Yksi Turun lentonäytöksen kohokohdista oli Ilmavoimien kolmen sukupolven hävittäjäkoneiden muodostelmalento: Boeing F-18 Hornet, de Havilland Vampire ja Messerschmitt Bf-109 (Hispano Aviación HA-1112).
Haluatko lukea lisää? Liity Suomen Ilmailuliiton jäseneksi, jolloin saat kuusi kertaa vuodessa ilmestyvän Ilmailu-lehden sekä tunnukset, joilla pääset lukemaan Ilmailun verkkolehteä.
Käyttäjätunnuksesi on sähköpostiosoitteesi: oma.ilmailuliitto.fi
HX-kandidaatteihin lukeutuva Eurofighter Typhoon teki lentonäytösyleisöön vaikutuksen suurella koollaan. Turussa nähdyt Typhoonit tulivat Englannista, RAF:n Coningsbyn koulutuskeskuksesta.
Ilmavoimien Hawk-harjoitussuihkukoneen soolo peruuntui lauantaina koneen törmättyä lentoonlähdössä lintuun. Tarkastuksessa selvisi, että lintu osui laskutelineeseen. Soolon lentänyt yliluutnantti Sampsa Kaikkonen tekikin sunnuntaina korvaukseksi erityisen hienon esityksen.
KAIKKI HX-KANDIDAATIT olivat jälleen paikalla päälentonäytöksessä ja esittelivät osastoillaan omia vaihtoehtojaan Hornetien seuraajiksi. Suomalaisten kiinnostus seuraajavaihtoehtoja kohtaan sekä yleinen tietämys HX-projektista, ehdokaskoneista ja niiden ominaisuuksista tekivät valmistajien edustajiin suuren vaikutuksen.
Ilmassa seuraajaehdokkaista nähtiin Turussa Dassaultin Rafale ja Eurofighter Typhoon sekä Saabin Gripenin nykyversio JAS39C.
Turussa päästiin kuitenkin ensimmäistä kertaa tarkastelemaan F-35-häivehävittäjää, kun Lockheed Martin toi maanäyttelyyn kaksi Yhdysvaltain ilmavoimien konetta Utahissa sijaitsevasta Hillin tukikohdasta. Suomeen koneet lensivät Saksasta, mutta näytökseen ne eivät osallistuneet.
”Koneen näkeminen täällä omin silmin on ollut vaikuttava kokemus. Monet ovat jopa todenneet, että ’hei, tämä on siis oikeasti olemassa’”, Yhdysvaltain ilmavoimien lentäjä Chris ”Blood” Eberth kuvailee.
Suomalaisten asiantuntemus teki häneen vaikutuksen.
”F-35 tunnetaan jo hyvin ja meille onkin tehty tiukkoja lisäkysymyksiä. Suomalaiset seuraavat HX-hanketta ja sen edistymistä tiiviisti, ja ovat kiinnostuneita siitä. Yhdysvalloissa kansalaisten kiinnostus ja tietämys tällaista projektia kohtaan ei olisi lähelläkään täkäläistä tasoa”, Eberth sanoo.
Eurofighter Typhoon.
MIKSI HÄIVEHÄVITTÄJÄÄ ei nyt nähty Turussa tositoimissa johtui Eberthin mukaan siitä, että ainoa näytöslentoihin koulutuksen saanut ohjaaja ei ollut silloin käytettävissä.
Niukkuus oli syynä myös siihen, ettei toisenkaan amerikkalaisvalmistajan, Boeingin, Super Hornetia tai Growleria nyt nähty paikan päällä. Yhtiön mukaan nykyiset koneet omistavalla Yhdysvaltain laivastolla ei ollut antaa ylimääräisiä koneita valmistajille esityskäyttöön lentonäytöksen aikaan.
Kansainvälisestä hävittäjämyynnistä ja markkinoinnista vastaavalla johtajalla Alain H. Garcialla oli edessään muutto Suomeen. Hän siirtyy Boeingin edustajana Helsinkiin pitämään yhteyttä ilmavoimiin.
”Suomalaiset tuntevat F/A-18 Hornetit melko perusteellisesti, ovathan ne olleet ilmavoimissa käytössä yli 25 vuotta. Meillä onkin haastetta kertoa suurelle yleisölle, miten Super Hornet eroaa siitä ja miten paljon suorituskykyisempi se on verrattuna perinteiseen malliin”, Garcia sanoo.
