lukeaksesi lehdessä julkaistut artikkelit
Kirjaudu jäsentunnuksilla

Ilmailuliiton puheenjohtaja Timo Hyvönen on toisen polven harrasteilmailija 

torstai 18.11.2021
TEKSTI Janne Kuutti
KUVAT Timo Hyvösen arkisto
Timo Hyvönen vaimonsa Marikan kanssa. Kuva: Timo Hyvönen

 

Timo Hyvönen aloitti ilmailun harrastamisen varhain perinteiseen tapaan lennokkeja ja pienoismalleja rakentelemalla. Viisitoistavuotiaana aloitettu purjelentäminen oli välillä tauolla, mutta sen jälkeen harrastaminen lisääntyi. Nykyisin Hyvönen lentää omalla koneellaan, ja toimii ilmailun hyväksi muun muassa jatkamalla taistelua Malmin-lentokentän puolesta.

 

Ilmailuliiton puheenjohtaja, Kuhmossa 9.11.1965 syntynyt, nykyisin Helsingin Tapanilassa asuva, Timo Hyvönen on toisen polven harrasteilmailija.

 

–  Isä on Kuhmon Ilmailukerhon perustajajäseniä (kerho perustettu 1959), vanha lennokkipoika ja purjelentäjä. Purjelento loppui 80-luvun lopulla, mutta hän on lennätellyt satunnaisesti lennokkeja, kertoo Hyvönen.

 

Lapsuudessa Hyvönen vietti aikaa kentällä, mikä oli vaikuttamassa hänen ilmailuinnostukseensa. Hieman vanhempana siellä löytyi apuhommiakin.

 

– Roikuin isän mukana kentällä ihan pienestä alkaen – muun muassa ne muutamat päivät kesällä 1968, kun pikkusisko syntyi. Olin silloin tällöin mukana kentän jutuissa, vintturissa apuna, siipeä heiluttelemassa ja joskus lentokyydissäkin, kertoo Hyvönen.

 

Tietysti tulevalle harrastukselle oli antamassa alkusysäystä myös alan lehdet ja kirjat.

 

– Luin kotona Kuhmon Niemisessä kouluaikana paljon ilmailukirjallisuutta – siis Ilmojen Korkeajännityksiä, Joppe Karhusen, Gallandin, Sakain -kirjoja ja Ilmailu-lehteä ja niin edelleen.

 

Lennokit ja pienoismallit kuuluivat luonnollisesti myös Hyvösen lapsuuteen.

 

– Lennokkeja oli tehty jo koulussa (Hyttynen, Kiuru) ja isän kanssa lennätettiin muun muassa isoa Kuhaa järven jäällä. Moottorilennokkikokemus meni sen siimaohjatun Spitfiren mukana jäisen halkopinon kylkeen, muistelee Hyvönen.

 

Timo Hyvönen seisoo PIK-3c Kajava -purjelentokoneessa isänsä Heikin katsoessa vierestä. Kuva: Elsa Hyvönen

 

 

Purjelentokurssille hän lähti 15 vuoden ikäisenä.

 

– Purjelentokurssini alkoi Rautavaaralla 29.6.1981 ja tarkkarin lensin 16.7.1981.

 

Tiiviin, teoriat sisältäneen kurssin hän lensi lentokonehinauksesta.

 

– Tammilehdon Matti ja Hälisen Jukka opettivat ja tarkastuslennon lensi Kuhmosen Rami Kuhmon Ilmailukerhon plyysi-sisusteisella Blanikilla, OH-433. Seuraavana kesänä, 1982, kouluttauduttiin vielä Sorrin Juhan kanssa ASK 13:lla ja sitten alkoi yksipaikkaisura K 8 B:llä, kertoo Hyvönen.

 

Mikä jäi kurssilta erityisesti mieleen?

 

– Ensimmäiset yksinlennot kuuman päivän iltana. Erityisesti C3, kun löysin sellaisen 20 cm/s noston ja pysyin ilmassa 24 minuuttia, oma nousu 100 metriä. Toinen jännä keikka oli Matikaisen Teuvon kanssa 19 minuuttia pilvessä. Erittäin opettavaista, asentotajun merkitys avautui hyvin.

 

 

Lisää lupakirjoja ja muita harrastuksia

 

Haitko ilmavoimiin, kun asepalveluksen aika tuli?

– Hain, ja kävin psykossakin kesällä 1984. Stereonäkötestissä ilmeni piilokarsastus, joka keskeytti karsinnat. Ilmavoimien teknillistä koulua suositeltiin ja se olisi voinut olla hyväkin, mutta kävin sissikoulutuksen rajavartiostolla ja pääsin helikopteriin!

