Lentokapteeni Keijo Tikkala menehtyi Hämeenlinnassa 12.1.2023. Hän syntyi 3.5.1940 Loviisassa. Lapsuuden koti sijaitsi Ruotsinpyhtäällä. Tikkala varttui kaksikielisessä kodissa, mutta käytyään suomenkielistä koulua, hänen käyttökielekseen vakiintui suomi.
Tikkalan ollessa kymmenvuotias kaksilapsinen perhe muutti Hämeenlinnaan, missä hän suoritti myöhemmin autosähköasentajan ammattiopinnot. Nuori mies pyöräili usein Parolan lentokentälle seuraamaan purjelentotoimintaa. Asepalveluksen Tikkala suoritti Parolan Panssariprikaatissa vuosina 1959–1961. Hämeenlinnan ja Parolan vuosina ilmailukärpänen puraisi miestä sillä seurauksella, että ilmailusta tuli keskeinen toimintaympäristö, elämän mittainen kiinnostuksen ja intohimon kohde.
Monipuolinen liikkuva työ sekä yritystoiminta, perhe ja harrastukset vakiinnuttivat Tikkalan asuinpaikaksi Nurmijärven aina vuoteen 1996 asti, jolloin hän muutti asumaan Hyvinkäälle. Hyvinkäälle muutettuaan hän kulki vielä työssä Nurmijärvellä korjaamopäällikkönä vuoteen 2000 asti. Keväällä 2000 Tikkala siirtyi suunnittelu- ja johtotehtäviin juuri perustettuun autoalan yritykseen Hyvinkäälle. Tätä työtä hän jatkoi vuoteen 2004 asti, jolloin hän jätti työelämän taakseen.
Moottorilentäjä Tikkalasta oli tullut suuresti arvostamansa Onni ’Onska’ Viljamaan ensimmäisenä oppilaana vuonna 1972. Tikkala kuului siihen viiden ryhmään, joka piti Jukolan Pilotit ry:n perustamiskokouksen Nurmijärvellä 1979. Tikkala toimi kerhon puheenjohtajana alusta alkaen vuoden 2000 loppuun. Sen jälkeen hän toimi hallituksessa eri tehtävissä vuoteen 2009 saakka, jolloin hänet nimettiin kerhon kunniapuheenjohtajaksi.
Kesällä 2008 oli toteutunut kauan suunniteltu muutto Hämeenlinnaan. Pian uuteen kotiin muuton jälkeen, tapahtunut aivoinfarkti muutti elämän olosuhteet toisenlaisiksi kapeuttaen huomattavasti aiempaa toimintakykyä.
Tikkalan ohjauksessa 20 vuoden aikana Jukolan Pilotit kasvoi alueen merkittävimmäksi moottorilentoa harrastavaksi kerhoksi. Hänen johdollaan luotiin kerhotoiminnalle vankka perusta, mille nykyinen, entisestään laajentunut monipuolinen toiminta pohjautuu. Tikkala johti yhdistystä reilulla, kannustavalla ja tasapuolisella otteella, mitä sävytti leikkisä, läsnä oleva persoonallinen olemus ja luottamus kerholaisten oma- ja yhteisvastuuseen.
Kerhotoiminnan ohella Tikkala entisöi museokoneeksi harvinaisen vm. 1953 tähtimoottorisen Cessna 195:n (OH – CSC) sekä toisen henkilön kanssa yhteistyössä vm. 1946 olevan Cessna 140:n (OH – CSY). Molemmat koneet ovat edelleen Suomen ilma-alusrekisterissä museokoneina.
Tasavallan presidentti Sauli Niinistö myönsi Keijo Tikkalalle lentokapteenin arvonimen vuonna 2017.
Vaikka sairaus vei Keijon voimia viime vuosina, kerhon asiat kiinnostivat häntä edelleen. Viimeisimmät, missä hän sai olla mukana, olivat uuden lentokonehallin harjakaiset ja koronan jälkeen elokuussa 2022 toteutuneet Jukolan Pilottien ja Finnairin Lentokerhon 100 -vuotisjuhlat lentonäytöksineen ja hienoine iltajuhlineen Hyvinkään lentokentällä. Tikkala sai kokea kuuluvansa suureen, kotoisaan ilmailijoiden joukkoon ja olla arvostettu Jukolan Pilotti aivan loppuun asti.
Tikkalaa jäivät kaipaamaan lukuisat ystävät ympäri Suomea, sukulaiset, tyttäret perheineen sekä puoliso.
Pertti Heininen, Jukolan Pilotit ry:n puheenjohtaja
Eino Autio, Jukolan Pilotit ry:n perustajajäsen
Irene Ihme, puoliso
