskälässä ei ole lennonjohtajaa, starttimestari antaa lennonneuvontaa ja kertoo, millaiset sääolosuhteet ovat.

—Starttimestari johtaa ja määrää käytännön toiminnasta kentällä, hän kiteyttää.

 

Kilpailunjohtaja varaa ilmatilan kilpailua varten lennonvarmistuksesta. Kun kilpailuidenjohtaja on pitänyt briefingin ja päättänyt, aloitetaanko hinaukset vai siirretäänkö niitä, starttimestari ottaa hommat haltuunsa kentällä. Starttimestari ja kilpailuidenjohtaja toimivat myös toistensa varahenkilöinä.
Kilpailunjohtaja suunnittelee kilpailutehtävät joko itse tai kokoamansa ryhmän kanssa. Meteorologilta varmistetaan vähintäänkin, ovatko tehtävät säähän nähden oikein mitoitettuja. Jotta meteorologi osaa kertoa sään purjelennon kannalta ja ennustaa kauanko keli kestää, hänen on oltava myös itse purjelentäjä.

 

—Meillä on päteviä purjelentäjä-meteorologeja, jotka lentävät myös kisoissa. Tehtävät ja säätiedot annetaan kaikille, joten meteorologien käytöstä tehtävien suunnittelussa ei ole ongelmia. Lisäksi briefingissä kysytään, onko kenelläkään sitä vastaan, että meteorologi osallistuu myös kilpailuihin, Lehtonen selventää.

 

Lähtölinjan auettua ja kilpailijoiden lähdettyä reitille kilpailunjohtaja tarkkailee tilannetta ja tutkii seuraavan päivän lentosääennusteita. Starttimestari ottaa vastaan maaliin tulevat koneet. Kilpailuidenjohtaja tai nimetty varamies on kuitenkin aina paikalla.

 

Päivän kilpailun päätyttyä tuloslaskija syöttää tehtävät ohjelmaan, joka laskee tulokset. Tuloslaskenta on pitkälti automatisoitua, mutta laskija valvoo sitä. Kun epäviralliset tulokset on saatu, ne käydään läpi ja käsitellään mahdolliset tarkistuspyynnöt ja protestit. Kilpailuidenjohtaja allekirjoittaa seuraavana päivänä hyväksytyt tulokset.

 

—Jos tuloksissa on selvä virhe, tuloslaskija käsittelee sen. Jos taas joku tekee protestin, sen käsittelee tuomaristo. Tuomaristossa on kolme henkilöä. Tuomareilta vaaditaan kokemusta kilpailuista niin, että tuomari on ollut organisaatiossa tai kilpaillut itse tai molempia. Sääntö- ja kilpailutuntemusta tarvitaan, Lehtonen kertoo.

 

Käytännön työssä kentällä tarvitaan köysiryhmä. He ovat yleensä nuoria, joiden vanhemmat harrastavat ilmailua. Purjelennon SM-kilpailuissa tarvitaan yleensä kolmesta viiteen köysistön jäsentä.

 

Viivi Rissanen siirtää varahinausköyttä taaksepäin hinausten etenemisen mukaan. Kuva: Katja Soikkeli
Lasse Kilpeläinen ja Linus Hartikainen ottavat Sami Rissasen purjekoneen siipipyörän pois. Kuva: Katja Soikkeli

 

Kenraaliharjoitus kannattaa
Lehtonen näkee kilpailun onnistumisen kannalta tärkeänä, että kilpailuorganisaation jäsenet on perehdytetty hyvin tehtäviinsä.

—Harjoituspäivän pitäminen helpottaa huomattavasti. Vaikka olisi sama organisaatio, edellisistä kilpailuista on kuitenkin mennyt vuosi. Annoimme kilpailijoille päivää ennen kilpailua harjoitustehtävän sen takia, että organisaatio voi testata, että kaikki on kunnossa, hän kertoo.
Lehtosen toinen vinkki koskee tiedottamista; etukäteen pitää sopia, kuka tiedottaa ja missä kanavissa.

