lukeaksesi lehdessä julkaistut artikkelit
Kirjaudu jäsentunnuksilla

II maailmansodan legenda saapuu Suomeen – BF 109 Turkuun

torstai 06.06.2019
TEKSTI Kari Martiala
KUVAT Tyson V. Rininger, Bg Aviation, Suomen Ilmailumuseo, SA-kuva

Suomen ilmavoimien paras hävittäjä jatkosodassa oli legendaarinen saksalainen Messerschmitt Bf 109 eli suomalaisittain ”Mersu”. Se on yksi maailman tunnetuimpia, ellei tunnetuin, toisen maailmansodan hävittäjä. Mersu palaa Suomen taivaalle kesäkuussa Turun lento-näytöksessä. Edellisen kerran Mersu on lentänyt Suomessa maaliskuussa 1954.

MERSU - MESSERSCHMITT BF 109 G SUOMEN ILMAVOIMISSA

KAI STENMANIN kirjaan ”Mersu – Messer­schmitt Bf 109 G Suomen ilmavoimissa” on koottu yksiin kansiin kaikki Mersua käsitte­levät taustatiedot, tekniikka ja operatiivinen käyttö sekä runsas kuvamateriaali tyypin 11 vuotta kestäneeltä uralta Suomen ilmavoi­missa. Täysin uutta on päivitetyt konekohtai­set historiikit koko palvelusajalta.

Kun ilmavoimiin saatiin vuoden 1942 lopus­sa tieto, että Saksasta saadaan kahden vuo­den yrittämisen jälkeen ostaa Messerschmit­tejä, Suomen ilmavoimat sai kalustokseen sillä hetkellä maailman huippua edustavan hävittäjän. Alkuun lukumäärät jäivät pieniksi, mutta kesän 1944 suurhyökkäyksen torjun­nassa Mersuilla oli jo ratkaiseva osuus.

Teokseen on kerätty hävittäjälentäjien omakohtaisia kertomuksia, joita on vuosikym­menten varrella julkaistu heidän muistelmis­saan sekä taistelukertomuksissa, jotka ovat peräisin Sota-arkiston (nykyisin Kansallisar­kiston) alkuperäisistä asiakirjoista. Myös muut tiedot ovat peräisin näistä dokumenteista.

Suurikokoisessa 400-sivuisessa järkä­leessä on 479 mustavalko- ja kuusi vanhaa värivalokuvaa. Lisäksi on 24 Karolina Holdan ja Thierry Dekkerin väriprofiilipiirrosta sekä 32 kolmitahopiirrosta.

Kirjaa voi tilata suoraan kustantajalta Koa­la-kustannuksesta, Aviation Shopista ja ilmai­lumuseoista. Kirja on myynnissä vaihtelevasti myös tavallisissa kirjakaupoissa.

 

Kai Stenmanin ”Mersu – Messerschmitt Bf 109 G Suomen ilmavoimissa” -kirjaan on koottu kaikki Mersua käsittelevät taustatiedot.

MERSUN HISTORIAA SUOMEN ILMAILUMUSEOISSA

SAKSALAISIA MESSERSCHMITT Bf 109 G -torjuntahävittäjiä oli käytössä Suomen ilmavoimilla eri versioina 1940–1950-luvuilla kaikkiaan 159 kappaletta. Täydellisiä koneita on jäljellä enää kaksi kappaletta, Suo­men Ilmavoimamuseon MT-507 ja Utin MT-452.

Näiden lisäksi ilmailualan museoissa on kaksi suurikokoisempaa hylkyä: Suomen Ilmavoimamuseon Lapista tuotu saksalainen F-4, NE+ML (siivet, moottori ja keskirunko) sekä Suomen Ilmailumuseon Porin edustalta merestä nostettu MT-208 (moottori ja osa keskirun­koa). Lisäksi Ilmavoimamuseolla on saksalaisen E-7:n (musta 12) vähäiset jäännökset.

Wiener-Neustadtissa Itävallassa maalis­kuussa 1943 valmistunut Messerschmitt ME 109 G, jonka valmistusnumero on 14 743, on Ilmailumuseon kokoelmissa. Koneen ura Suomessa alkoi huonosti, sillä näyt­telypäällikkö Valeri Saltikoffin mukaan koneelle sattui ensimmäinen vaurio jo huhtikuussa 1943, kun sillä oli lennetty vasta reilut 12 tuntia.

”LeLv 34:n ohjaaja kersantti A. Lehtiö lähti 1. MT-tyyppilennolle. Kone kiersi startissa pois kiitoradalta, jolloin vasen laskuteline ja sii­vet vaurioituivat. Korjauksen yhteydessä koneeseen asennettiin MT-218:n siivet, joissa oli paksumpien pyörien johdosta pyöräpatit. MT-208 luovutettiin korjattuna HLeLv 28:lle kesäkuun lopulla 1944, jossa sillä saavutettiin neljä ilmavoittoa”, Suomen Ilmailu­museon Saltikoff kertoo.

Kone koki kohtalonsa ilmamaaliammunnoissa elokuussa 1946, kun maalipussi kietoutui potkurin ympärille tukkien samalla ahtimen aukon. Seurauksena oli moottorin ylikuumeneminen ja pakkolasku mereen Porin edustalle.

Lentäjä, luutnantti V. Pokela selvisi sukelluksesta vammoitta. Kone nostettiin ilmavoimien toimesta onnettomuuden jälkeen, mutta hi­nausyritys Poriin epäonnistui, ja kone upposi Säpin edustalle.

Mersu poistettiin Ilmavoimien kirjoista vuonna 1946, jolloin lentoaika oli 119 tuntia viisi minuuttia.

Orimattilalainen Timo Nyman käynnisti vuonna 1983 MT-208:n etsinnät, ja porilaiset urheilusukeltajat löysivät koneen vuosikymmenen lopussa. MT-208 nostettiin museon VA-ryhmän johdolla elokuussa 1999.

Säpin edustalla ollut Mersu nostettiin merestä elokuussa 1999. Nyt se on esillä Suomen Ilmailumuseossa.

Ilmailumuseon Messerschmitt 109 -koneella lensi aikanaan muun muassa veteraanilentäjä Johannes Brotherus.

Messerschmitt ME 109 G / Hispano-Aviacion HA-1112-M1L

G-AWHR (entinen N4109G)

Miehistö 1

Pituus 8,49 m

Kärkiväli 9,92 m

Korkeus 2,60 m

Siipipinta-ala 16 m²

Tyhjäpaino 2 666 kg

Suurin lentoonlähtöpaino 3 300 kg

Voimalaite 1 x 1,193 kW (1,600 hv) Rolls-Royce Merlin 500/45 V-12 nestejäähdytteinen mäntämoottori

Suurin nopeus 665 km/h

Taistelusäde 765 km

Lakikorkeus 10 200 m

Siipikuormitus 206 kg/m²

Aseistus 2 x 20 mm Hispano Suiza HS.404/408 tykki

Ohjukset kaksi telinettä, joille mahtuu 8 x 80 mm Oerlikon ohjusta

LISÄÄ AIHEESTA