Boeingin tekemä tarjous sisältäisi, Suomen niin halutessa, Super Horneteja sekä elektroniseen sodankäyntiin suunniteltuja, kaksipaikkaisia Growlereita.
”Growlerista ei vielä tiedetä paljoakaan. Elektroninen sodankäynti on käsitteenä aika tuntematon ja siksi monille on hankaluuksia hahmottaa, mitä kone tarkkaan ottaen tekee ja mitä hyötyä siitä olisi taistelussa. Olemme täällä Turussa pyrkineet selventämään, miten Super Hornet ja Growler toimivat yhdessä, ja kuinka tämä yhdistelmä toimisi Suomen kannalta”, Garcia toteaa.
Hyvä kone nyt, mutta entäs tulevaisuudessa?
Boeingin ohella yhteiseurooppalaisen Eurofighterin edustajilta tiukattiin heidän vaihtoehtonsa soveltuvuutta Suomen oloihin ja toimisiko se pitkälle 2050-luvulle saakka.
”Suomalaiset ovat hyvin perehtyneitä HX-hankkeeseen ja eri hävittäjävaihtoehtoihin. Nyt on kyselty paljon sitä, että kun Suomi haluaa tulevan hävittäjänsä täyttävän tietyt kriteerit, niin miten meidän koneemme voisi täyttää ne”, BAE:n paviljongilla Typhoonia esitellyt Britannian kuninkaallisten ilmavoimien insinööri Gavin Dodsworth kertoo.
”Minusta on ollut mukavaa jutella täällä ihmisten kanssa ja olen huomannut, että RAF:ää arvostetaan suuresti. Typhoon on tehnyt myös hyvän vaikutuksen suomalaisiin sekä ominaisuuksiltaan että silkalla koollaan”, hän jatkaa.
JAS Gripen 39 C.
LENTONÄYTÖSVIIKONLOPUN UUTISESTA vastasi Saab, joka paljasti ryydittäneensä omaa HX-tarjoustaan sisällyttämällä Gripen E/F -hävittäjäpakettiin vielä kaksi Global Eye -tutkakonetta. Turkuun ruotsalaisvalmistaja lennätti kolme Gripeniä Blekingen F17-lennostosta, joka sijaitsee Kallingessa Etelä-Ruotsissa.
Turussa ei ollut maaotteluhenkeä näkyvillä, vaan kävijät suhtautuivat Ruotsin ilmavoimien lentäjän, joka haluaa esiintyä tässä vain kutsunimellään ”Gator”, mukaan maiden väliseen yhteistyöhön erittäin positiivisesti.
”Suomalaiset ovat hyvin perehtyneitä HX-hankkeeseen ja täällä meille tulleet kysymykset ovat olleet yksityiskohtaisia”, Gator sanoo.
Yleisimmin kysytty kysymys oli hänen mukaansa: ”Onko tämä hävittäjä hyvä Suomelle?”
”Minun vastaukseni on ykskantaan, että en tiedä. En ole Saabilla töissä enkä täällä myymässä mitään konetta, minä vain lennän näitä. Voin toki kertoa oman mielipiteeni lentämästäni koneesta – että se on hyvin ketterä, siinä on aivan mahtava lennonohjausjärjestelmä, se antaa erittäin hyvän ja kattavan tilannekuvan, ja että koko systeemi on suunniteltu vähentämään tietotulvaa ja siten vapauttamaan ohjaaja taktisiin tehtäviin. Se on aivan olennainen osa konetta”, Gator kuvailee.
Ranskalaisen Dassaultin edustajat puolestaan kertoivat suomalaisten kyselleen ahkerasti, onko Rafale edelleen käyttökelpoinen kone tulevaisuudessa. Kyllä on, he vakuuttivat.
MICHAEL HUNT
Dassault Rafale.
Amerikkalaisen Lockheed Martinin F-35 Lightning II on yksi ilmavoimien Hornetien seuraajaehdokkaista. Häivehävittäjä nähtiin Suomessa ensimmäistä kertaa, vaikka kaksi Saksasta saapunutta konetta eivät näytöksessä lentäneetkään.
TURKU ISÄNNÖI päälentonäytöstä nyt kolmannen kerran tällä vuosikymmenellä ja rutiini näkyi: järjestelyt toimivat hyvin ja ohjelma rullasi kuin kellopeli.
Molemmat päävastuun kantajat eli Turun lentokerhon puheenjohtaja Jyri Mattila ja air bossina toiminut lentonäytöksen johtaja Perttu Karivalo antavat toiminnasta arvosanaksi 9+.
