Juuso Sipilä on esimerkki siitä, että lentämisen voi aloittaa teini-iän kynnyksellä. Sipilä sai purjelentolupakirjan 4.6.2023 täytettyään 16-vuotta. Siinä vaiheessa hänellä oli liki 150 tuntia tiimaa.
—Lensin ensimmäiset koululentoni 13-vuotiaana. Yksinlennot aloin 14-vuotiaana, koska EASA:n mukaan silloin saa alkaa lentää valvottuna yksin. Koska Urheiluilmailuopiston teoriakurssin ikäraja oli 15 vuotta, minulle ei ollut sinne asiaa. Hyvinkään Ilmailukerhon koulutusorganisaatio järjesti minulle omat teoriat luokkaopetuksena. Siellä oli samaan aikaan toinen samanikäinen ja yksi vuotta vanhempi, joka oli kertaamassa asioita, Juuso Sipilä kertoo.
Matka kotoa Järvenpäästä Hyvinkään lentokentälle taittui kurssikesänä junalla ja polkupyörällä. Täytettyään 15 vuotta, hän alkoi kulkea mopolla.
Purjelento löytyi sattumalta
Sipilä kertoo olleensa kiinnostunut ilmailusta pienestä asti. Perheen lomamatkoillakin jännittävin osuus oli lentokoneeseen pääsy.
—Sain 13-vuotissynttärilahjaksi vanhemmiltani esittelylennon. Myöhemmin syksyllä pääsin vielä yhden Jukolan Pilottien kerholaisen, Aki Kallion, kanssa paikallislennolle moottorikoneella, mikä vahvisti kiinnostustani entisestään, Sipilä aloittaa.
—Purjelento löytyi tuurilla. Iskän vanha työkaveri mainitsi, että ilmailukerhot järjestävät Pohjoismaisen purjelentopäivän. Menin Hyvinkään Ilmailukerhon Purjelentopäivään ja otin esittelylennon. Lentäjänä oli Kim Toppari. Vaikka termiikkiä ei ollut ja lento kesti neljä minuuttia, jäi sellainen fiilis, että haluan purjelentäjäksi. Seuraavana kesänä löysin itseni kurssilta, hän jatkaa.
Kavereita kerhosta
Sipilä meni jo ennen kurssin alkua mukaan kerhotoimintaan.
—Olin tutustunut esittelylennon kautta Hannu Haloseen, ja pääsin osallistumaan talvella purjekoneiden huoltoiltoihin. Vaikka olin 13, pääsin tekemään juttuja itsekin ja pääsin porukkaan, Sipilä kertoo.
Nykyään Sipilä on toisen harjoituskoneen, G102 Astir CS:n, koneenhoitaja, joka vastaa koneen huoltojen toimeenpanemisesta. Huollot tehdään kerhotyönä.
Sipilä osui selvästi sellaiselle kentälle, missä nuori otettiin hyvin vastaan.
—Ilmailun kautta olen saanut samanhenkisiä kavereita. Hyvinkäällä on hyvä nuorisojengi, hän kehuu.
Aina oppii uutta
Lentäminen on vienyt Sipilän mennessään.
—Minua kiehtoo eniten se, että olen yksin purjekoneella hyvänä kelipäivänä yli kahdessa kilometrissä, ja minun on tehtävä päätökset itse. Jokaisen päätöksen seuraukset näkyvät suorituksessani.
Myös oppimisella on iso merkitys Sipilälle.
—Jokaisella lennolla oppii jotakin uutta, eikä yksikään päivä ole samanlainen. Lentämisessä on loputon kehittämisen kaari.
—Haluan kehittyä matkalentäjäksi ja lähteä kisoihin. Kun pääsin muutaman kokeneemman kisapilotin takapenkille ja näin mitä matkalento on, motivaationi räjähti tähän lajiin. Näin, millaista tämä parhaimmillaan voi olla.
Tavoitteena ilmailuammatti
Sipilän peruskoulu loppui keväällä, ja suunnitelmissa on opinnot Vääksyn ilmailulukiossa.
—Sitten lentorukki on ykkönen, minne haluaisin ja sen jälkeen liikennelentäjäksi tai lennonjohtajaksi. Lentäjäammatit ovat ykköshaaveeni, ja vaikka en heti pääsisi, en aio luovuttaa, Sipilä sanoo.
Juuso Sipilän vanhemmat eivät ole ilmailijoita. He tukevat poikansa harrastamista ja kustantavat sen.
—Loppujen lopuksi purjelento on halvempaa kuin vaikka lätkä, tai ainakin ne ovat verrattavissa. Vanhempani ovat ylpeitä harrastuksestani, Sipilä sanoo.
