lukeaksesi lehdessä julkaistut artikkelit
Kirjaudu jäsentunnuksilla

Ilmailuliiton uusi hallitus esittäytyy

lauantai 01.02.2020
TEKSTI Kirsi Seppälä
KUVAT Kirsi Seppälä
Uuden hallituksen ensimmäiseen kokoukseen osallistuivat Mari Lehtonen, Timo Kokkonen, Mikko Tervonen, Markus Sinervä, Timo Hyvönen ja Janne Vasama. Kuvasta puuttuu etäyhteyden kautta mukana ollut Ari Hulkkonen.

Ilmailuliiton uusi hallitus aloitti toimintansa 1.1.2020.

Laskuvarjohyppyä harrastava ja tuulitunnelissa joitakin tunteja lentänyt Mari Lehtonen toimii Ilmailuliiton hallituksessa ja vetää liiton turvallisuustoimikuntaa. 40-vuotias, Helsingissä asuva Lehtonen toivoo ehtivänsä jossain vaiheessa myös muiden lajien pariin.
–Haluan vaikuttaa liiton hallituksessa siihen, että mahdollisimman moni voisi kokeilla ja harrastaa ilmailua turvallisesti, Lehtonen tiivistää.
Liiton hallituksessa Lehtosen seurantavastuulla ovat markkinointi, IT-asiat, Opiston kehitys ja varainhankinta.

 

Laskuvarjohyppyä harrastava 52-vuotias Timo Kokkonen on hallituksen ja turvallisuustoimikunnan jäsen sekä laskuvarjotoimikunnan puheenjohtaja. Hallituksessa Kokkosen seurantavastuulla ovat kisaprojektit, valmennus ja siihen liittyvä koulutus, sisäinen viestintä ja nuorisotyö. Liiton luottamustoimien lisäksi Oulussa asuva Kokkonen kuuluu Oulu Skydive Center ry:n hallitukseen ja toimii muissakin kerhotehtävissä.
– Haluan, että eri lajeille annetaan parasta mahdollista tukea hallituksen ja toimiston resurssien puitteissa. Asiantuntijoista ja pyyteetöntä työtä tekevistä harrastajista koostuville lajitoimikunnille täytyy osoittaa riittävät resurssit ja tuki. Haluan, että olemme avoimia ja että puhallamme kaikki yhteen hiileen. Nuorison aktivoiminen ilmailun pariin sekä toisaalta kilpaurheilu ja siinä menestyminen ovat keinoja, joilla lisätään ilmailun kiinnostavuutta ja arvostusta. Ympäristöasiat kaikessa laajuudessaan vaativat hallitukselta perehtymistä ja ennakointia niin edunvalvonnallisesti kuin ympäristötekoja suunnittelemalla ja tekemällä, Kokkonen kertoo.

 

Moottorilentoa, varjoliitoa, ultrakevytlentoa ja jossain määrin myös lennokkeja harrastava Mikko Tervonen toimii myös lennonopettajana moottorilennossa, ultrakevytlennossa ja varjoliidossa. 40-vuotias Tervonen on kotoisin Lahdesta. Hänen seurantavastuualuettaan liitossa ovat jäsenkerhot, Ilmailuliiton ja Opiston talousseuranta sekä lajitoimikunnat.
– Haluan vaikuttaa niin, että kaikilla on tasapuoliset mahdollisuudet harrastaa ilmailua lajista riippumatta. Ilmatilan käyttö tulee turvata, ettei kaupallinen- tai sotilasilmailu rajoita harrastusta liikaa tai tarpeettomasti. Kilpalajit eivät myöskään saa liikaa syödä harrastepuolen resursseja, Tervonen linjaa.
– On hienoa nähdä useilla kentillä, miten ilmailijat tulevat kaikkien kanssa toimeen ja sovittavat toiminnat yhteen. He ottavat jo ennakoidusti ympäristön ja muut huomioon. Tästä huolimatta päättäjät ajavat väen väkisin Malmin lakkauttamista, mikä on vaaraksi lajikehitykselle ja koulutusmahdollisuuksille. On jännä nähdä, tuleeko Suomesta ensimmäinen valtio, missä ei ole lentokenttää pääkaupungissa, Tervonen pohdiskelee.

