Ilma-alukset, isot ja pienet, tarvitsevat Suomessakin lentopaikkoja. Ne ovat juuri nyt valokeilassa. Lennokkipaikat saavat nyt virallisen aseman, mutta mitä tapahtuu miehitettyjen ilma-alusten kentille?
Etelä-Suomea uhkaa lentopaikka-aukko
Etelä-Suomen tilanne on sekava ja moottorilennon osalta kriittinen. Helsingin kaupunki on estämässä Malmin lentoaseman ilmailutoiminnan, vaikka Suomen hallitus ei ole toteuttanut eduskunnan Lex Malmi -lausuman vaatimaa, korvaavaa lentokenttää. Malmin lentokoulutus ja liiketoiminta ovat harrastelentojen kanssa tyhjän edessä. Pääkaupunkiseudulle uhkaa jäädä huiman suuri ilma-aukko. Lähikentillä ei ole tilaa ottaa vastaan Malmin kokoista toimintaa.
Eduskunta on toistuvasti tyrmännyt hallituksen toimet riittämättöminä. Liikenne- ja viestintäministeriö ei toimi eduskunnan edellyttämällä tavalla. Liitto on esittänyt ministeriölle konkreettisia ratkaisuja ilmailun jatkon varmistamiseen, ilman tulosta. Pyrimme vimmatusti keskusteluun asian ratkaisemiseksi.
Kenttiä on tuettu, mutta…
LVM on tukenut yli 5 miljoonalla eurolla joitain Etelä-Suomen lentokenttiä eduskunnan lausumaan viitaten. Tämä on johtanut erikoiseen tilanteeseen. Uudet asfaltit on saatu, mutta rahoituksen edellyttämä omavastuu joudutaan haalimaan muista rahoituslähteistä. Infrastruktuuria on rahoitettu, mutta ylläpitovastuu on jäänyt yksin lentokenttien harteille.
…myös ylläpito pitää varmistaa
Jokainen kenttä yrittää tietenkin selvitä toiminnastaan itse, mutta tässä asiassa meidän liitossa pitää auttaa. Ylläpidon rahoitusmekanismi tarvitaan koko maan lentokentille. Yksittäisten kenttien laskeutumismaksut ovat lyhyt tie. Lentäminen vähenee, perimiskulu vie tuotot.
Lähetimme 11.1. asiantuntijalausunnon eduskunnalle elvytystoimien kohdentamisesta lentokenttien kehittämiseen ja ylläpitoon, Helsingin lentokenttätoimintojen varmistamiseen ja uuteen ilmailuun. Nämä nivoutuvat yhteen Suomen saavutettavuuden ja uusien ilmailun mallien kautta.
Tavoite on rahoitusmalli koko maahan. Valtio voi taata kattavan lentokenttäverkostomme säilymisen kunnossa pienelläkin tuella. Ilmailu kentillä voi jatkua vastavuoroisuuden periaatteella, ja harraste- ja urheiluilmailun mahdollisuudet pysyvät ja paranevat. Otamme tämän työn alle.
Auttaisiko koronaelvytys?
Valtio on käynnistänyt digilentokenttähankkeen, jossa tutkitaan Suomen yli 60 Finavian verkoston ulkopuolisen lentokentän käyttöä osana liikennejärjestelmää. Uusiin toimintamalleihin on jo haettu tukea elvytysrahoista. Vetureita ovat mm. Pyhtää ja Kuhmo.
Maan kattava lentopaikkaverkosto on edellytys ilmailutoiminnan pysymiselle ja kehittymiselle. Kehittäminen vaatii kokonaissuunnitelmaa ja investointeja joka puolelle Suomea, myös ihmisten ja liiketoimintojen lähelle. Tätä kokonaisuutta ajamme liiton voimin eteenpäin.
Miten käy Helsingissä?
Maakuntien kenttien tuki auttaa ilmailua Suomessa, mutta kyllä Helsinkiinkin pitää päästä lentäen. Malmi on edelleen merkittävä Suomen ilmailun keskus, vaikka jatkuva kuristus on pienentänyt toimintaa.
Realistisia vaihtoehtoja Malmin lisäksi ovat täysin uusi lentokenttä tai Helsinki-Vantaa. Kauhuskenaario on, että Helsingin yleisilmailu tapetaan tylysti. Pahimmillaan Malmin alue jää tyhjilleen vuosikausiksi. Tiedän, että Malmin lentoaseman ystävät ry jatkaa joka tapauksessa suojeluhankkeita kulttuuri- ja luontoarvojen osalta.
Pyrimme siihen, että lentotoiminta saa jatkua Helsingissäkin, ja kaikki harrastelajit säilyttävät elintilansa myös Etelä-Suomen kentillä.
Timo Hyvönen
puheenjohtaja, Suomen Ilmailuliitto ry