 

Pisteiden laskija tarkistaa poikkeamat
Räyskälä-Säätiöllä on lisenssi Naviterin tekemään purjelennon tulosohjelmaan. Kilpailun tiedot laitetaan Souring spot -verkkosivulle, jonka kommunikoi käyttäjän tietokoneella olevan ohjelman kanssa. Verkkosivu on tuloslaskennan ydin. Sinne lisätään päivät, pilotit ja tehtävät. Kun tulokset on laskettu ja tarkastettu, ne julkaistaan Souring spotissa.

 

Pisteiden laskijalla on paljon työtä lentotiedostojen tarkastamisessa.
—Sääntöjen mukaan pitää valita kilpailijan kannalta paras ratkaisu. Ohjelma ei välttämättä tunnista parasta lähtöä, kun kilpailija on pyörinyt lähtölinjalla nostossa. Esimerkiksi ilmatilarikkomukset ja korkeuden ylitykset tarkistetaan manuaalisesti, sillä it-ohjelmaan ei luoteta sokeasti, Ken Eklöf kertoo parinkymmenen purjelentokilpailun pisteiden laskun tuomalla kokemuksella.

 

SM-kilpailuissa ja Jannen kisoissa sekä pienemmissä kilpailuissa on vain yksi pisteiden laskija.
—Viime vuonna Masterseissa huomasin, että olisi ollut hyvä, jos olisi ollut toinen avustamassa, Eklöf toteaa.
Hän teki pisteidenlaskua pitkälle yöhön.

 

Eklöf kertoo, että Räyskälässä on tuloslaskennan täysin hallitsevia henkilöitä vain muutama. Pitkälti automatisoidun tuloslaskennan osaa tehdä useampikin, mutta Eklöf toivoo, että useampi perehtyisi ohjelmaan syvällisesti.
—Jos tulee ongelmia, pitää olla enemmän tietoa. Niitä, jotka tietävät ohjelman sielun, on Räyskälässä vain kaksi, hän sanoo.

 

Ohjelman opettelu vaatii aikaa.
—Ennen kun tein tuloslaskennan ensimmäisissä kilpailuissani, opettelin itsekseni ohjelmaa parin viikon ajan pari kolme tuntia päivässä. Kävin läpi erilaisia skenaarioita ja erilaisia tehtäviä. Ohjelmassa on valtavasti ominaisuuksia, ja kokemus niistä tulee tekemällä kisoja, Eklöf aloittaa.
—Minulla meni neljä kisaa ennen kuin alkoi tuntua, ettei vastaan tule semmoista ongelmaa, mitä en pystyisi ratkaista, hän jatkaa.

 

Kansainvälisissä kilpailuissa pisteidenlaskija eristetään muista kilpailupaikalla olevista. Pisteiden lasku vaatii keskittymistä, joten laskija ei voi keskustella koko ajan lentäjien kanssa. Räyskälä Mastersissa pilotit ottivatkin yhteyttä kisatoimistoon, jossa kilpailuiden johtaja päätti, vaatiiko asia pilotin ja pisteiden laskijan keskustelua.

 

—Tämä on kiva homma, vaikka se on vähän stressaavaakin. Pisteiden lasku sopii ihmiselle, joka tykkää tietokonealasta, Eklöf toteaa.

 

 

Kilpailutoimisto huolehtii kilpailijoista
— Kilpailuiden alkaessa kilpailijat ilmoittautuvat toimistossa. Lupakirjaa tai vakuutuspapereita ei yleensä tarkasteta, vaan otamme kuittauksen, jolla pilotti vahvistaa, että hänellä on asianmukaiset luvat ja kone on kunnossa. Hoidamme myös pilottien ja avustajien majoittumiseen liittyviä asioita, Paula Borkowski kertoo.

 

Kansainvälisissä kilpailuissa toimistossa tarvitaan ainakin suomen ja englannin kielen taitoja. Vuoden 2023
Räyskälä Mastersiin osallistui pohjoismaalaisia, saksalaisia, puolalaisia ja virolaisia.

