KAI STENMANIN kirjaan ”Mersu – Messerschmitt Bf 109 G Suomen ilmavoimissa” on koottu yksiin kansiin kaikki Mersua käsittelevät taustatiedot, tekniikka ja operatiivinen käyttö sekä runsas kuvamateriaali tyypin 11 vuotta kestäneeltä uralta Suomen ilmavoimissa. Täysin uutta on päivitetyt konekohtaiset historiikit koko palvelusajalta.
Kun ilmavoimiin saatiin vuoden 1942 lopussa tieto, että Saksasta saadaan kahden vuoden yrittämisen jälkeen ostaa Messerschmittejä, Suomen ilmavoimat sai kalustokseen sillä hetkellä maailman huippua edustavan hävittäjän. Alkuun lukumäärät jäivät pieniksi, mutta kesän 1944 suurhyökkäyksen torjunnassa Mersuilla oli jo ratkaiseva osuus.
Teokseen on kerätty hävittäjälentäjien omakohtaisia kertomuksia, joita on vuosikymmenten varrella julkaistu heidän muistelmissaan sekä taistelukertomuksissa, jotka ovat peräisin Sota-arkiston (nykyisin Kansallisarkiston) alkuperäisistä asiakirjoista. Myös muut tiedot ovat peräisin näistä dokumenteista.
Suurikokoisessa 400-sivuisessa järkäleessä on 479 mustavalko- ja kuusi vanhaa värivalokuvaa. Lisäksi on 24 Karolina Holdan ja Thierry Dekkerin väriprofiilipiirrosta sekä 32 kolmitahopiirrosta.
Kirjaa voi tilata suoraan kustantajalta Koala-kustannuksesta, Aviation Shopista ja ilmailumuseoista. Kirja on myynnissä vaihtelevasti myös tavallisissa kirjakaupoissa.
Kai Stenmanin ”Mersu – Messerschmitt Bf 109 G Suomen ilmavoimissa” -kirjaan on koottu kaikki Mersua käsittelevät taustatiedot.
MERSUN HISTORIAA SUOMEN ILMAILUMUSEOISSA
SAKSALAISIA MESSERSCHMITT Bf 109 G -torjuntahävittäjiä oli käytössä Suomen ilmavoimilla eri versioina 1940–1950-luvuilla kaikkiaan 159 kappaletta. Täydellisiä koneita on jäljellä enää kaksi kappaletta, Suomen Ilmavoimamuseon MT-507 ja Utin MT-452.
Näiden lisäksi ilmailualan museoissa on kaksi suurikokoisempaa hylkyä: Suomen Ilmavoimamuseon Lapista tuotu saksalainen F-4, NE+ML (siivet, moottori ja keskirunko) sekä Suomen Ilmailumuseon Porin edustalta merestä nostettu MT-208 (moottori ja osa keskirunkoa). Lisäksi Ilmavoimamuseolla on saksalaisen E-7:n (musta 12) vähäiset jäännökset.
Wiener-Neustadtissa Itävallassa maaliskuussa 1943 valmistunut Messerschmitt ME 109 G, jonka valmistusnumero on 14 743, on Ilmailumuseon kokoelmissa. Koneen ura Suomessa alkoi huonosti, sillä näyttelypäällikkö Valeri Saltikoffin mukaan koneelle sattui ensimmäinen vaurio jo huhtikuussa 1943, kun sillä oli lennetty vasta reilut 12 tuntia.
”LeLv 34:n ohjaaja kersantti A. Lehtiö lähti 1. MT-tyyppilennolle. Kone kiersi startissa pois kiitoradalta, jolloin vasen laskuteline ja siivet vaurioituivat. Korjauksen yhteydessä koneeseen asennettiin MT-218:n siivet, joissa oli paksumpien pyörien johdosta pyöräpatit. MT-208 luovutettiin korjattuna HLeLv 28:lle kesäkuun lopulla 1944, jossa sillä saavutettiin neljä ilmavoittoa”, Suomen Ilmailumuseon Saltikoff kertoo.
Kone koki kohtalonsa ilmamaaliammunnoissa elokuussa 1946, kun maalipussi kietoutui potkurin ympärille tukkien samalla ahtimen aukon. Seurauksena oli moottorin ylikuumeneminen ja pakkolasku mereen Porin edustalle.
Lentäjä, luutnantti V. Pokela selvisi sukelluksesta vammoitta. Kone nostettiin ilmavoimien toimesta onnettomuuden jälkeen, mutta hinausyritys Poriin epäonnistui, ja kone upposi Säpin edustalle.
Mersu poistettiin Ilmavoimien kirjoista vuonna 1946, jolloin lentoaika oli 119 tuntia viisi minuuttia.
Orimattilalainen Timo Nyman käynnisti vuonna 1983 MT-208:n etsinnät, ja porilaiset urheilusukeltajat löysivät koneen vuosikymmenen lopussa. MT-208 nostettiin museon VA-ryhmän johdolla elokuussa 1999.
Säpin edustalla ollut Mersu nostettiin merestä elokuussa 1999. Nyt se on esillä Suomen Ilmailumuseossa.
Ilmailumuseon Messerschmitt 109 -koneella lensi aikanaan muun muassa veteraanilentäjä Johannes Brotherus.
Messerschmitt ME 109 G / Hispano-Aviacion HA-1112-M1L
G-AWHR (entinen N4109G)
Miehistö 1
Pituus 8,49 m
Kärkiväli 9,92 m
Korkeus 2,60 m
Siipipinta-ala 16 m²
Tyhjäpaino 2 666 kg
Suurin lentoonlähtöpaino 3 300 kg
Voimalaite 1 x 1,193 kW (1,600 hv) Rolls-Royce Merlin 500/45 V-12 nestejäähdytteinen mäntämoottori
Suurin nopeus 665 km/h
Taistelusäde 765 km
Lakikorkeus 10 200 m
Siipikuormitus 206 kg/m²
Aseistus 2 x 20 mm Hispano Suiza HS.404/408 tykki
Ohjukset kaksi telinettä, joille mahtuu 8 x 80 mm Oerlikon ohjusta
