Flugsafns Íslands eli Islannin ilmailumuseo on oivallinen kohde kaikille ilmailun historiasta kiinnostuneille. Museo sijaitsee Akureyrin kaupungissa Pohjois-Islannissa.
Islannin ankarat luonnonolosuhteet asettavat omat vaatimuksensa maan pelastuskalustolle, mikä näkyy myös ilmailumuseon kokoelmissa. Yksi Islannin ensimmäisistä lentoambulansseista, pisimpään lentäjä Björn Pálssonin lentopalvelun omistuksessa ollut Cessna 180 rakennettiin vuonna 1953 ja rekisteröitiin Islannissa 24. maaliskuuta 1954. Koneen tunnus on TF-HIS. Pálssonia pidetään ilma-ambulanssien islantilaisena edelläkävijänä, ja varmaa on, että monet ihmiset ovat säilyttäneet henkensä ja terveytensä hänen ansiostaan.
Nähtävillä on myös rannikkovartioston käytössä ollut Aerospatiale SA.365N Dauphin 2, jota on arvioitu käytetyn 250 ihmisen hengen pelastamiseen.
Ensimmäiset laatuaan
Islannin ilmailumuseossa voi tutustua maan ensimmäisen ansiolentäjänaisen, Erna Hjatalinin käytössä olleeseen lentokoneeseen Erco Ercoupe 415C:hen. Edelleen lentokäytössä oleva TF-EHA-tunnuksella rekisteröity kone on yksi neljästä Ercoupesta, jotka tuotiin maahan vuonna 1954.
Pipereita museossa on yksi, TF-CUB-tunnuksella rekisteröity J-3C-65.
Nähtävillä on myös Akureyri Gliding Associationin ensimmäinen purjelentokone, Grunau IX. Saksasta hankituilla piirustuksilla ja materiaaleilla Akureyrissä talvella 1837–38 rakennettu kone lensi ensilentonsa keväällä -39 ja toimi purjelentoyhdistyksen koulukoneena vuoteen 1958 saakka.
Itserakennetuista koneista mainittakoon tässä yhteydessä lennonjohtaja ja lentokoneinsinööri Kristján Árnasonin suunnittelema ja rakentama Globe 3. Rakentajansa suunnitelmista huolimatta TF-VKA:n lento-ominaisuuksista ei tullut riittäviä pitkille matkalennoille ympäri maailmaa. Puuseppä Jakob Jónssonin käsialaa puolestaan on Junkers-F-13 pienoismalli. Malli valmistui kymmen vuoden työn jälkeen.
Perustamista juhlitaan ilmailufestivaaleilla
Ilmailumuseo perustettiin Akureyriin 1. toukokuuta 1999. Museo päätettiin perustaa, koska Akureyrin lentoasemalla ei ollut riittävästi hallitilaa yksityiskoneille. Yksityislentäjien siihen asti vuokraama hallitila poistui käytöstä, ja siellä säilytettyjen koneiden joukossa oli historiallisesti arvokkaita koneita, muun muassa purjekoneita, joita ei voitu säilyttää ulkona. Tästä syystä päätettiin perustaa Akureyriin voittoa tavoittelematon Flugsafnið-järjestö, jonka tehtävänä olisi kerätä, säilyttää ja näyttää esineitä ja kuvia, jotka liittyvät Islannin ilmailuun, sen historiaan ja kehitykseen.
Perustajajäseniä olivat Air Atlanta, Flugfélag Íslands, Flugleídir, Flugmodelfélag Akureyri, Íslandsflug, Íslenska flugsogfélagið, Skifflugfélag Akureyr ja Vélflugfélag Akureyr. Silloinen Islannin liikenneministeri Halldór Blöndal osallistui perustamiskokoukseen ja allekirjoitti perustamisasiakirjan.
Heti museon perustamisen jälkeen tehtiin sopimukset Akureyrin lentoaseman hallin vuokraamisesta. Halli kalustettiin ja yläkertaan järjestettiin tilat erikoisnäyttelyitä varten. Alemmassa kerroksessa oli lentokoneita ja purjelentokoneita, katosta riippui pienempiä lentokoneita ja malleja. Yhdessä nurkassa oli museon työpaja.
Akureyrin ilmailumuseo avattiin virallisesti 24. kesäkuuta 2000. Avajaisten yhteydessä pidettiin suuri ilmailufestivaali, Aviation Festival. Siitä lähtien festivaali on pidetty joka vuosi kesäkuussa.