 

Toimistonhoitaja keittää aamulla kahvit ja odottaa purjekoneiden lähtölistan, gridin, valmistumista. Sen jälkeen toimistonhoitaja välittää listan kilpailijoille. Toimiston kautta kulkee moni muukin tieto kilpailijoille.

 

— Välitämme piloteille ja avustajille tietoa kilpailupäivään liittyvistä asioista mutta myös vaikkapa illanvietoista. Valmistelemme päivän aikana tarvittavat paperit, esimerkiksi lähtöaikojen kuittauslistat ja kopioimme ja jaamme lentotehtävän kilpailijoille sekä huolehdimme, että briefingiä varten on kaikki tarvittava valmiina. Briefingissä kilpailijoille annetaan päivän kilpailutehtävä ja palkitaan edellisen kisapäivän voittajat. Valmistelemme päiväpalkintojen jaon edellisen päivän voittajille ja huolehdimme palkinnot briefingiin, Borkowski kertoo.

 

— Nykyään käytämme enemmän sähköisiä välineitä. Esimerkiksi gridilista voidaan lähettää kilpailijoille tehtyyn WhatsApp-ryhmään. Kaikilla ei kuitenkaan välttämättä ole WhatsAppia, joten paperitulosteitakin tarvitaan. Osa ei kuitenkaan halua käyttää sitä tietoturvasyistä ja osa tykkää katsoa tehtävät paperilta. WhatsAppilla tiedottaminen on kuitenkin vähentänyt ympäriinsä juoksemista ja sen varmistamista, ovatko kaikki saaneet tiedot, hän vertailee.

 

Toimistonhoitaja kirjaa ylös monia toimintoja.
— Kun hinaukset lähtevät käyntiin, toimistossa seurataan niiden etenemistä ja annetaan radiolla kilpailijoille tieto lähtölinjan avautumisesta. Siinä pitää keskittyä ja tehdä kuulutukset ajallaan sen mukaan, minkä luokan lähtölinja aukeaa mihinkin aikaan. Starttimestari ja toimistonhoitaja kommunikoivat radiolla, Borkowski kertoo.

 

— Tehtävän päättyessä toimisto ottaa maaliintulokuittaukset vastaan. Kentällä on henkilöitä, jotka pitävät kirjaa siitä, että kone on varmasti myös laskeutunut eikä jäänyt kuulutuksen ja kentän välille, hän jatkaa.

 

Kentällä pidetään kirjaa hinauksista. Tässä tilannetta käyvät läpi Lasse Kilpeläinen, Laurel Bennet ja Olli Mäkinen. Kuva: Katja Soikkeli

 

Kirjaamiset tietokoneelle
Yhteensä neljä kertaa erilaisissa purjelentokilpailuissa toimistonhoitajana ollut Paula Borkowski kehuu Ken Eklöfin tekemää, hallinnointiin käytettävää tietokoneohjelmaa. Ohjelmasta löytyvät kilpailijat ja avustajat yhteystietoineen sekä koneet ja kilpailuissa tarvittavat lomakkeet. Laskunkin voi tehdä.

— Kisatoimisto kirjaa päivän päätteeksi järjestelmään esimerkiksi sen, montako hinausta kukin pilotti on ottanut, koska ne maksavat erikseen, hän mainitsee.

 

Borkowskin vinkki muille kilpailuiden järjestäjille on kilpailuorganisaation riittävän koon varmistaminen. Henkilöitä ei pidä olla liikaa, mutta asiat eivät voi kuitenkaan olla yhden ihmisen varassa. Keskeisissä rooleissa on oltava eri henkilöt.

 

Borkowski kannustaa toimistonhoitajia myös pitämään huolta esimerkiksi köysijuoksijoista, koska he ovat nuoria ja tekevät tehtäviään liikkuvien koneiden kanssa aikataulupaineessa.

 

— Toimisto voi huolehtia osaltaan turvallisuudesta ja luoda yhteishenkeä ja rakentaa yhteenkuuluvuutta, hän tiivistää.

