Oululainen Jussi Finnilä lensi Suomen mestariksi ja PM-hopealle tarkkuuslennon yhdistetyssä SM- ja PM- kilpailussa Hyvinkäällä kesä-heinäkuun vaihteessa. Voitto oli Finnilälle iloinen yllätys, sillä harjoitusmäärät olivat jääneet tavallista vähäisemmiksi.
Sää oli kilpailupäivinä vaativa. Lauantaina lennettiin laskukilpailu suhteellisen selkeässä säässä, mutta sunnuntaina alkoi sade ja suunnistuskilpailun alku viivästyi useammalla tunnilla matalan pilvisyyden vuoksi. Odotusaikana Ruotsin joukkueen Åse Kristofferson opasti kilpakumppaneilleen joogaa.
—Ehkä sillä oli positiivinen vaikutus suoritukseen, Jussi Finnilä naurahtaa.
Karttojen tutkiminen kiinnostavaa
Jussi Finnilä on harrastanut yleisilmailua vuodesta 2011 lähtien pääasiassa SEP-luokan koneilla. Yrittäjänä pitkään toiminut Finnilä on parhaillaan ATR-tyyppikurssilla.
—Ultralla olen lentänyt noin kuusi tuntia. Ennen PPL-kurssille hakeutumista lensin simulaattorilla parin vuoden ajan. Ensimmäiset tarkkuuslentokisani lensin Hyvinkäällä vuonna 2014. ANR:ää pääsin kokeilemaan ensimmäisen kerran Sodankylässä ja tykästyin lajiin heti.
Mikä sitten aikanaan veti lajin pariin?
—Karttojen tutkiminen on aina ollut kiinnostavaa. PPL-kurssilla lennonsuunnittelu ja navigointi oli yksi mielenkiintoisimmista aiheista. 2010-luvun alkupuolella Suomen Lentopelastusseura järjesti SAR-kursseja, joiden yhtenä harjoituksena oli matalasuunnistus. Pääsin lentämään kyseisiä harjoituksia Mauri Hälisen kanssa, josta kipinä lajiin syttyi, Finnilä kertoo.
Sittemmin kilpailukokemusta tarkkuuslennossa on kertynyt jo useissa kisoissa kotimaassa sekä ulkomailla. Nyt pääsy kärkisijoille Hyvinkäällä lämmittää suuresti mieltä.
Jussi Finnilä valmistautuu kisoihin pääasiassa omaharjoittelulla, ja vieläpä varsin maltillisilla määrillä.
—Erittäin hyviä neuvoja olen kyllä saanut lajin konkareilta aikaisemmissa kisoissa. Olen myös pyrkinyt mahdollisuuksien mukaan käymään eri harjoitustapahtumissa aina kun niitä on järjestetty.
Harjoittelun määrä on suoraan verrannollinen käytettävissä olevaan lentobudjettiin. Pääasiassa Finnilä on harjoitellut kisojen yhteydessä lentämällä harjoitusreittejä. Tarkkuuslentotiimaa kertyy vuosittain 5–10 tuntia.
—ANR:ää olen joskus kokeillut myös Microsoftin Flight Simulatorilla ja virtuaalilaseilla. Ihan hyvin niilläkin pystyi lopulta harjoittelemaan. Maiseman mallinnus on hyvä. Haastavinta oli keksiä keino saada käännettävä ANR-kartta ja kello simulaattoriin.
ANR eli Air Navigation Race on nykyaikaan päivitetty tarkkuuslennon kilpailumuoto ja lajina perinteistä tarkkuuslentoa edullisempi. Lentojen kesto on 15–20 minuuttia, kun tarkkuuslennossa legit ovat 60–90 minuuttia. ANR-harjoitusreittejä on myös saatavilla valmiina eri puolille Suomea. ANR:n tulokset voi laskea itsekin pelkän GPS-tallenteen perusteella, joten maamerkeistä tai valokuvista ei tarvitse välittää.
Vältä hermoilua
Jussi Finnilä toteaa, että hänelle itselleen paras tapa keskittyä kisoihin on yrittää olla hermoilematta liikaa. Haastavinta hänelle itselleen kisoissa on aina ollut valokuvien löytäminen.
