Psyykkinen kunto, fyysinen kunto ja sopiva sää
Jouni Makkosen tavoitteena on lentää yhä pidemmälle – hän teki 1.10.2018 varjoliidon vapaan matkalennon määrämaali -luokan maailman ennätyksen 478,6 kilometriä. Hänen 11. kesäkuuta 2021 lentämä Euroopan ennätyslento on edelleen voimassa, 500,86 kilometriä.
Voimassa olevan varjoliidon vapaan matkalennon maailmanennätys on 609,9 kilometriä.
Sää mahdollistaa ennätyslennon
Sääennusteiden lukeminen on tärkeä ennätyslennon valmistelutoimi. Erityisesti RASP-mittausten datan ja lennon aikana etenemisen perusteella tehdään laskutoimitus siitä, onko keskinopeus esimerkiksi 200 kilometrin lennon jälkeen riittävä maailmanennätykselle.
Suomessa purjelennon ennätysyrityksiä suunnitellut Tapio Kimanen luonnehtii suomalaista RASP-ennustetta (ILMAILU 5.4.2020) ”Itse käytän Ilmailuliiton kustantamaa RASP-ennustetta ja vertailen sitä (hyvin kriittisesti) muihin vapaasti saataviin ennusteisiin. RASP liioittelee joskus kosteutta pilvirajassa, joka taas näkyy ennusteessa liioiteltuna pilvien lauttautumisena ja kelin varhaisena loppumisena. Kelin alku on ennusteessa usein liian myöhäinen ja sen kesto todellista lyhyempi.”
Jouni Makkonen kuvaa katsovansa RASP-koontikuvasta ”Tiimalasin” muotoa, jossa hyvää lentokeliä ennakoi lähekkäin oleva uuma, joka ei kuitenkaan ole kiinni toisissaan. Erityisesti mitä korkeammalla uuma on sitä parempi. RASP:ista näkee milloin keli alkaa ja loppuu, mihin pilven pohjat asettuvat päivän eri aikana ja tuulen suunnat. Varjoliitimillä lentäessä RASP on suhteellisen luotettava mittari ennakoimaan kelin muodostumista.
Toinen Makkosen käyttämä sovellus erityisesti ennätyslentojen suunnittelussa on Windy, josta voi katsoa visuaalisesti, miten 700 sadan kilometrin matkalla tuulet etenevät päivän aikana.
RASP-mittauksien tietoja on hyvä katsoa ennätyspäivän aamuna useista mittauspisteistä. Näillä etäisyyksillä tuuli monesti tekee laajaa kaarrosta kartalla. Käytännössä lennon aikana pyritään lentämään pilvien alla ja vaihtamaan pilviä. Mahdollisuus pilvijonojen alla lentäminen parantaa merkittävästi todennäköisyyttä ennätyksen syntymiselle. Vastaavasti reitillä olevia sinisiä aukkoja on syytä kiertää viimeiseen asti.
—Ennätyslennolle tarvitaan kovahko perustuuli, jotta keskinopeus lennon aikana saadaan riittävän suureksi ja päivän valo riittämään. Liidinlajeissa on voimassa VFR. Sitä vastoin kolmio- ja edestakaisissa ennätystehtävissä osalla reittiä voi olla 3–4 m/s vastatuulta ja silti ennätyslento on mahdollista lentää, Makkonen pohtii.
Edellisenä päivänä tehtyä tehtävää tarkennetaan suorituspäivän viimeisimmillä säätiedoilla. Tehtävän tekee pilotti itse arvioiden omat taidot ja mahdollisuudet tehdä tehtävä. Tehtävä ilmoitetaan ennen lentoa FAI:n kansalliselle jäsenyhdistykselle NAC:lle.
Makkonen kannustaa motivaation vuoksi jokaista pilottia määrittelemään itselleen päiväkohtaisia tehtäviä; tuoreen pilotin ei kannata miettiä sitä, ettei pysty lentää vielä esimerkiksi 200 kilometriä. Hänestä ei kannata liikaa vertailla itseään muihin varhaisessa vaiheessa.
Pitkä lento edellyttää hyvää kuntoa
—Perusedellytys ennätyslennon suorittamiselle on erinomainen peruskunto. Fyysistä perustarpeista huolehditaan lennolla nauttimalla ravintoa ja nestettä. Nesteen on hyvä virrata systeemin läpi, joten ”käytännössä kesällä kusiputki on aina kiinni”, Makkonen toteaa.
Miehet käyttävät niin sanottua sukeltajan kondomia, jossa kärjestä lähtee muoviputki lahkeessa kenkään ja joka laitetaan toimituksen ajaksi valjaiden ulkopuolelle. Neste haihtuu ilmaan ennen maahan tuloa.
— On tärkeä syödä ja juoda riittävästi, Makkonen tiivistää.
Makkonen käyttää vedessä poretabletteja, joissa on suola-sokeri valmiina dehydraatioliuoksena. Ne imeyttävät nestettä kudoksiin paremmin kuin vesi yksin. Hän kertoo syövänsä lennon aikana erilaisia patukoita.
