Matalapaineet häiritsivät purjelennon SM-kisoja Räyskälässä. Kahden kilpailupäivän jälkeen avoimen luokan konkarimestari oli Martti Koivula, racingluokassa Harri Hirvola ja kerholuokassa Tapio Tourula. Myös uusia mitalisteja saatiin.
Avoimen luokan hopealle lensi Mikko Nurminen ja pronssille Martti Sucksdorff. Racing-luokassa Nuutti Luukkonen lensi hienosti hopealle ja pronssia otti Antti Koskiniemi. Nuutti Kankare jäi pronssista vain neljä pistettä. Kerholuokan hopeamitali päätyi Sakari Pyörteen kaulaan. Johannes Kankare lensi hienosti pronssille.
Ensimmäinen kilpailupäivä valkeni aurinkoisena ja sääennuste lupasi kilpailualueelle cumulus-keliä. Tehtävät vaihtelivat kerholuokan 274 kilometristä avoimen luokan 390 kilometriin. Sääennusteeseen liittyi myös epävarmuustekijöitä kuten matala pilviraja, kohtalainen tuulen voimakkuus ja turbulenttiset nostot. Näistä johtuen tehtävät suunniteltiin lennettäväksi pääosin tuulen suunnassa. Äärimmäiset käännepisteet monikulmioreiteillä olivat idässä Nastola ja lännessä Oripää.
Maasta katsoen sää näytti hienolta. Kauniita cumuluksia syntyi taivaalle koko kilpailualueelle. Hinauksen jälkeen vaikuttikin siltä, että sää mahdollistaa hienon kilpailupäivän. Toisin kuitenkin kävi. Termiikki oli reitillä yllättävän heikkoa ja nostot harvassa. Lisäksi ennustettu turbulenttisuus nostoissa oli todella voimakasta.
Runsaasti maastolaskuja
Oma lentoni sujui olosuhteita ihmetellessä Iso-Evon ja Forssan kautta kohti Nastolaa. Vaikeudet alkoivat Hollolan seudulla. Moni kaunis, varmalta noston merkiltä vaikuttava cumulus ei toiminut ja niinpä kaikki vesipainolasti päätyi Lahden laitakaupungille. Lopulta pelastava nosto löytyi Lahden eteläpuolelta ja matkani jatkui Nastolaan.
Käännepisteelle tultaessa sama toistui. Tummapohjaisia cumulus-pilviä, mutta ei nostoja. Niinpä päädyin Orimattilan luoteispuolella 250 metrin korkeuteen ennen noston löytymistä. Loppumatka Tervakosken kautta Räyskälään oli lennettävä vastatuleen ilman vesipainoa, mikä osaltaan hidasti etenemistä. Lisäksi samat ongelmat nostojen suhteen jatkuivat. Korkeuden jälleen huvetessa Järvelän länsipuolella oli suuntaa muutettava 90 astetta oikealle, jotta viimeinkin löytyisi nostava alue cumulusten alta.
Jonkinlaista nostoa löytyikin, toki vasta 220 metrin korkeudella. Jotta riittävän voimakas nosto löytyisi, oli vielä lennettävä muutama kilometri lähes takaisin päin reitillä. Näin varmistui ilmassa pysyminen. Aikanaan ennen Tervakosken käännepistettä löytyi lopulta pelastava nosto, jonka avulla loppuliuku Räyskälään oli mahdollinen.
En ollut piloteista ainut, joka totesi päivän sään olleen kenties hankalin kilpailu-uran aikana. Hyvältä näyttänyt cumulus-keli olikin kaikkea muuta ja maastolaskuja sekä moottoreiden käynnistyksiä tulikin yllättävän paljon. Kaikkiaan 15 reitille lähteneestä 32 koneesta ei päässyt maaliin.
Koivula aloitti voitolla
Päivävoiton avoimessa luokassa vei kokenut Martti Koivula 21 metrin kärkivälillä varustetulla JS-1-koneellaan. Racing-luokassa voiton nappasi nuori Nuutti Luukkonen ja kerholuokassa selvällä piste-erolla SM-kilpailuissa ensimmäistä kilpailupäiväänsä lentänyt 18-vuotias Kim Toppari. Vielä briefingin jälkeenkin Toppari mietti, miten racing-tehtävä puolen kilometrin käänneympyröiden kautta kannattaa lentää, kun harjoittelu oli painottunut aluetehtäviin. Hän noudatti hyvin annettua ohjetta, että käy käänneympyröissä mahdollisimman nopeasti ja lennä sitten maaliin.
Toisen päivän voitot selkeillä piste-eroilla
Toisen kilpailupäivän sääennuste lupasi parempaa muun muassa hiljaisemman tuulen ja vähäisemmän turbulenttisuuden takia. Kuitenkaan suurta harppausta parempaan ei saatu kokea. Kilpailun johtaja antoi kaikille luokille kolmen tunnin aluetehtävät, joiden pituudet alueen keskipisteiden kautta vaihtelivat kerholuokan 291 kilometristä avoimen luokan 375 kilometriin. Taas pyrittiin lentämään tuulen suunnassa matalan pilvikorkeuden takia.