—Ehkä en yksinkertaiesti ole vielä keksinyt parasta tapaa niiden löytämiseen. Toisaalta valokuvien löytämistä on myös hankala harjoitella kisojen ulkopuolella. Valokuvia löytää sitä paremmin, mitä tarkemmin on reittiviivalla.
Toinen stressaava tekijä kisoissa on aikataulupaine.
—Paine toki helpottaa sitä mukaa kuin kilpailukokemus kasvaa ja ajankäytöstä ja sen riittävyydestä saa paremman kuvan. Yleensä on kuitenkin vain kiire odottamaan. Pisin odotusaika kohdallani on ollut Portugalin maaliinlaskukisoissa. Briefing oli aamulla noin kello 8. Sitten vaan odottelimme kärsivällisesti omaa vuoroamme. Lopulta klo 17.30 pääsimme tekemään omat kaksi maaliinlaskuamme.
Finnilä mainitsee, että koronan aikana ja sen jälkeen hän ei ole lentänyt lainkaan tarkkuuslentoa ennen tämän vuoden Hyvinkään kisoja.
Mikä konetyyppi on mielestäsi toimivin tarkkuuslennossa?
—Lennän pääasiassa Cessna 150- ja 152-koneilla. Yhdet kisat lensin dieselöidyllä C172:lla. Se on erittäin hyvä ja mukava kone suunnistukseen ja ANR:ään, mutta maaliinlaskuissa sen heikkous on tehoton peräsin, johtuen painavasta nokasta. Tämän vuoksi sivuluisu on tehotonta.
Saksan harjoitusleirillä Finnilä lensi Eurostar-ultralla, jossa kuomu oli sivuilta sen verran ahdas, että se esti pään laittamisen riittävän sivuun, jotta olisi nähnyt alas kallistamatta konetta sivuluisuun, Jussi Finnilä muistelee.
—Itse pidän pikku-Cessnoista. Ne ovat mukavan kevyitä lentää ja ohjattavuus on maaliinlaskuissa hyvä. Ultrat soveltuvat tarkkuuslentoon myös hyvin. Tarkkuuslennon MM-kisoja on voitettu ultralla useana vuonna.
Lentäminen maksaa aina ja kilpailutoiminta erityisesti maksaa. Miten rahoitat harrastuksen?
—Pääasiassa kilpailut, harjoittelu ja matkustaminen kilpailuihin on omakustanteista, mutta Ilmailuliitto on tukenut osallistumismaksuissa ja matkakuluissa PM- ja MM-kisoihin, Finnilä vastaa.
Tämän vuoden SM- ja PM-kilpailuun Finnilä sai Salpauslennolta kisakoneen käyttöönsä. Portugalin vuoden 2019 ANR:n MM-kilpailuihin saatiin tukea Suomen Ilmailuopistolta sekä De Motulta. Myös Sky High Pictures on tukenut kilpailutoimintaa jonkin verran vuosien varrella.
Kilpailut tuovat kokemuksia
Jussi Finnilä muistaa erityisesti Portugalin MM-kilpailuiden vilkkaan lentotoiminnan. Koneita lähti kahdelle eri reitille kahden minuutin porrastuksella. Käytössä oli kaksi vierekkäistä kiitotietä. Toiselta tehtiin lentoonlähdöt ja toiselle laskut.
—Tanskan Skiven PM-kisat jäivät myös mieleen, koska en meinannut löytää starttipistettä. Unohdin kirjoittaa kartalle lentosuunnan kentältä starttipisteelle ja kiirehän siinä oli tulla. Paikka kuitenkin löytyi ja taisin ylittää sen lopulta vain neljä sekuntia myöhässä, Finnilä muistelee.
Tulevaisuuden tavoitteena tarkkuuslennossa Finnilällä on päästä harjoittelemaan enemmän ja osallistua kilpailuihin ulkomailla tulevina vuosina. Tulostavoitteita hän ei ole asettanut.
Finnilä toivoo myös, että tulevaisuudessa olisi hienoa nähdä tarkkuuslento- ja ANR-kisat samassa tapahtumassa.
—Tarkkuuslentokisojen järjestäminen vaatii resursseja, jotka vähenevät vuosi vuodelta. Olisi lajin ja kaikkien harrastajien etu, että voimat saataisiin yhdistettyä, ettei pitkä tarkkuuslentoperinne katoa Suomesta kokonaan.
