lukeaksesi lehdessä julkaistut artikkelit
Kirjaudu jäsentunnuksilla

HX Challenge: Tositesti taivaalla

tiistai 18.02.2020
TEKSTI Lasse Tuorila
KUVAT Lasse Tuorila
HX-hankejohtaja, eversti Juha-Pekka Keränen Eurofighter Typhoonin esittelyssä.

Jo ensimmäinen uusien hävittäjäehdokkaiden lehdistötilaisuus sai Satakunnan lennoston tilat pullistelemaan. Eurofighteria oli tullut ihmettelemään puolensataa toimittajaa ja esittelijöinä oli niin korkea-arvoisia upseereita, suurlähettiläitä kuin valmistajan edustajia. Sama jatkui seuraavissa esittelyissä.

 

HX Challengen testauksissa ovat esittelijöillä olleet kovat piipussa, vaikka koneilla ei ammutakaan. Kaikki tiedot kuitenkin saadaan rekisteröityä ja analysoitua tarkasti. Suomalaiset ovat luoneet sellaiset lento-olosuhteet ja testit, jotka he itse halusivat. Eri hävittäjien esittelyvideot ja muu esittelymateriaali oli tehty lähinnä suurta yleisöä varten, mutta armeija tarvitsee tarkempaa tietoa.

 

– Mukana testeissä ovat kaikki puolustushaarat. Tähän on kerätty aika paljon väkeä puolustusvoimista, kertoi Ilmataistelukeskuksen komentaja, everstiluutnantti Mika Kulkas, joka oli haastattelun jälkeen lähdössä Hornetilla testaamaan ranskalaishävittäjä Rafalen ominaisuuksia.  Moni on kysellyt tuottaako Suomen leppoisa talvi sellaista testaustietoa, mitä puolustusvoimat haluaa.

 

– Itse asiassa tällainen miinus viiden ja plus viiden välinen sää, tihkusade ja utu tuottavat parhaimman testikelin. Kaikki testit on pystytty viemään läpi suunnitellusti, vakuutti Satakunnan lennoston komentaja, eversti Aki Heikkinen, kun ensimmäisen koneen, Eurofighter Typhoonin testit olivat takana.

 

10 miljardin kauppa
Satakunnan lennosto on valmistautunut testaustapahtuma HX Challengeen koko viime vuoden. Käytännössä hieman ennen koneiden saapumista valmisteluissa oli mukana koko lennoston henkilöstö ja reservistäkin pyydettiin eläkeläisiä mukaan ponnistukseen.  Hävittäjäehdokkaiden mukana Suomeen saapuu ulkomaisia osastoja, jotka ovat kooltaan 70:stä yli sataan henkilöön.

 

 Mukana Hornetien seuraajaksi ovat:

• Eurofighter Typhoon 9.–17.1.2020 (testausaika)

• Dassault Rafale 20.–28.1.2020

• Saab Gripen 29.–6.2.2020

• Lockheed Martin F-35 7.–17.2.2020

• Boeing F/A-18 Super Hornet 18.–26.2.2020

Kaikki ehdokkaat tuovat vuorollaan Pirkkalaan 2‒4 lentokonetta, sillä Ilmavoimat edellyttää osassa lentotestejä kahden koneen osastoa. Käytännössä koneet lentävät seitsemän arkipäivän testijakson aikana 2–3 lentoa vuorokaudessa.

 

Ilmavoimat ei ole ilmoittanut tarkkoja lentoaikoja. Lentokonebongareille on pystytetty oma tähystyspisteensä Tampere-Pirkkalan kiitotien varteen. Testipäivinä näkyikin runsaasti uteliaita niin katselupaikalla kuin kiitotien aidan takana.   Kandidaatit saavat vastaansa esimerkiksi Hornet- ja Hawk-kalustosta koostuvia maaliosastoja.

 

Konekaupan hinnaksi on määritelty 10 miljardia euroa. Sillä on tarkoitus korvata Suomen Hornetit arviolta 64:llä uudella hävittäjällä. Korvattavien koneiden määrä tarkentuu vasta myöhemmin tarjousten jättämisen jälkeen. Paketti sisältää kaiken asejärjestelmistä tukijärjestelmiin. Koneiden on tarkoitus tulla käyttöön 2020-luvun loppupuolella.

– Meidän tehtävämme on kerätä kaikki tieto ja antaa se eteenpäin päättäjille, korosti HX-hankepäällikkö, ilmavoimien operaatiopäällikkö, eversti Juha-Pekka Keränen.