Uusi ja isompi näyttelytila
Ilmailumuseon tilat tulivat pian aivan liian pieneksi. Näyttelyiden määrä lisääntyi jatkuvasti, ja tilaa halleissa oli vain viidestä kuuteen lentokoneelle. Näin syntyi tarve laajentaa museon tiloja tai rakentaa uusi ja isompi rakennus. Vuonna 2003 aloitettiin suunnittelu ja varojen keräämisen uuden rakennuksen rakentamiseen.
Museon yleiskokouksessa 26.2.2005 museon nimi muutettiin Flugsafn Íslandsiksi, mikä kuvasi paremmin museon merkitystä ja toimintaa.
Syksyllä 2006 aloitettiin Islannin ilmailumuseon tulevien tilojen rakentaminen. Akureyrin kaupunginvaltuuston silloinen puheenjohtaja Sigrún Björk Jakobsdóttir muurasi peruskiven 14. syyskuuta ja avasi museon uudessa rakennuksessa kesällä 2007. Rakennuksen pinta-ala on 2 200 neliömetriä, eli reilusti suurempi kuin edellinen, 450 neliön kokoinen rakennus.
Ensimmäinen tapahtuma uudessa museossa oli Icelandairin 70-vuotisjuhla, joka pidettiin 3.6.2007. Tuolloin tuli kuluneeksi seitsemänkymmentä vuotta Flugfélag Akureyrin perustamisesta.
Ilmailumuseossa Islannin ilmailun 100-vuotishistoria kerrotaan kävijöille elävästi. Museon näyttelyt opastavat kävijän läpi Islannin ilmailun ja lentoyhtiöiden kehityksen vuodesta 1919 nykypäivään asti. Kerrontaa tukevat erilaiset lentokoneet, pelastushelikopterit, konemallit sekä muu ilmailuun liittyvä esineistö ja valokuvat. Osa koneista on edelleen lentokelpoisia ja niillä lennetään museon vuosittaisessa, kesäkuussa järjestettävässä ilmailupäivässä. Vierailijat voivat samalla tutustua myös rannikkovartioston TF-SYN-koneeseen. Joka vuosi järjestetään erikoisnäyttely jostakin Islannin ilmailuhistorian osasta.
Museon tukijat ja vastuuhenkilöt
lmailumuseo on alusta alkaen hyötynyt sponsoreiden ja historiasta kiinnostuneiden henkilöiden tuesta. Museo on myös saanut rahoitusta Islannin hallitukselta, museoiden neuvostolta ja Akureyrin kunnalta. Svanbjörn Sigurðsson oli yksi museon perustamisen tärkeimmistä edistäjistä ja toimi sen johtajana alusta vuoteen 2009 asti. Gestur Einar Jónasson johti museota sen jälkeen lähes kymmenen vuotta, ja nykyinen johtaja Steinunn María Sveinsdóttir aloitti 1. marraskuuta 2019.
Örninn – Hollvinafélag Flugsafnsinn on perustettu 4.5.2013. Yhdistyksen tarkoituksena on tukea museon toimintaa tarvittaessa auttamalla, edistämällä parannuksia, etsimällä apurahoja ja edistämällä museota. Museon tukijat ovat museolle korvaamattomia, sillä he ovat aina valmiita auttamaan.
Ilmailun ystävät puhaltavat yhteen hiileen
Islannin ilmailumuseo yhdistää harrastajia, sillä vapaaehtoiset avustavat näyttelyiden pystytyksessä ja opiskelijat pääsevät huoltamaan koneita.
–Sesongin ulkopuolella museon tehtävät hoituvat henkilökunnan ja vapaaehtoisten voimin. Silloin tehdään rekisteröintiä, tutkimusta, ylläpitoa sekä puretaan ja rakennetaan näyttelyitä. Koululaisryhmät tulevat käymään ja henkilökunta avaa museon ajan varaaville vierailijoille, museonjohtaja Steinunn María Sveinsdóttir kertoo.
–Tammi- ja helmikuussa Reykjavikin teknillisessä ammattioppilaitoksessa lentokonehuollon opiskelijat suorittavat yhden käytännön kursseistaan museossa. Islannin ilmailumuseon ja teknisen ammattioppilaitoksen yhteistyö alkoi vuonna 2013 ja on osoittautunut erittäin hyödylliseksi sekä museolle että koululle, Steinunn María Sveinsdóttir kehuu.