 

Hyvösen purjelentoharrastus jäi välillä tauolle, kunnes hän aloitti sen uudelleen vuonna 1999. Sitten 10 vuotta myöhemmin Hyvönen lensi moottoripurjelentäjän- ja ultrakevytlentäjän lupakirjat. Viimeisimpinä hän on lentänyt moottorilentäjän lupakirjan, LAPL(A):n, vuonna 2015, ja yölentokelpuutuksen 2018.

 

Kebnekaisen aaltolentoleirillä Ruotsissa Hyvönen kävi vuonna 2007. Tässä hän seisoo Tapio Kimasen kanssa Joensuun Ilmailukerhon Glaser-Dirks DG-300 Elan, OH-707, -koneen edessä. Kuva: Timo Hyvönen

 

Tuleeko sinulle mieleen jotakin mitä haluaisit vielä tehdä lentämisen saralla, mitä et ole vielä tehnyt? Esimerkiksi Kebnekaisen aaltolentoleiri?

 

– Kävin jo kerran Kebnellä (2007) ja se oli kyllä hienoa (6250 metriä, oma nousu 5350 metriä). Seuraavana voisi olla vaimon kanssa matkaaminen pidemmälle kuin Baltiaan. Lapin lentoreissu ja purjekoneella se 300 kilometrin matka, sanoo Hyvönen.

 

Purjelennon Hyvönen aloitti uudelleen Nummelassa 1999. Sitten hän on myös lentänyt

Hyvinkäällä, ja vuodesta 2009 alkaen aktiivisesti Malmilta.

 

– Hyvinkää ja Kuhmo ovat edelleen aktiivipaikkojani, nyt sitten kotikenttänä on Helsinki-Vantaa, kertoo Hyvönen.

 

Kun harrastus laajene, niin jäsenyyksiä tulee samalla useampiin yhdistyksiin.

 

– Tällä hetkellä olen jäsenenä Hyvinkään ja Kuhmon ilmailukerhoissa, Malmin lentoaseman ystävät ry:ssä, DC-3 ry:ssä ja tietenkin Ilmailuliitossa. Lisäksi olen ollut jäsenenä Mäntsälän Ilmailukerhossa, jossa lensin ultrakevytlupakirjan ja yhtenä kesänä Kuopion Ilmailuyhdistyksessä, kun kävin Rautavaaralla muutaman päivän vanhoissa maisemissa lentelemässä, summaa Hyvönen.

 

Harrastuspuoli on keskittynyt ilmailuun, mutta mukaan on sopinut myös muita harrasteita.

– Ennen koronaa pelattiin lentopalloa, ja kai nämä yhdistykset voi harrastuksiksi laskea – esimerkiksi lentokenttien, muidenkin kuin Malmin, pelastaminen. Pari koiraa ja vanha omakotitalo näiden lisäksi, kertoo Hyvönen.

 

 

Oma kone Espanjasta
Opiskelu vei aikoinaan Hyvösen Helsinkiin. Siellä hän opiskeli Otaniemessä konepajatekniikan ja tuotannon tietotekniikan diplomi-insinööriksi. Millä alalla olet työskennellyt työelämässä?

 

– Lähinnä IT-alalla, viime vuodet johtotehtävissä ja konsulttina soveltamassa IT-juttuja hyvin monille eri toimialoille.

 

Hyvösellä on vaimonsa kanssa kolme lasta: Ida 24, Iiro 21 ja Aaro 17, joista saattaa olla tulossa kolmannen polven ilmaileva Hyvönen.

 

– Nuorin poika on ilmaissut orastavaa kiinnostusta. Kurssikin olisi jo varattu, katsotaan, sanoo Hyvönen.

 

Timo Hyvönen poseeraa koneensa, Van’s Aircraft RV-6E:n vieressä. Kuva: Timo Hyvönen

 

Oman lentokoneen, vuonna 2000 valmistuneen Van’s Aircraft RV-6E:n, Hyvönen osti syksyllä 2014 Espanjasta. Koneen lensi Suomeen Antti Kääriäinen Hyvösen kanssa. Mitkä olivat ne asiat, jotka innostivat oman koneen hankintaan?

 

– Lensin niin paljon, että oma kone oli luonnollinen – ja jopa vaimon kannattama ajatus. Olin haikaillut omaa konetta jonkin aikaa, kun kerhokoneilla oli tapana olla varattuna tai rikki. Pääsin kerran Teerikorven Jounin RV-8:n kyytiin ja totesin, että tämäpäs on hieno kone lentää – nopea, kannuskone, hyvä kuormattavuus. Tutkin RV:tä tarkemmin, ja muutaman kuukauden jälkeen Planecheckistä löytyi tämä kohtuuhintainen kone.

 

Vuosittain hän lentää koneellaan 120–140 tuntia. Hyvönen piti koneensa ennen Malmilla, mutta sen jouduttua pois käytöstä, hän siirsi koneensa Vantaalle. Se ei kuitenkaan välttämättä tule olemaan koneen pysyvä sijoituspaikka.