 

Valmistajien tiedot testataan
Ilmavoimat ei ole kertonut kovin tarkasti, mitä testit pitävät sisällään. Se tiedetään, että tärkeässä osassa ovat koneiden välinen kommunikaatio signaalihäirintöineen, ohjusten toiminta niin ilmassa kuin ilmasta maahan. Mukana haasteissa on myös ilmasta-merelle vaikuttaminen ja tilannekuvan luominen merivoimille. Niinikään tilannekuvan tarkka luominen itse ohjaamossa taistelutilanteessa on tärkeää. Ja liukkaat rullaustiet saattavat tulla joillekin yllätyksenä.

 

– Todennamme, että konevalmistajien tiedot suoritusarvoineen pitävät paikkansa, tähdensi eversti Keränen.   Esimerkiksi suomalainen metsämaasto on hankalaa erilaisille tutkajärjestelmille. Elektro-optisia laitteita puolestaan kiusaavat muun muassa pilvet, räntä ja sumu.  Muun muassa Saab Gripen ei saanut ensimmäisenä testipäivänä suoritettua edellä mainittuja testejä räntäsateen vuoksi. Kysymys ei siis ollut siitä, etteikö ruotsalaiskone voisi lentää missä säässä hyvänsä.   Testausta varten konevalmistajat toivat Tampere-Pirkkalaan yksi- ja kaksipaikkaisia koneita.

Osa taisteluissa olleitaMonet konevalmistajat ja testilentäjät esittivät koneensa referenssinä sen taistelukelpoisuuden (Combat proven). Koneilla oli oltu tositoimissa muun muassa Malissa, Afganistanissa ja Irakissa.   Esimerkiksi Eurofighteria kehunut pääkoelentäjä ja sillä vuodesta 2006 lentäneellä Steve Formosolla oli satoja tunteja taistelulentoja takanaan. Kuitenkaan konetta ei ole pahemmin testattu maantietukikohdista eikä Suomeen saapuneella testikoneella ollut suunniteltu laskuja maantietukikohtiin tehtävän.

 

– Mieli kyllä tekisi laskeutua maantielle, totesi Eurofighterin toinen koelentäjä Piers Dudley kehuessaan lentopeliään Satakunnan lennoston platalla.

 

Tehokas kaksimoottorinen Eurofighter käyttää laskeutumisessaan jarruvarjoa. Kuinka sen pakkaaminen sitten sujuu maantieolosuhteissa?

 

– Se on vain muutaman sekunnin työ, kun varjo on pakattu uudestaan ja kone voi lähteä uudelle lennolle, korosti Piers Dudley.

 

Sotaa käymättömän Ruotsin HX-kisasta vastaava johtaja Magnus Skogberg korosti Gripenin maantietukikohtavalmiuksia ja eritoten sen elektronisia tutkahäirintäominaisuuksia ja kaupassa lisänä tarjottavaa tutkakonetta nimeltään Global Eye, jonka koneen valmistaja sanoo ”näkevän” yli 400 kilometrin päähän. Kone lensi testien aikana Suomen ilmatilassa mukanaan suomalaista sotilashenkilöstöä.

 

Erot selville

Nykyaikaiset hävittäjät ovat peruslento-ominaisuuksiltaan suhteellisen samanlaisia. Erityisen lähellä toisiaan ovat siipimuodostaan samanlaiset Eurofighter Typhoon ja Dassault Rafale, joita on aikoinaan kehitetty rinnakkain.

– Koneet ovat ominaisuuksiltaan aika samanlaisia ja molemmat voivat kantaa ison asekuorman, totesi eversti Keränen.

 

Tammi-helmikuun testien jälkeen seuraa evaluaation toinen vaihe. Siinä käytetään testitapahtumassa verifioitua tietoa ja suoritusarvoja.

– Suorituskykyarvioinnin toisessa vaiheessa käytetään HX Challengessa todennettuja suoritusarvoja. Siinä virtuaalisimulaattoreilla selvitetään neljän koneen parven yhteistyö tarjouspyynnössä asetetuissa skenaarioissa, eversti Keränen valotti kakkosvaiheen virtuaalitaistelupeliä.  Suorituskykyarvioinnin kolmannessa vaiheessa loppuvuodesta 2020 pyritään selvittämään kunkin kandidaatin HX-järjestelmän operatiivinen tehokkuus pelaamalla ja simuloimalla pitkäaikainen sotapeli.   Hankintapäätöksen HX-hankkeessa hankittavasta monitoimihävittäjästä tekee valtioneuvosto vuonna 2021. Kone tulee käyttöön 2025-30.