 

Tiedota kilpailuista!
Kilpailuorganisaation kannattaa nimetä kilpailuille mediavastaava, joka huolehtii somekanavista ja mediatiedotteista. Ennen kilpailuiden alkua vähintäänkin kilpailupaikan lähiseudun media kannattaa kutsua seuraamaan kilpailuiden briefingiä ja palkintojenjakoa. Tiedotteessa kerrotaan lyhyesti kilpailuiden laji, taso, miten lajissa kilpaillaan sekä kilpailuiden aika, tapahtumapaikan osoite sekä yhteyshenkilön nimi ja puhelinnumero.
Kilpailuiden jälkeen tiedota tuloksista. Tiedotteen alussa kerrotaan kilpailuiden voittaja, laji, kilpailuiden taso sekä se, missä, milloin ja miten kilpailut käytiin.

 

Tiedote lähetetään vähintään kilpailupaikkakunnan mediaan sekä parhaiten menestyneiden kilpailijoiden kotipaikkakuntien paikallis- ja aluemedioihin. Ilmailukilpailuihin osallistuu varsin vähän ihmisiä, joten valtakunnallinen media ei välttämättä kiinnostu niistä toisin kuin paikallis- ja aluemedia. Kilpailuiden avulla laji saa myönteistä julkisuutta, mikä toimii lajin markkinointina.

 

Juttua tekevä toimittaja haluaa haastatella kilpailuorganisaation edustajaa ja parhaiten menestyneitä kilpailijoita. Laita tiedotteeseen nimet ja yhteystiedot. Tiedotteen mukana voi lähettää valokuvia ja kuvatekstejä. Kuvatekstissä mainitaan kuvassa olevien henkilöiden nimet ja kerrotaan, mitä kuvassa tapahtuu. Myös kuvaajan nimi laitetaan kuvatekstiin.
Lähetä tiedote myös Ilmailuliiton viestintäpäällikölle.

 

Räyskälä Masters-kilpailuiden organisaatioon kuuluivat muun muassa Laurel Bennet (etualalla), starttimestari Jani Pietilä ja kilpailunjohtaja Esko Lehtonen. Taustalla on tulostenlaskija Ken Eklöf. Kuva Tuula Helve

 

 

Näin järjestät Suomen mestaruuskilpailut

Teksti: Jari Lehti

 

Ilmailuliitto myöntää ilmailukilpailuiden Suomen mestaruuskilpailuiden järjestämisoikeudet hakemusten perusteella. Nämä kilpailut järjestetään liiton yleisten Suomen mestaruuskilpailusääntöjen mukaisesti.

 

Ilmailuliiton SM-kilpailuja voivat järjestää liiton jäsenkerhot, yhteisöt ja säätiöt. Järjestämisoikeutta haetaan Ilmailuliitosta SM-kilpailuhakemuksella. Hakemuksessa kysytään muun muassa, missä eri alaluokissa kilpailut järjestetään, arvio kuluista ja mitä kilpailusääntöjä noudatetaan.
SM-kilpailuiden järjestämisoikeus tulee hakea Ilmailuliitosta edellisvuoden syyskuun loppuun mennessä. Jos lajiin ei ole tullut yhtään hakemusta, voi kilpailuja hakea syyskuun jälkeenkin. Ajoissa hakeminen on tärkeää, koska Ilmailuliitto koordinoi ilmatilan käytön vuosisuunnitelman.

 

Kilpailuista tehdään sopimus
Liiton laji- ja valmennuspäällikkö toimittaa kilpailuhakemukset eri lajien lajitoimikuntiin, jotka päättävät oman lajinsa SM-kilpailuista. SM-kilpailukalenteri esitetään Lajivaliokunnan kokouksessa. Siellä mahdollisesti esitetyt kommentit käsitellään asianosaisen lajin toimikunnassa. Toimikunnalla on asiaan lopullinen päätäntävalta.