 

– Nykyinen diili ei ole kyllä kovin hyvä pysyvä ratkaisu, mutta katsotaan miten asiat etenevät – Malmi on iso kysymysmerkki, mutta jospa Vantaastakin tulisi yleisilmailu-kenttä? Etelä-Suomen kentät ovat aika täynnä. Saa nähdä, miten etätyömaailma muotoutuu, pohtii Hyvönen.

 

Oman koneen huoltoihin perehtymisessä apuna on ollut lentokonemekaanikko.

– Huolsin oman koneeni lentokonemekaanikko Pentti Lahden valvonnassa, ja hän on autellut ja koulutellut lisääkin. Muita kursseja en ole käynyt, yhteisö on auttanut tosi paljon.

 

Mitkä asiat ovat sinusta tärkeitä ilmailuharrastuksessa?

 

– Kyllä vapaus on tärkeä, oman koneen helppouden lisäksi, myös purjekoneella ilmassa tuleva ihan toisenlainen vapaus. Iso asia on ilmailuyhteisön antama hyvä mieli, ja ystävyydet pitkin Suomea ja maailmaa.

 

Hyvönen näkee Ilmailuliitossa nykyaikaistamisen tarpeita

 

Mitä muuta haluaisit kertoa Ilmailuliitosta, elämästäsi, itsestäsi ja ilmailuharrastuksesta?

 

– Porttiteoria toimi, muutto Malmin lentokentän lähelle 1997 sai tutustumaan kentän toimijoihin ja hankkimaan moottoripurjelentäjän lupakirjan jatkoksi UPL:n 2009. Moottorilento ei ollut siihen mennessä ollut mikään iso juttu, mutta matkailu alkoi kiinnostaa, kun nopea ultra näytti, miten se toimii. Purjelento on jännittävää, moottorilentäen pääsee paikkoihin.

 

Yksi suurimpia ilmailusaavutuksiani on lentopelkoisen vaimoni saaminen mukaan lentoretkille, jotka ovat olleet yhdessä aivan nautinnollisia. Lentäminen on minulle enemmän kuin harrastus, se on oleellinen liikkumismuoto paikasta toiseen. Malmin sulkeminen osuu paikallisten lentäjien lisäksi pahasti muihinkin kaltaisiini Suomessa ja lähimaissa.

 

Olen vuosien mittaan toiminut monenlaisissa ilmailun luottamustehtävissä ja saanut sitä kautta paljon kavereita, tietoa ja todellista ilmailun riemua. Ilmailuliitolla on mitä parhaat mahdollisuudet edistää ilmailua yhteiskunnassamme, ja siksi lähdin ehdolle luottamustoimeen – tekemään, ei vain puhumaan. Järjestössä on monenlaisia mielipiteitä, jotka antavat syötettä ja näkökantoja toimintaan. Asiaton vastustus on tietenkin turhauttavaa, mutta osaan jättää turhuudet omaan arvoonsa. Ei valittajia yleensä montaa ole, vaikka ääntä riittääkin – ja sitähän maailmaan mahtuu!

 

Ilmailuliiton rakenne ja käytännöt ovat vanhanaikaisia. Niiden muuttaminen vaatii paljon työtä, ja luottamushenkilöillä aikaa on rajatusti. Edistän uudistuksia strategiatyön yhteydessä minkä pystyn, vaikka matka on pitkä. Toivottavasti saamme nyt mukaan nuoria, uusia sukupolvia, joiden avulla muutos on luontevaa. Me vanhat voimme antaa viisauttamme ja pukata liittoa nuorempien avulla yhä suurempaan loistoon, summaa Hyvönen.

 

Timo Hyvönen

Syntymäpaikka ja -aika Kuhmo 9.11.1965
Asuinpaikka Helsingin Tapanilassa
Koulutus konepajatekniikan ja tuotannon tietotekniikan diplomi-insinööri
Lapset  Ida 24, Iiro 21 ja Aaro 17
Oma kone Van’s Aircraft RV-6E, Lycoming O-320-D1A-moottorilla
Lupakirjat Purjelentäjän-, moottoripurjelentäjän-, ultrakevytlentäjän-, ja moottorilentäjänlupakirjat, yölentokelpuutus
Tyypit Lennettyjä purjelentokonetyyppejä 16, mopuja 3, ultrakevyitä 3 ja moottorilentokoneita 4
Tiimaa Purjelentotunteja 282, moottoroiduilla lentokoneilla tunteja yhteenä (tätä kirjoitettaessa)  1237
Luottamustoimia Ilmailuliiton puheenjohtaja ja Malmin lentoaseman ystävät ry:n puheenjohtaja
Harrastukset Ilmailun lisäksi on harrastanut lentopalloa 41 vuotta