Positiivinen asenne vaikuttaa
Makkonen huomioi ennätyslennolla olevan kestonsa vuoksi useita vaiheita. On tärkeä pystyä rentoutumaan välillä esimerkiksi ravitsemalla itseään, ottamalla valokuvia tai pitämällä yhteyttä hakuautoon ja valvotun ilmatilan läpilentämiseksi paikalliseen lennonjohtotorniin.
”Ilmassa pitää muistaa hymyillä välillä ja lentäminen sujuu parhaiten, kun sulla on hauskaa. Tällöin aistit ovat herkät ja olo on rento. Tämä auttaa keskittymään paremmin”.
Jounin motto
Tutkimusten perusteella ihminen pystyy vaikuttamaan tunnesäätelyynsä ajatustoiminnallaan. Olisi eduksi, jos pilotti ennen lentoaan pystyy luomaan itselleen positiivisen mielialan, joka auttaa tekemään tiedollisesti parempia päätöksiä. Vastaavasti ahdistuneena tai pelon vallassa saatetaan alisuoriutua, jolloin pilotti saattaa tehdä laadullisesti heikompia johtopäätöksiä saatavilla olevilla tiedoilla.
Psyykkisistä tekijöistä keskittymiskyvyn pitkäkestoinen ylläpitäminen on keskeinen haaste. Ihminen pystyy aidosti keskittymään kerrallaan noin 20—30 minuuttia johonkin asiaan. Onkin hyvä osata jakaa huomiota eri osa-alueisiin pitkällä lennolla. Välillä voi relata ja nauttia lentämisestä sekä rentouttaa vartalon eri osia.
Makkonen huomioi yleensä pitkällä lennolla tulevan eteen 1–2 superkeskittymistä vaativaa kriisitilannetta. Näissä on usein kyse niin sanotuista ”low save”-tilanteista, joissa on jouduttu lähelle maan pintaa ja riski räpsähtämiselle on suuri.
Tärkeä havainnoinnin kohde matkalennolla on säätilan jatkuvan muutoksen seuranta. Erityisesti pilvien lukeminen on tärkeää. Miten ja missä pilvet kehittyvät? Yksioikoisesti matkalennolla on kyse pilvestä toiseen lentämisestä. Tavoitteena on lentää termisten alueiden läpi hyvällä keskinopeudella, jossa huomioidaan myös termiikissä käytetty aika.
Hyväksi matkalentäjäksi kehittyy vain lentämällä paljon. Kokemus auttaa tekemään reittivalintoja lennon aikana. Jouni lentää vuodessa noin 300 tuntia ja maailman cupin top 10 noin 600 tuntia vuodessa.
Tornin kanssa viestitään
Suomessa on paljon vapaata ilmatilaa ja torneilta yleensä saa luvan valvotun ilmatilan läpilentämiseen – kyseessä on normiyhteydenpito ilmailuradiolla. Käytännön epämukavuustekijä toisinaan ovat tornin jatkuvat kyselyt ”missä olet liidin X?”, koska he ovat tottuneet nopeiden lentokoneiden kanssa toimimiseen. Liidin saattaa olla 15 minuutin lennon aikana vasta pääsemässä termiikissä lähelle pilveä.
Viime aikoina maailmanennätysyrityksiä ovat tehneet samantasoiset pilotit lentämällä niin sanottua kimppalentoa. Tällöin saavutetaan nopeusetua löytämällä tehokkaimmin vahvimmat nostot ja parhaat linjat. Kimppalennosta on hyötyä myös päivän viimeisten tuntien aikana kelin heikentyessä.
Ennätykset ovat tietokannassa
Kansainvälisen ilmailuliiton FAI:n riippuliito- ja varjoliitokomissio CIVL pitää yllä tietokantaa, jossa on maailman- ja maanosaennätykset.
Jouni Makkosen tekemistä ennätyksistä on voimassa Euroopan ennätys suora matka 500,86 km, lennetty 11. kesäkuuta 2021
FAI:n hyväksymät Jouni Makkosen ennätykset
Jouni Makkosen FAI:n CIVL-komission varmistamat maailman- ja maanosaennätykset 24.7.2024 mennessä
Alaluokka Alue Ennätystyyppi Matka Päivä Status
0–3 Eurooppa Suora matka 500,86 km 11.6.2021 Vahvistettu, voimassa
0–3 Eurooppa Suora etäisyys ilmoitettuun kohteeseen 274,7 km 28.6.2019 Ennätys rikottu hyväksymisen jälkeen
0–3 Maailma Suora etäisyys ilmoitettuun kohteeseen 478,6 11.10.2018 Ennätys rikottu hyväksymisen jälkeen
Varjoliidon ja riippuliidon Suomen ennätysten suorittaminen
Suomen Ilmailuliiton Liidintoimikunnan 17.1.2024 hyväksymät säännöt
Suomen Ilmailuliiton voimassa olevat ennätykset.