”Tämän kokoluokan tapahtuman toteuttaminen pääasiassa talkoovoimin ja onnistuneesti on kiitettävä suoritus. Aina on parantamisen varaa”, Karivalo sanoo.
”Onnistumista auttoi se, että 80 prosenttia kymmenhenkisestä johtoryhmästä olivat samoja kuin Turun edellisessä lentonäytöksessä vuonna 2015. Siten heillä oli jo kokemusta tällaisen mittaluokan tapahtuman järjestämisestä, ja itse pääsin nyt paljon vähemmällä”, Mattila kehuu lentokerhon aktiiveista koostunutta ydinryhmää.
Lentonäytöksen käytännön toteutumisesta huolehti reilut 200 vapaaehtoista – suuri enemmistö lentokerhon jäseniä ja heidän perheenjäseniään, mutta Mattilan mukaan kerhon verkkosivuilla ollut ilmoitus, jossa kutsuttiin muitakin turkulaisia osallistumaan talkoisiin, toi noin 20 henkeä lisää remmiin. Osa heistä taisi saada samalla ilmailukärpäsen pureman, sillä uusia jäsenhakemuksia on kuulemma jo harkinnassa.
Mattilan ja Karivalon mukaan tämän vuoden lentonäytöksen valmistelut aloitettiin jo varhain, puolisen vuotta ennen tapahtumaa. Parkkipaikat, vapaaehtoisten koulutukset ja muiden kojujen paikat olivat hoidossa hyvissä ajoin. Useat tavarantoimittajatkin olivat tuttuja jo edellisistä näytöksistä.
”Tällaisia isoja lentonäytöksiä pitää järjestää tasaisin väliajoin, enintään neljän vuoden välein, jotta järjestäjillä pysyy tuntuma hommaan”, Mattila sanoo.
Silti hauskaa hommaa
Turun lentokerho oli tänä vuonna yksin taloudellisessa vastuussa lentonäytöksestä. Kerholle tällainen on aina riski, joten sitä vähennettiin muun muassa hoitamalla ruuan myynti itse. Vain enemmän säästä riippuvaiset karkki- ja jäätelömyynti olivat ulkopuolisten yrittäjien harteilla.
”Talous meni hyvin – kaikki kolme Turun lentonäytöstä ovat olleet kannattavia. Tämän vuoden tuotot menevät varmasti ilmailulle. Tähtäimessä olisi parantaa kerhotiloja ja saada myös lennokkipojat saman katon alle. Lisäksi mahdollisia kohteita voisivat olla talvihuoltotilat purjekoneille ja koulutustilojen parannukset”, Mattila arvioi.
Myös järjestäjät ehtivät nauttimaan tunnelmasta kiireidensä keskellä, vaikka väliin tuli myös haasteita.
”Perjantain matala pilvikatto siirsi harjoituksia myöhään iltaan ja lauantaiaamuun.
Mitään suurempaa tai tiukkoja tilanteita ei onneksi ollut. Sunnuntaina vuoroliikenne, joka ei saapunut aikataulunsa mukaisesti, sotki lento-ohjelmaa ja aikataulua. Tämä rajoitti muun muassa Arctic Eaglesin esitystä”, Karivalo kertoo.
”Aina tulee pieniä yllätyksiä, kuten Saksan liittotasavallan presidentin saapuminen omalla yksityiskoneella kesken näytöksen, mutta näitä sattuu ja tapahtuu ja ne hoidetaan vain pois.”
Mattilalle parasta oli nähdä paikalle kertynyt valtava ihmismeri.
”Se, että ihan tavalliset ihmiset ja etenkin lapset innostuvat ilmailusta, on ihan mahtavaa. Muistan, kuinka itse näin Hornetin lentävän ensimmäistä kertaa lentonäytöksessä ja millaisen vaikutuksen se teki – se sinetöi päätöksen hakeutua ilmavoimiin”, Satakunnan lennoston lentotekniikkalaivueen komentajana päivätyössä oleva Mattila muistelee.
Hän on työssään testilentänyt muun muassa kaikkia HX-kandidaatteja. Myös vapaa-aika kuluu paljolti ilmojen teillä.
”Tänä kesänä lähdetään vielä Arctic Eaglesin kanssa Puolaan lentonäytökseen ja lisäksi tiedossa on näytöslentoja Vampirella”, Mattila valottaa suunnitelmiaan.
NINA BROSTRÖM