Kilpailujärjestäjät tekevät liiton kanssa kilpailujärjestäjäsopimuksen. Järjestäjä sitoutuu muun muassa noudattamaan liiton sääntöjä, kilpailusääntöjä ja antidopingsäännöstöä. Järjestäjä sitoutuu tekemään ja julkaisemaan kilpailukutsun liiton edellyttämällä tavalla, toimittamaan tulokset liittoon sekä ilmoittamaan kilpailumanipulaatioepäilystä. Sopimuksen allekirjoittaa hakijaorganisaation nimenkirjoitusoikeuden omaava henkilö, joka yleensä on puheenjohtaja tai toiminnanjohtaja.

 

Tee kutsu ajoissa
SM-kilpailuista tulee tehdä kilpailuilmoitus vähintään kahta kuukautta ennen kilpailuja.
Tämä on kilpailijoiden oikeusturvan kannalta välttämätöntä. Kilpailuilmoitus julkaistaan liiton tapahtumakalenterissa ja siinä tulee olla linkki verkkosivuille, missä virallinen kilpailukutsu on julkaistu tai julkaistaan.

Tarkempi kilpailukutsu voi olla järjestäjän internetsivuilla, liiton tapahtumakalenterissa, Ilmailu-lehdessä tai esimerkiksi lajin keskustelupalstalla.
Kilpailukutsussa tulee olla kilpailuaika ja -paikka, ilmoittautumistapa ja -ajankohta, osanottomaksu ja sen aikataulu, mitä sääntöjä käytetään, kilpailujen johtaja sekä järjestelyistä vastaavan yhteystiedot.

 

Tilaa palkinnot ja tuomarit
Kilpailujärjestäjän tulee tilata SM-mitalit liiton toimistosta vähintään kuukautta ennen kilpailuja ja sopia samalla, mitä mitaleihin kaiverretaan.
Kilpailujen järjestäjä valitsee ja tilaa tuomarit. Osa lajitoimikunnista hyväksyy tuomarit kokouksessaan, mutta kaikki eivät sitä tee. Ilmailukilpailuissa voi toimia tuomarina henkilö, jolla on siihen pätevyys. Suomessa on kansallisia ja kansainvälisiä tuomareita lähes joka lajissa.

 

Liitto vakuuttaa jäsenet
Kilpailujärjestäjällä tulee olla kilpailut kattava vastuuvakuutus. Jäsenyhdistykset saavat sen liiton kautta. Liiton vastuuvakuutuksella on vakuutettu kilpailutapahtuma talkoolaisineen. Kilpailijat ovat Ilmailuliiton jäseniä ja heillä on sitä kautta oma tapaturma sekä kolmannen osapuolen vastuuvakuutus.

 

Osallistumiskynnys on matalahko
SM-kilpailuihin voivat osallistua kaikki lajin harrastajat. Isoimpaan osaa ilmailukilpailuja voi osallistua melko vähäiselläkin ilmailukokemuksella. Kilpailut ovat hyvä tapa verrata omaa taitotasoaan muihin kanssaharrastajiin. Kilpailuihin voi osallistua myös järjestäjän avustajana.
SM-kilpailuihin osallistumiseen on lajikohtaisia kelpoisuus- tai lupakirjarajoituksia. Muuten rajoituksena on oma taitotaso. Järjestäjän on otettava huomioon kilpailijan, sekä muiden kilpailijoiden ja tuomareiden turvallisuus. Jokaisella tulee olla voimassa oleva FAI-kilpailulisenssi, jonka liiton jäsenet voivat ostaa 15 eurolla liiton mobiilipalvelusta.

Kilpailutehtäviä kannattaa harjoitella kilpailusääntöjen mukaisesti. Kaluston huolto ja omat tarvittavat asiakirjat kannattaa laittaa kuntoon viikkoja ennen varsinaista kilpailutapahtumaa, ettei tule kiire.

Kilpailut alkavat normaalisti briefingillä aamuvarhain ja päättyvät usein myöhään illalla. Hyvää valmistautumista on oman elämän rauhoittaminen pari päivää ennen kilpailuja. Kunnon ravinto ja yöunet ennen kilpailuja ja niiden aikana auttaa jaksamaan.