Lentokenttä on ainutlaatuinen keto ja paahdeympäristö
Jo vuonna 2009 Perhostutkijain seuran lehdessä julkaistiin artikkeli Lentokentät uhanalaisen perhoslajiston korvaavina elinympäristöinä. Puolet Suomen uhanalaisista perhosista elää kedoilla ja muilla hiekkapohjaisilla alueilla ja kartoituksia on jatkettu. Ilmailun on korkea aika nostaa katse ympäristölupien perustasosta ja tarttua kenttien luontoarvojen antamiin mahdollisuuksiin.
Ihmisen muovaamat elinympäristöt, joissa on häiriötekijoitä, kuten maanpinnan rikkovaa toimintaa on ehdoton edellytys usean perhos- ja hyönteislajin menestykselle. Ilman lentokenttiä, ratapihoja ja teiden penkereitä nämä lajit katoavat. Muistetaan, että samaan aikaan luontokadosta puhutaan yhä enemmän. ”Olisi ehdottoman tärkeää, että lentokenttäalueen Suomen oloissa poikkeukselliset luontoarvot saataisiin suuremman piirin tietoon.” Sitaatti on Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen tilaamasta raportista (2016) ja kenttä on Lappeenranta.
Ilmailun lajit ovat hyvin erilaisia, mutta moni laji toimii lentokentällä ja kenttien pitäjät ovat ympäristöasioissa yhteydessä viranomaisiin välillä tuskaillen ”ympäristöporukan” vaatimuksia. Lainsäädäntöä emme pääse pakoon, sille on hyvät perusteet ja useimmat kentät ovatkin jo ratkaisseet ne perinteiset suuret kysymykset; melun ja kemikaalien käytön. Monen kentän tulevaisuus huolettaa ja välillä harrasteilmailukin leimataan turhaksi toiminnaksi. Ilmailulla on kuitenkin paljon positiivisia vaikutuksia, joita pitää tuoda paremmin esille ja niitä hyödyntää kenttien säilyttämisessä.
Hietaneilikka on tuttu näky Jämillä, jos sitä osaa etsiä. Kuva: Riikka Vilkuna
Arvokkaita ketoja
Perhostutkijain seuran toiminnanjohtaja Jari Kaitilan mukaan lentokentillä on suuri merkitys Suomen monimuotoisuudelle.
–Avoimet ja aurinkoiset kentät eli paahdeympäristöt, joita ei lannoiteta tai hoideta liikaa ovat erittäin tärkeitä elinympäristöjä monille harvinaisille ja uhanalaisille perhos- ja hyönteislajeille, Kaitila sanoo.
Hän nimeää esimerkkeinä muun muassa Immolan, Kiikalan, Lappeenrannan, Kajaanin ja Joensuun kentät.
Immolan kentän ympäristöluvassa todetaan, että kenttä on luonnonsuojelullisesti arvokas keto, harvinaisten perhoslajien elinympäristö, joiden säilymistä ilmailutoiminta edistää. Immolan kentän päällikkö Pasi Sutinen on muutenkin positiivinen kentän tulevaisuuden suhteen, kemikaaliasiat hoidetaan prikulleen ja uusi hyppykone Cessna Caravan alensi toiminnan melutasoja niin, että yhteistyö naapureiden ja muiden sidosryhmien kanssa sujuu erinomaisesti. Perhostutkijoille Immola on kultakaivos, siellä tavataan muun muassa erittäin harvinainen kallioistöyhtökoi.
Jämin lentokenttä on erittäin uhanalaisen hietaneilikan esiintymispaikka ja Metsähallitus hoitaa siellä paahdeympäristöä ja -lajeja paljastamalla kivennäismaata kangasajuruohon, hietaneilikan ja niistä hyötyvien hyönteislajien hyväksi. Alueella on myös useita uhanalaisia hyönteisiä ja linnuista siellä voi tavata esimerkiksi kapustarinnan, vaikka se kahlaajiin kuuluukin. Luulen, että kaikki Jämillä harrastavat eivät ole tietoisia kenttäalueen ainutlaatuisista luontoarvoista.
Yhteistyötä ja tiedottamista
Ilmailukerhojen tavoite on ilmailu ja siksi on helpointa teettää luontokartoitus asiantuntijoilla ja suunnitella yhdessä hoitotoimenpiteet. Ympäristöministeriölle lausuntoja antavan perhosasiantuntijan Jaakko Kullbergin mukaan yhteistyöllä saataisiin valtavasti aikaan, kaikki voittaisivat ja resursseja säästyisi.
–Meillä on sama tavoite, säilyttää lentokentät lentokenttinä. Kentillä on paljon erityisesti suojeltavia lajeja, joiden esiintymispaikan hävittäminen tai heikentäminen on kielletty. Pienet käytännön toimet, kuten kentän niiton oikea ajoitus olisi loistava asia monen lajin kannalta, eikä vaikuttaisi kentän ilmailukäyttöön, hän lisää.
Uhkiksi Kullberg laskee kenttien katoamisen tai niiden rehevöitymisen ja vieraslajit, kuten lupiinin.
”Syns du inte finns du inte” eli ”Jos et näy, sinua ei ole” on Ruotsin urheiluliiton (Riksidrottsförbundet – RF) motto urheilupaikkatyössä. Ruotsissa on aina panostettu yhteistyöhön ja ilmailukerhot ovat yhteydessä urheilun alueellisiin toimijoihin tuoden esille yhteiskuntaa hyödyttävää toimintaansa kuten luontoarvoja. Alueellisilla toimijoilla on puolestaan yhteydet politiikkaan. Saksan riippu- ja varjoliitoliitto DHV tekee tiivistä yhteistyötä luonnonsuojelujärjestöjen kanssa lentopaikkojen säilyttämiseksi, ei niiden sulkemiseksi.
Jaakko Kullberg toteaa, että lentokentät ovat puhdas ympäristöpalvelu yhteiskunnalle, mutta ilmailun on ensin tunnettava alueensa, jotta voi itse valita, miten edetä.
–Ottakaa nyt ihmeessä tämä asia haltuun, Kullberg sanoo.
–Kaikki erityisesti suojeltavat lajit ovat lentokentille erinomainen uutinen, vanhan mallin puolutusrimpuilulla ei enää tulla pärjäämään.
Viranomaiset arvostavat aloitteellisuutta
Päivätyöni on ollut jo yli 20 vuotta kestävän kehityksen ja ympäristölupaprosessien parissa ja tiedän, että viranomaiset arvostavat aloitteellista ja läpinäkyvää toimintaa ja usein heiltä saa myös valtavasti apua kehitystyöhön. Lentokenttien luontoarvot ovat ilmailulle loistava mahdollisuus. Syötänkin pallon Ilmailuliitolle asian koordinoimiseksi.
Riikka Vilkuna