Sää osoittautui taas kummalliseksi. Hinauksen jälkeen keli vaikutti kehittyvän hyväksi ja nostotkin veivät reipasta vauhtia ylös. Kuitenkin lähtölinjan ylityksen jälkeen olosuhteet muistuttivat hyvin paljon edellisen päivän vastaavia. Ensimmäiset hankaluuksiin joutuneet keskeyttivät jo alkumatkasta. Yllättävin keskeyttäjä jo toistamiseen oli moninkertainen mestari Juha Sorri yhdessä Kari Sirenin kanssa. Samalla alueella keskeytyi myös Kim Topparin matka. Itse päädyin vaikeuksiin Nastolan kaakkoispuolella. Samalla alueella taisteli matalalla myös Jarkko Kangasniemi. Pelastava termiikki löytyi 230 metrin korkeudessa, ja saimmekin nauttia uskomattoman hyvästä 3 m/s nostosta.
Avoimen luokan tehtävä jatkui Nastolasta länteen Ypäjän käännealueelle. Siellä lentokelpoinen sää vei liiaksi pohjoiseen ja käännealue oli pilvetön. Aikaa oli kulunut niin, ettei ollut tarpeen muuta kuin pistäytyä alueen reunalla kääntymässä. Loppumatka Turenkiin, joka oli Saloisten käännealueen reunalla, ja siitä Topenon kautta Räyskälään sujuikin jo ilman suuria hankaluuksia. Valtaosa kilpailijoista käytti tehtävään ylimääräistä aikaa, koska keli oli hankala. Aluetehtävällä olisi optimaalista tulla maaliin annetussa esimerkiksi kolmen tunnin ajassa tai mahdollisimman pian sen jälkeen.
Toisena päivänä vain viisi kilpailijaa ei päässyt maaliin. Kaikissa luokissa päivävoitot tulivat selvällä piste-erolla. Avoimessa luokassa Martti Koivula jatkoi vahvaa menoa, racing-luokassa ykkönen oli Antti Koskiniemi ja kerholuokassa Johannes Kankare.
Kelvotonta säätä ja protesti
Maanantaina alkoi epävakaisen sään jakso, joka kesti perjantaihin asti. Matalaa pilveä, sadetta ja kovaa tuulta. Seuraava mahdollinen kilpailupäivä ennusteiden mukaan oli odotettavissa kisan viimeisenä päivänä lauantaina. Kahtena päivänä vietiin kalusto kiitotielle, mutta hinauksia ei voitu aloittaa kelvottoman sään takia. Lauantaina annettiin tehtävä ja hinauksien alkua odoteltiin kiitotiellä lähtöryhmityksessä. Lännestä tullut seuraava laaja sadekuuro tuhosi senkin päivän yrityksen.
Kilpailussa jätettiin yksi protesti koskien ilmatilarikkomusta. Kilpailija oli lentänyt tehtäväalueen ulkopuolelle valvomattomassa ilmatilassa. Siitä seurasi kuvaannollinen maastolasku. Tuomaristo joutui hylkäämään protestin, mutta palautti protestimaksun. Toivottavasti tulevaisuudessa säännöt ja menetelmät ovat sellaiset, että ketään ei rankaista lentämisestä valvomattomassa ilmatilassa.
Korona ja kelit riesana
Kesä on ollut vaikea purjelentokilpailuiden järjestäjille. Eri puolille Eurooppaa suunnitelluista kilpailuista valtaosa peruuntui tai siirtyi virustilanteen takia. MM-klapilut siirrettiin vuodelle 2021 ja kansainvälinen Räyskälä Masters niin ikään kesäkuulle 2021.
Virustilanteen helpotettua perinteiset Jannen Kisat pystyttiin järjestämään 18. – 25. heinäkuuta. Mastersien yhteyteen suunniteltu SM-kisa järjestettiin Jannen Kisan yhteydessä. Kilpailuihin ilmoittautui kaikkiaan 34 pilottia. Olosuhteet niin puitteiden, organisaation kuin säänkin suhteen vaikuttivat olevan kaikin puolin hienot kilpailuja edeltävällä viikolla.
Kilpailuiden järjestelyistä vastasi Räyskälä-Säätiö kilpailunjohtaja Ken Eklöfin johdolla. Tehokas, ystävällinen ja nuorekas organisaatio hoiti hienosti toimistorutiinit, briefingit, gridaukset ja hinaukset. Tuloksetkin valmistuivat pienten alkusäätöjen jälkeen nopeasti.
Uusi ohjelma kilpailujen hallintaan
SM-kilpailuiden johtaja Ken Eklöf sai idean ohjelman kehittämiseen, kun hän oli pari vuotta kilpailutoimistossa ihmetellyt valtavaa määrää kisojen pyörittämiseen tarvittavia Office-dokumentteja. Kenin suunnittelemassa ja toteuttamassa sovelluksessa kaikki tieto on samassa paikassa ja kilpailutoimiston paperitöitä voi isossakin kilpailussa hoitaa yksi henkilö.
GeeCM (Gliding Competition Management) on purjelentokilpailujen hallintaan tarkoitettu dynaaminen tietokantapohjainen websovellus. Sovellukseen on tallennettu kilpailijoiden, avustajien ja koneiden tiedot. Tiedot tallennetaan vain kerran ja ne ovat sen jälkeen käytettävissä kaikissa kilpailuissa.
Sovelluksella hallinnoidaan muun muassa kilpailijoiden ja koneiden asiakirjoja, hinauksia ja majoituksia. Kilpailussa tarvittavat listat ja dokumentit tulostuvat parilla klikkauksella ja sovelluksella voi kisan päättyessä laskuttaa kilpailuun liittyvät maksut. GeeCM on salasansuojattu ja sitä pääsee käyttämään vain kilpailutoimiston henkilökunta. Sovellusta koekäytettiin ensimmäisen kerran tämän vuoden SM-kilpailuissa.