lukeaksesi lehdessä julkaistut artikkelit
Kirjaudu jäsentunnuksilla

Hyppääjät tekivät ennätysmäärän turvallisuusilmoituksia

tiistai 02.06.2020
TEKSTI KIMMO PAULARANTA
KUVAT RAIMO KARHU
Kokeneilla hyppääjillä loukkaantumisiin johti pääasiassa huono laskeutumistekniikka. Tilanteisiin yhdistyi usein voimakas tuuli tai täysin tyyni sää, turbulenssi tai ennestään tuntematon laskeutumispaikka.

Laskuvarjourheilun turvallisuusvuosi 2019

 

Vuonna 2019 Suomessa hypättiin laskuvarjolla vähemmän kuin yli kolmeenkymmeneen vuoteen, noin 36 000 hyppyä. Turvallisuusilmoitusten määrä ei juurikaan vähentynyt verrattuna aiempiin vuosiin, ilmoituksia tehtiin 150. Suhteessa hyppyihin ilmoituksia tehtiin enemmän kuin koskaan aikaisemmin.

 

Varavarjon käyttöä vaatineet tilanteet ja loukkaantumiset pysyivät viime vuonna keskimääräisissä lukemissa: noin 30 varavarjon käyttöä ja 40 loukkaantumista. Loukkaantumiset käsittävät kaikki vammat mustelmista murtumiin.

 

Muista syistä tehtyjen ilmoitusten määrä sen sijaan kasvoi edellisiin vuosiin verrattuna, niitä oli 81. Näiden ilmoitusten määrän kasvu kertoo osaltaan siitä, että ilmoitus on tärkeä ja myös helppo tehdä. Ilmoituksen tekeminen on ollut hyppääjille aina matalan kynnyksen takana, koska sen merkitys hyppytoiminnan turvallisuuden kehittämisessä on mielletty tärkeäksi.

 

Laskuvarjotoimikunta on kehittänyt sähköisen ilmoituslomakkeen, jolla se pyrkii edelleen laskemaan kynnystä ilmoituksen tekemiseen.  Verkkolomakkeella ilmoittaminen otettiin käyttöön jo vuonna 2013, silloin vielä paperisen version rinnalla. Nykyisen, myös mobiililaitteilla helposti täytettävän lomakkeen ensimmäinen versio julkaistiin kesällä 2015.

 

Varavarjoa tarvittiin 32 kertaa

Hyppääjät turvautuivat varavarjoon 32 kertaa. Keskimäärin varavarjoa käytetään Suomessa 940 hypyn välein, itsenäiset hyppääjät käyttävät sitä hieman harvemmin ja oppilaat hieman useammin. Syynä varavarjon käyttämiseen oli useimmiten huono päävarjon avausasento, jolloin varjon punoksiin saattaa syntyä kierrettä ja varjo alkaa pyörittää vauhdikkaasti eikä sitä pystytä enää ohjaamaan, tai pakkausvirhe. Tyypillinen pakkausvirhe on puolijarrun kiinnittäminen väärin tai sen unohtaminen kokonaan.

 

Oppilaiden loukkaantumiset vähenivät

Loukkaantumisia tapahtuu Suomessa keskimäärin 1 000 hypyn välein. Eniten loukkaantumisia sattuu alkeisoppilaille. Tämä on ymmärrettävää, koska alkuvaiheessa varsinkin korkeuden arviointi laskeuduttaessa voi olla vaikeaa, eikä sitä voi alkeiskurssilla harjoitella.

 

Oppilailla on ohjeiden saamista varten kypärässään radio ainakin kolmella ensimmäisellä hypyllään. Siitä huolimatta loukkaantumisia tapahtuu: pääasiassa laskeuduttaessa satutetaan jalka, yleensä nilkka. Viime vuonna eri koulutusvaiheissa olleita oppilaita loukkaantui 17. Määrä on vähemmän kuin edellisenä vuonna, vaikka oppilashyppyjen määrä kasvoi yli 500 hyppyä.

 

Kokeneilla hyppääjillä loukkaantumisiin johti pääasiassa huono laskeutumistekniikka. Tilanteisiin yhdistyi usein voimakas tuuli tai täysin tyyni sää, turbulenssi tai ennestään tuntematon laskeutumispaikka. Vakavimmat loukkaantumiset, esimerkiksi useita murtumia aiheuttaneet onnettomuudet sattuivat pääosin kokeneille, jo satoja kertoja hypänneille. Osin tätä selittää se, että kokemuksen lisääntyessä hyppääjien varjot voivat olla erittäin suorituskykyisiä, paljon taitoa vaativia sekä herkkiä reagoimaan huolimattomaan tai virheelliseen käsittelyyn.