 

Markus Sinervän seurantavastuualueet hallituksessa ovat lajikehitys, erityisesti miehittämättömien ilma-alusten lajikehitys, ilmatila sekä ANS Finland.
39-vuotias Hausjärvellä asuva Sinervä on helikopteriansiolentäjä, joka on toiminut erilaisissa työlentotehtävissä noin kahdeksan vuoden ajan. Tällä hetkellä hän on kouluttautumassa helikopterilentäjäksi FinnHEMS:in lääkärihelikopteritoimintaan. Lisäksi hän tekee dronella kuvauksia DroneCraft Finland -toiminimellään. Sinervä kuuluu myös Suomen Lentopelastusseuran toiminnan kautta Hyvinkään RPAS 602-hälytysryhmään. Suomen Lentopelastusseura vastaa Vapaaehtoisen pelastuspalvelun ilmailutoiminnoista yhteistyössä RPAS Finlandin kanssa. RPAS Finland ry on yhdistys, joka muun muassa valvoo miehittämättömien ilma-alusten alalla toimivien yritysten ja ammatinharjoittajien etuja.
Sinervä näkee myös liiton hallituksen toiminnassa tärkeänä miehitetyn ja miehittämättömän ilmailun turvallisen yhteensovittamisen sekä ennakkoluulojen vähentämisen puolin ja toisin. Hän kokee luottamustehtävässään yhdeksi tärkeimmistä tehtävistään koko harrasteilmailun turvallisuustilanteeseen vaikuttamisen miehittämättömän harrasteilmailun kautta.

 

Puheenjohtaja Timo Hyvösen vastuualueena hallituksessa on yhteiskunta- ja sidosryhmäsuhteet, Ilmailuliiton strategia, Suomen Ilmailunäytös Oy sekä jäsenhankinta ja viestintä, mukaan lukien Ilmailu-lehti ja tiedottaminen.

 

Janne Vasama näkee, että ilmailijat tarvitsevat vahvan vaikuttajan viranomaisten ja poliitikkojen suuntaan. Hän haluaa vaikuttaa työllään liiton hallituksessa myös ilmailun julkiseen kuvaan ja jäsenmäärän kasvattamiseen.
– Ihmiset liittyvät jäseneksi, jos kokevat sen hyödylliseksi itselleen ja harrastamalleen lajille. Liiton pitää kehittää ilmailijoiden hyödylliseksi kokemia palveluita ja saada edunvalvonta näkyvämmäksi. Tietysti minun, niin kuin varmaan kaikkien muidenkin, tavoitteisiin kuuluu nuorison innostaminen mukaan ilmailuun, Vasama sanoo.
Vasaman seurantavastuualueena hallituksessa ovat ympäristöasiat, EASA-projektit sekä koulutus ja turvallisuus.
58-vuotiaalla, Keravalla asuvalla Vasamalla on lupakirjat purje- ja moottoripurjelentoon, ultrakevytlentämiseen sekä gyrokopterilla lentämiseen. Aiemmin hän on tehnyt myös lennokkeja. Vasama on Helsingin sähkölentokoneyhdistyksen perustajajäsen ja puheenjohtaja. Hän kertoo, että sähkölentokoneyhdistystä pyritään kehittämään sähköisen lentämisen asiantutijaksi, ja että yhdistyksen tarkoitus on saada aikaan sähköiseen lentämiseen liittyviä projekteja.

 

Ari Hulkkosen seurantavastuulla hallituksessa on liiton strategia, Liite-I:n ilma-alukset, lentopaikat, jäsenedut ja vakuutusasiat.
– Ilmailuliiton keskeisin tehtävä on edunvalvonta. Edunvalvonta on kuitenkin yksittäiselle harrastajalle pääosin etäistä ja näkymätöntä toimintaa, ja sen tuottamaa välillistä lisäarvoa on hankala mitata. Liiton pitääkin pystyä tuottamaan konkreettista ja välitöntä lisäarvoa, joka tekee liittoon kuulumisen kannattavaksi myös lyhyellä tähtäimellä. Harrasteilmailun kannalta on tärkeää, että me harrastajat teemme yhteistyötä keskenämme ja muun yhteiskunnan toimijoiden sekä viranomaisten kanssa. Koen tärkeäksi sen, että liitto on jatkossakin vahva, yhtenäinen, kehittyvä ja perinteitä kunnioittava, kaikkien ilmailuharrastajien edustaja, Hulkkonen kuvailee.
50-vuotias Hulkkonen asuu Oulussa. Hän lentää ultrakevytkoneilla ja mopuilla, kuvaa dronella ja harrastaa myös radio-ohjattavia lennokkeja.