Pilvilento purjekoneella kiehtoo Lauri Kangasta
Lauri Kangas on uppoutunut purjelennon maailmaan; parasta hänestä on pilvilento. 35-vuotias Kangas on paitsi harrastelentäjä myös lennonopettaja ja tarkastuslentäjä. Opettajana hän kannustaa oppilaita lentämään minimitunteja enemmän, jotta lupakirjakurssilta saa vankat lentotaidot. Ne auttavat harrastuksen jatkamisessa seuraavana vuonna.
–Pilvilento purjekoneella on ylivoimaisesti parasta ja mielekkäintä. Oma haasteensa on siinä, että pystyy lentämään pilvessä, koska pilven sisällä ei näe edes siiven kärkiä, ja koneen asento on pääteltävä mittareista. Kun pilvestä tulee ulos, maisemat ovat käsittämättömän hienoja, Räyskälässä purjelentävä Lauri Kangas kuvailee.
– On hienoa painaa kahtasataa menemään pilvitornien välissä, hän jatkaa.
Kangas kannustaa purjelentäjiä hankkimaan myös pilvilentokelpuutuksen.
– Moni ilmailija ei välttämättä hahmota, että purjekoneella voi lentää pilvessä. On ylipäänsä pieni ihme, että se on määräysten puolesta sallittua. Moottorilentopuolella mittarilento on paljon raskaamman prosessin takana kuin purjelennon pilvilentokelpuutus. Pilvilento purjekoneella ei edellytä mitään supervoimia. Pitää vain kouluttautua ja ruveta tekemään sitä, Kangas sanoo.
–Yleensä termiikissä nouseminen lopetetaan, kun lähestytään pilven pohjaa, mutta pilvilentäjä voi jatkaa nousua pilven sisään, jossa noston voimakkuus yleensä paranee entisestään, hän vertailee.
Pilvilento-oikeuden saamiseksi opiskellaan lyhyehkö teoriakurssi ja lennetään opettajan kanssa harjoitellen ohjaamista pelkillä mittareilla. Oppilas istuu poikkeuksellisesti takapenkillä ja kuomu on peitetty erityisellä hupulla, jonka alta ei näe lainkaan ulos. Hupussa lennetään parinkymmenen minuutin pätkissä, joiden välissä hupun voi avata ja huilata maisemia katsellen. Purjekoneella lennetään pilvessä pelkällä kaartomittarilla, mekaanisia keinohorisontteja ei moottorikoneiden tapaan ole. Uutuutena ovat hienoimmista lentotietokoneista löytyvät digitaaliset keinohorisontit, mutta toistaiseksi sellainen ei kuitenkaan kelpaa viralliseksi, ainoaksi pilvilentomittariksi. Pilvilentokurssilla opitaan siis lentämään perinteisesti viiksellä ja kuulalla.Kangas on itsekin opettanut pilvilentoa vuosittain muutamalle oppilaalle kolmen – neljän vuoden aikana. Alussa mittareilla ohjaaminen on hankalaa ja kone menee minne sattuu. Muutaman tunnin jälkeen kone alkaa pysyä näpeissä. Moni oppii vasta mittarilentoa harjoitellessa, että konetta kuuluu lentää todella pienillä ohjainliikkeillä. Pilvilentotaito parantaa myös visuaalissa lentämistä.
–Pilvilento ei kuulu peruskurssin ohjelmaan, mutta jos olosuhteet ovat hyvät eli yläpuolella on hyvänkokoista pilveä ja ilmatilaa on käytettävissä, on kiva näyttää myös peruskurssin oppilaille, että tällaista on luvassa, jos pysytte harrastuksen parissa, Kangas kertoo.
–Kuten kurssilla yleensäkin, opettajan pitää osata lukea oppilasta ja lentää niin, ettei hänelle tule huono-olo pilvessä, Kangas kertoo.
Purjelennosta päälaji
Lauri Kangas aloitti purjelennon Polyteknikkojen Ilmailukerho ry:n eli PIK:in kurssilla vuonna 2010. Teoriat hän suoritti Espoon Otaniemessä ja lennot Räyskälässä. Opiskelijana Kangas ajatteli aloittavansa edullisemmasta purjelennosta ja jatkavansa myöhemmin moottorilennon pariin.
–Purjelento paljastuikin hauskaksi lajiksi ja huomasin, ettei se olekaan vain aloittelulaji. Purjelennossa ei ole koskaan valmis, vaan aina oppii lisää. On hienoa, kun onnistuu jossakin suorituksessa tai ymmärtää jonkin asian entistä paremmin, Kangas kuvailee.