Finnilä kannustaa myös uusia harrastajia kokeilemaan tarkkuuslentoa. Ensinnäkin se on mukavaa ja siitä on ehdottomasti hyötyä oman lentotaidon kehittämiseen. Aloituskynnystä ei kannata asettaa liian korkeaksi. Neuvoja ja ohjeita kyllä saa muilta lajin harrastajilta.
Jussi Finnilän kilpailukokemus tarkkuuslennossa
– 2014 SM Hyvinkää
– 2015 SM Hyvinkää
– 2016 SM Jämi, 6. sija
– 2018 SM Varkaus
– 2018 PM Skive, Tanska, 8. sija
– 2019 ANR MM Santa Cruz, Portugali, 18. sija ANR navigointilennoilta, 7. sija maaliinlaskuissa.
– 2023 SM ja PM Hyvinkää, Suomen mestaruus ja PM-hopeaa
Tarkkuuslennon SM – PM 1
Tarkkuuslennon Pohjoismaiden ja Suomen mestaruudet ratkottiin Hyvinkäällä heinäkuun alussa. Sekä yksilö- että joukkuemestaruudet menivät Ruotsiin mutta Suomi tuli hyvänä kakkosena. Nuoria pilotteja oli mukana ilahduttava määrä. Tarkin laskukilpailussa oli ruotsin Åse Kristofferson 53 virhepisteellä, toinen ruotsin Anders Hellström 100:lla ja kolmas Petri Hiltunen 200 virhepisteellä. Painoarvoltaan laskukisa on sen verran pieni, ettei pelkästään se ratkaise kokonaiskilpailussa menestymistä.
Pohjoismaiden mestaruuden vei ruotsin kokenut Claes Johansson, voisi sanoa odotetusti. Kysyin mieheltä ennen toista kilpailupäivää, tuleeko hän olemaan kärkipäässä, kun kilpailun kaikki osuudet on suoritettu.
—Luultavasti, tokaisi tarkkuuslennossa vuodesta 1978 kilpaillut entinen Ruotsin ilmavoimien pilotti pilke silmäkulmassa.
PM-hopealle lensi hienosti Suomen Jussi Finnilä ennen pronssia ottanutta Åse Kristoffersonia. Petri Hiltunen oli neljäs, Sami Viitanen kuudes ja Norjan nuori Jip Werwer seitsemäs. Joukkuekilpailussa Ruotsi vei PM-kultaa, Suomi hopeaa ja Norja pronssia. SM-kultaa lensi Finnilä, hopeaa Hiltunen ja pronssia Viitanen.
Tasokas ja vaativa reitti
Haasteellisesta säästä huolimatta kisa saatiin vietyä läpi ja sadekuurojen piinaamat pilotit olivat tyytyväisiä kisareitin haasteisiin, sanoo Hannu Halonen.
—Voittajan mukaan reitti oli onnistuttu tekemään tasokkaan vaativaksi.
FAI:n säännöillä lennettävä tarkkuuslentokilpailu edellyttää kohtalaisen tukevan organisaation. Kilpailun johtajana toiminut Hannu Halonen sanoo, että organisaatiossa olivat isona apuna ruotsalaiset Håkan Carlsson ja Lars-Inge Karlsson, jotka hoitivat myös tuloslaskennan. Juryssa oli niin ikään edustajat kolmesta osanottajamaasta.
—Otimme kisareitin valokuvat Ismo Aaltosen kanssa ja kisasihteerinä toimi Pauliina Kuokka. Lisäksi organisaatioon kului joukko Jukolan Pilottien vapaaehtoisia Aki Kallion johdolla, Halonen kertoo.
Kilpailuun oli ilmoittautunut neljä pilottia Suomesta sekä Norjasta ja Ruotsista molemmista kolme. Tanskalaisia ei tänä vuonna osallistunut.
—Kun vertaa takavuosien tarkkuuslennon SM-kisoihin, joissa parhaimmillaan oli viisikymmentäkin osanottajaa, on määrä toki pieni, ei kuitenkaan poikkeuksellisen pieni. muistuttaa Suomen joukkueessa lentänyt Petri Hiltunen.