Kurssin järjestäminen on ollut tauolla koronapandemia vuoksi. Seuraava kurssi järjestetään tammikuussa 2024.
Islannin kansallispäivänä lennetään
Vuosittainen lentonäytös on kesäkuun puolessa välissä lauantaina. Tänä vuonna näytös osuu sopivasti 17. kesäkuuta, Islannin kansallispäivään. Lentonäytöksen ajankohtaiset tiedot löytyvät museon Facebook-sivuilta (https://www.facebook.com/flugsafn/)
Tänä vuonna lentonäytöksen maanäyttelyssä voi tutustua Islannin rannikkovartioston etsintä- ja pelastuskoneisiin sekä lentoambulanssien historiaan. Näyttely tulee osaksi museon pysyvää näyttelyä.
Vierailulle Islannin ilmailumuseoon
Aukioloajat
• Ilmailumuseo on avoinna lauantaisin kello 13–16.00 sekä sopimuksen mukaan 16.9.–14.5. välisenä aikana.
• Museo on kesäisin, 15.5.–15.9., avoinna joka päivä kello 11–17.
Pääsymaksut
• Aikuiset: 1500 ISK. (noin 9,70 €)
• Eläkeläiset ja opiskelijat: 1000 ISK. (noin 6,5 €)
• Ryhmät (yli 10 henkeä): 1000 ISK. per henkilö (noin 6,5 €)
• Alle 18-vuotiaat pääsevät ilmaiseksi aikuisen seurassa
Akureyriin ei valitettavasti ole Suomesta suoria lentoja. Perille pääsee kuitenkin Helsingistä vain yhdellä vaihdolla. Akureyri on kaupunki pohjoisessa Islannissa, jonne lennetään ainoastaan kotimaan lentoja Reykjavikista. Myös kahden vaihdon reittejä on tarjolla, ja osa niistä on jopa yhden vaihdon reittejä nopeampia vaihtoehtoja. Matka-aika Akureyriin kestää lyhimmillään noin 10 tuntia. Muilta Suomen lentokentiltä lähdettäessä joutuu tekemään vielä yhden ylimääräisen pysähdyksen Helsinki-Vantaalla.
Islannissa joutuu usein vaihtamaan lentojen välillä lentokenttää, Keflavikistä Reykjavikiin, sillä suurin osa kotimaan lennoista lähtee pienemmältä kotimaan RKV-lentokentältä. Kentän vaihtamiseen kannattaa varata julkisilla kulkuvälineillä puolitoista tuntia ja omalla kyydillä tai taksilla tunnin verran aikaa. Turistisesonkina Icelandair lentää kuitenkin Keflavikin kansainväliseltä lentokentältä myös perille asti Akureyriin.
Jos suunnittelet Islannin kiertämistä vuokra-autolla, eli klassista ’tie no 1’- kierrosta, niin Akureyri osuu matkan varrelle. Kierroksen koko pituus on noin 1300 kilometriä. Keflavikistä Akureyriin tietä no 1 pitkin on 428 kilometriä, eli noin 5,5 tunnin ajomatka.
Nähtävillä olevaa kalustoa
Aerospatiale SA.365N Dauphin 2, TF-SIF
Beechcraft C-45H (AT-11), TF-JFA
Beechcraft D-50B Twin Bonanza, TF-ESD
Benzen B-8M Gyrocopter, TF-EAA
Boeing 727-108C, TF-FIE
Cessna 140, TF-AST
Douglas C-47A-DL (DC-3), TF-NPK
Douglas DC-6A Liftmaster, TF-IUB
Erco Ercoupe 415C, TF-EHA
Evans VP-1 Volksplane, TF-KEA
Grunau IX
HS-44 Aerokot, TF-KOT
Clamp L.25Eviir, TF-SUX
Fokker F-27-200 Friendship, TF-SYN
Piper J-3C-65 Cub, TF-CUB
P.Groves/Pitts S-1S Special, TF-ABJ
Alex. Schleicher K-4 Rhönlerche II, TF-SBE
Schweizer TG-3A, (SGS 2-12) TF-SBA
Stinson SR-7B Reliant, TF-AZX
Waco YKS-7, TF-DRN (TF-ÖRN)
Junkers F.13 -pienoismalli
Cessna 180, TF-HIS
Pitts Special S-1S, TF-PHG
Olympia, TF-SBB
Grunau Baby, TF-SBD
Havilland DH89A Dragon Rapide, TF-ISM
Globe 3, TF-VKA
Monster Pitts, TF-BLU
