lukeaksesi lehdessä julkaistut artikkelit
Kirjaudu jäsentunnuksilla

HX-hankinnassa lähtökohtana ulko- ja turvallisuuspoliittiset perusteet

tiistai 25.05.2021
TEKSTI ILKKA KANERVA
KUVAT JARMO KUUSINEN / EDUSKUNTA
Kansanedustaja Ilkka Kanerva. Kuva: Jarno Kuusinen / Eduskunta

 

Koronakriisi on osoittanut ennakoinnin ja kriisivarautumisen tärkeyden. Kuten esimerkiksi suojamaskihankintoihin liittyvät ongelmat osoittivat, on kriisin päällä ollessa myöhäistä varautua. Hävittäjähankkeessa kyse on paljon monimutkaisemmasta asiasta.

 

Tilanne Suomen lähialueilla ja maailmanpolitiikassa ei ole muuttunut koronan seurauksena ainakaan vakaammaksi. Suurvaltakilpailu ja kansainvälisen sopimusjärjestelmän rapautuminen ovat myös lisänneet ennakoimattomuutta Suomen lähialueilla. Merkkejä jännitteiden katoamisesta maailmalla tai Suomen lähialueilla ei ole. Samaan aikaan tärkein turvallisuuspoliittinen yhteistyökumppanimme Euroopan unioni käy läpi syvää kriisiä. Nämä kehityskulut alleviivaavat oman uskottavan puolustuskykymme merkitystä.

 

 

Hornetit vanhenevat 2020-luvun lopulla

Nykyisten Hornetien ikääntyminen on tosiasia: tekniikka vanhenee, rungot väsyvät ja huoltokustannukset nousevat. Koneiden suorituskyky suhteessa lähialueemme kehittyviin asejärjestelmiin laskee nopeasti.
Teoriassa koneiden käyttöiän lyhyt jatkaminen olisi mahdollista, mutta se maksaisi kohtuuttomasti suhteessa hyötyyn. On arvioitu, että muutaman vuoden jatko Hornetien käyttöikään maksaisi 1,2 miljardia euroa. Sen jälkeen edessä olisi sama ongelma uudelleen, joten investointia ei kannata lykätä.

 

Hornetien käyttöiän jatkaminen romuttaisi hiljakseen Ilmavoimien taistelukyvyn. Yksittäisten koneiden teknisen elinkaaren jatkaminen vaatisi lentotuntien vähentämistä ja laivaston koon pienentämistä. Koneita tulisi lentää säästeliäästi ja huonompikuntoiset toimisivat vain varaosina. Näin käyttökelpoisten koneiden määrä myös laskisi jatkuvasti. Lentotuntien vähentäminen johtaisi koulutustason heikkenemiseen.

 

Mikä hävittäjissä maksaa?

HX-hankkeen hankintakustannukset jakautuvat noin kymmenen vuoden ajalle. Vuosittaiset maksuosuudet neuvotellaan kaupallisten ehtojen yhteydessä.

 

Hankintakustannusten lisäksi järjestelmän käyttö- ja ylläpito maksavat, mutta nämä kulut katetaan normaalista puolustusbudjetista. Uuden ja vanhan kaluston käytön kustannustason tulee olla samaa suuruusluokkaa.

 

Kustannusten osalta noudatetaan saatua poliittista ohjausta tarkasti. Suomi ei tule ostamaan järjestelmää, joka olisi liian kallis ostaa tai käyttää. Se olisi vastoin hankinnan reunaehtoja, eikä se olisi maanpuolustuksenkaan etujen mukainen ratkaisu.

 

Vertailu muiden ratkaisuihin ei ole järkevää

Kalustoilla on erilaisia käyttöperiaatteita ja kullakin maalla omat olosuhteensa sekä kansallisia reunaehtojaan. Suomen Hornet-kaluston käytön ja HX-hankkeen suunnittelun kulmakivinä ovat Suomen puolustamisen asettamat vaatimukset ja toisaalta käytettävissä oleva rahoitus.

 

Kanada ja Sveitsi ovat korvaamassa Hornet-kalustonsa täysin samassa aikataulussa kuin Suomi. Molemmat maat myös luopuvat kalustonsa käytöstä noin vuonna 2030.

 

Kanadan piti alun perin korvata omat Hornetinsa F-35-häivehävittäjillä, joiden kehitystyössä Kanada on ollut tiiviisti mukana. Vuonna 2015 parlamenttivaalit voittanut liberaalipuolue kuitenkin lupasi luopua kalliina pidetystä F-35-hankinnasta ja täydentää vanhenevaa kalustoa halvemmalla vaihtoehdolla.

 

Kanadan päätös jatkaa omien koneidensa käyttöikää on varoittava. Monien virheellisten päätösten seurauksena Kanadan kyky vastata maansa ilmapuolustuksesta sekä kansainvälisistä puolustussopimuksista ja Natossa on vaarantunut. Kanada on joutunut ostamaan Australiasta käytöstä poistettuja Horneteja, osan käyttöön ja osan varaosiksi. Näiden käyttöönotto ja päivittäminen maksaa miljardeja. Tästä huolimatta Kanada joutuu tekemään päätöksensä uusien hävittäjien hankinnasta jo vuonna 2022.

 

Kansanedustaja Ilkka Kanerva kertoo, että HX-hankkeessa on alusta asti panostettu puolueettomuuteen sekä hankkeen läpinäkyvyyteen, joka on saanut jopa kansainvälisen median ihmettelemään avoimuutta. Hankkeen tasapuolisuutta ja valmistelua valvotaan monessa portaassa puolustushallinnossa, laajemminkin valtionhallinnossa ja ulkopuolisen asiantuntijaorganisaation toimesta.