 

Hyppyjen suunnittelu kannattaa

Laskeutuminen suunnitellun laskeutumispaikan ulkopuolelle oli viime vuonnakin erittäin yleistä. Syynä oli useimmiten se, että uloshyppypaikan määrittäminen ja sen katsominen ennen uloshyppyä oli puutteellista.  Ylätuuli saattoi olla kääntynyt tai voimistunut päivän aikana, eikä sitä huomioitu uloshyppypaikkaa määritettäessä. Saattoi käydä myös niin, ettei ylätuulta selvitetty ollenkaan.

 

Törmäys vapaapudotuksessa tai varjon varassa on aina vakava vaaratilanne. Törmäysten ja läheltä piti -tilanteiden määrä väheni edellisistä vuosista, mikä toivottavasti tarkoittaa sitä, että hypyt suunnitellaan ja harjoitellaan entistä paremmin.  Pakkaustarkastuksissa oli jonkin verran parannettavaa. Lisenssihyppääjä tarkistaa oppilasvarjon kahdessa eri vaiheessa repun sulkeminen mukaan lukien. Erityisesti sulkemisvaiheeseen liittyi useampia ”kai se näin menee” -tapauksia. Tarkastusvirheet yhtä lukuun ottamatta huomattiin ennen hyppäämään lähtemistä, puolijarrun kiinnittämättä jättämisestä seurasi varavarjon käyttö.

 

Parannettavaa on

Huolellinen pakkaaminen ja pakkaustarkistus ovat helppoja keinoja parantaa hyppyturvallisuutta. Kiire ei saa olla syynä huolimattomuuteen. Laskuvarjohyppääminen on sosiaalinen laji – huolellinen toiminta on välittämistä sekä itsestä että toisista.

 

Oikean uloshyppypaikan määrittämiseen on paljon apuvälineitä. Tuulitiedot saa internetistä useiltakin sivustoilta, ohjeet paikan laskemiseen ja katsomiseen löytyvät esimerkiksi Laskuvarjohyppääjän oppaasta.

 

Radiokouluttaja on erittäin tärkeä henkilö oppilaskoulutuksessa. Hänen tulee seurata pokaa jo koneen nousun aikana ja puuttua havaitsemiinsa seikkoihin, esimerkiksi väärään uloshyppypaikkaan, tai ilmoittaa hyppymestarille muuttuneista olosuhteista. Joissakin tapauksissa muun muassa metsään laskeutumisilta olisi vältytty, jos radiokouluttaja olisi ajoissa antanut hyppääjille ohjeita.  Varsinkin alkuvaiheessa radiokouluttajalle voisi olla hyötyä apulaisesta, joka tarvittaessa vinkkaa häntä.

 

Ilmoittaminen edistää turvallisuutta

Laskuvarjohyppääjät tekevät toimintaansa liittyvistä poikkeamista sähköisen turvallisuusilmoituksen Suomen Ilmailuliiton Laskuvarjotoimikunnalle (LT). Ilmoituksen näkevät Ilmailuliiton lajipäällikkö, toimikunnan puheenjohtaja sekä erikseen nimetyt  LT:n jäsenet ja ilmoitusten analysoija.

 

Ilmoituksen tapahtumapaikan kerho-organisaation jäsenet, esimerkiksi koulutus- ja turvallisuuspäälliköt näkevät myös ilmoituksen. Ilmoituksen voi halutessaan tehdä täysin anonyyminä.

 

Tapauksia, joista ilmoitus on aina tehtävä, ovat mm. seuraavat:

  1. Kaikki tapaukset, jotka ovat turvallisuutta vaarantavia tai joista olisi voinut kehittyä vaaratilanne.
  2. Kaikki tapaukset, joissa varjon toiminta on ollut epänormaali (vajaatoiminta).
  3. Kaikki hypyt, joissa on käytetty varavarjoa.
  4. Kaikki tapaukset, joissa on sattunut loukkaantumisia.

 

Turvallisuusilmoituksen tekeminen ei poista velvollisuutta tehdä GEN T1-4 mukainen ilmoitus.