–Olen kiinnostunut säästä, ja oli lähellä, etten mennyt opiskelemaan meteorologiaa. Sääkiinnostus ja purjelento sopivat hyvin yhteen. Säässäkin riittää valtavasti opiskeltavaa, hän jatkaa.Purjelennon lisäksi Kangas on parin viime vuoden ajan lennättänyt radio-ohjattavia lennokkeja ja liidokkeja. Hän kuvailee lennättämistään leppoisaksi harjoitteluksi. Myös moottorikoneella lentäminen kuuluu edelleen tulevaisuuden suunnitelmiin.
Opettaja iloitsee onnistumisista
Harrastettuaan purjelentoa viisi vuotta Lauri Kangas kävi purjelennon opettajakurssin. Koululennoissa painottuvat lyhyet paikallislennot, mutta perus- ja jatkokoulutuksessa lennetään myös matkalentoja. Kymmenessä vuodessa hän on lentänyt noin 1300 keikkaa, ja tänäkin vuonna koronasta huolimatta vajaat parisataa.Purjelennon opettajakurssinkin Kangas kävi Räyskälässä. Kurssin järjesti Suomen Urheiluilmailuopisto.
–Opettaminen vaikutti alusta asti mielekkäältä, ja olen panostanut siihen viimeiset vuodet. Opettaessa oppii itsekin koko ajan ja pääsee lentämään ilmaiseksi. Jos tässä samassa ajassa keräisi saman määrän kokemusta muuten kuin opettamalla, siihen menisi kauhea määrä rahaa ja vaivaa, Kangas vertailee.Runsaasta lentämisestä on ollut se hyöty, ettei mikään normaaliin lentämiseen liittyvä asia jännitä Kangasta enää samalla tavalla kuin alussa. Kokemuksen myötä lentäjä pystyy keskittymään oleellisiin asioihin suorituksessaan.
–Oppilaat oppivat nopeasti ja varsinaista opettamista tarvitseekin tehdä vain kurssin alussa. Pian opettaja istuukin enää kyydissä varmistamassa. Opettaminen on mielekästä, koska näkee oppilaiden kehityksen ja sen, että he ovat tyytyväisiä. On kiva seurata toisten onnistumista, Kangas sanoo.
Tarkastuslentäjäksi
Lauri Kangas kävi tarkastuslentäjäkurssin vuonna 2019. Monet tarkastuslentäjistä ovat jo iäkkäämmän puoleisia ja monet heistä ovat viime vuosina jättänyt kelpuutuksensa uusimatta. Uusille purjelennon tarkastuslentäjille on siis kova tarve.
–Tarkastuslentäjä istuu kyydissä ja katsoo, että lentäjä osaa suorittaa oikein kaikki koulutusohjelmaan kuuluvat lentoliikkeet.Kangas kuvailee tarkastuslentäjän tehtävän olevan kuin palveluammatti. Jotkut tarkastuslentäjästä profiloituvat tehtävään, mutta useimmille harrastuksen pääfokus on muussa toiminnassa – niin Kankaallakin.
Lupakirjan kanssa ei kannata kiirehtiä
Monessa mukana oleva Lauri Kangas on samaa mieltä pitkän linjan harrastajien kanssa: uusia harrastajia ei tule enää samaa tahtia kuin ennen.
–Maailma muuttuu ja harrastuksen pitäisi muuttua siinä samalla, hän tiivistää.Kankaan ilmailukerho, PIK, toimii Aalto-yliopiston harrastuskerhona Otaniemessä. Sen jäsenet ovat vuosien saatossa suunnitelleet uusia purje- ja moottorikonetyyppejä ja rakentaneet prototyyppejä. Kerho mainostaa harrastusmahdollisuuksia uusille opiskelijoille, minkä vuoksi sen esittelykurssit ovat tupaten täynnä väkeä. Myös teoriakursseilla on paljon osallistujia.
–Meillä ja muilla kerhoilla on yhteinen haaste, miten saadaan kurssin lentäneet jatkamaan harrastusta. Vähän vajaa puolet kurssilaisista jatkaa useamman vuoden ja kourallisesta heitä tulee aktiivisia kerholaisia, Kangas kertoo.
Kankaasta on selvää, että kaikki eivät lopulta tunne lajia omakseen ja harrastus hiipuu. Hänestä niitä, jotka haluavat jatkaa ja kehittyä, pitäisi auttaa eteenpäin.
–Ihmisiä yleensä kiinnostaa, millä minimituntimäärällä saa lupakirjan ja paljonko se minimissään maksaa. Peruskoulutuksessa, kun kurssi on meneillään, ei tarvitse lopettaa koululentoja minimituntien täyttyessä. Jos lupakirjan saamiseksi minimi on 15 tuntia, mutta oppilas lentääkin 25 tuntia, hän on saanut seuraavalle vuodelle hyvät pohjat. Kaikki eivät edes opi minimiajassa, vaan on normaalia, että tunnit menevät yli, Kangas vertailee.
– Kurssia ei kannattaisi lentää minimitunneilla, vaan on hyvä lentää niin kauan, että on saanut vankat taidot. Eihän minimimääriä kannata edes miettiä, ellei aio lopettaa lentämistä kurssin päätyttyä. Kun lentäminen jatkuu kurssin jälkeen, ne lisätunnit tulee lennettyä kuitenkin, hän sanoo.
Lauri Kangas
Lauri Kangas valokuvaa tähtiä
Purjelennon ja työelämän myötä Lauri Kankaan muut harrastukset ovat jääneet jonkin verran taka-alalle.
–Olen ollut pienestä pitäen kiinnostunut tähtitieteestä, varsinkin tähtien valokuvaamisesta. Purjelento ja tähtitiede sopivat harrastuksina hyvin yhteen, sillä niitä harrastetaan eri vuodenaikoina ja eri vuorokaudenaikoina lukuun ottamatta elokuuta, jolloin päivällä voisi lentää ja yöllä katsoa tähtiä, mutta silloin päivistä tulisi liian pitkiä, Kangas kertoo.Kangas kertoo tunnistavansa kaikki tähtikuviot ja pitää tähtien valokuvaamista keskeisimpänä asiana harrastuksessaan.
–Katson, mitkä tähtikuviot tai galaksit olisivat omalle kuvauslaitteistolleni sopivimpia kohteita. Kohteista kuvataan useita samanlaisia ruutuja pitkällä valotusajalla niin, että lopullinen kuva yhdistetään useista kuvista. Voin kuvata samaa kohdetta useanakin yönä, hän jatkaa.Sekä tähtien valokuvaaminen että purjelento ovat säästä riippuvaisia harrastuksia. Tähtien valokuvaaminen on samalla tavalla säästä riippuvainen harrastus kuin purjelentokin. Yhden kohteen valokuvausprojekti voi venyä pitkäksikin, jos väliin tulee pitkä pilvinen jakso tai jos kuvaaja ei pääse kuvamaan silloin, kun keli on hyvä. Kangas kuvaa tähtiä sekä järjestelmäkameralla että erityisillä suoraan tietokoneeseen kytkettävillä jäähdytetyillä CCD-kameroilla.
–On aikamoista virittelyä, että kameran saa kiinni kaukoputkeen, hän naurahtaa.
Kangas kuvaa usein Ursan tähtitornilla, jossa hän piti koulu- ja opiskeluaikanaan yleisölle tähtinäytöksiä. Koska Helsingissä on valosaastetta, Kangas käy myös Ursan Kirkkonummen paikallisyhdistyksen havaintopaikalla.
–Myös Räyskälän kenttä on Etelä-Suomen pimeimpiä paikkoja. Syysiltaisin tähdet näkyvät siellä hyvin ja taustataivas on hyvin tumma. Seuraavat vielä pimeämmät alueet löytyvät vasta kaukaa pohjoisesta, Kangas kertoo. Lauri Kangas innostui tähdistä jo päiväkoti-ikäisenä vanhempiensa houkuttelemana. Perhe kävi näyttelyissä ja luki tietokirjoja.
–Lentokoneetkin kiinnostivat pienestä pitäen, mutta tajusin vasta opiskeluaikana, että minulla on lentämiseen realistinen mahdollisuus, Kangas toteaa.
Lauri Kangas
• Kotoisin Espoosta
• 35-vuotias
• Opiskeli Aalto-yliopistossa teknillistä fysiikkaa ja valmistui diplomi-insinööriksi 2014
.• Töissä tuotekehitysinsinöörinä Icare Finland Oy:ssä, jonka emoyhtiö on Revenio Group Oyj. Yritys valmistaa silmänpainemittareita ja muita terveysteknologialaitteita.
• Aloitti purjelennon PIK:issä vuonna 2010
.• Purjelennonopettaja vuodesta 2015
• Tarkastuslentäjä vuodesta 2019
• Tiimaa purjekoneilla noin 750 h, keikkoja noin 1300.
• Räyskälä-Säätiön hallituksen jäsen
