lukeaksesi lehdessä julkaistut artikkelit
Kirjaudu jäsentunnuksilla

Huoltoraportit tuovat yleisilmailuun turvallisuutta

tiistai 09.05.2017
TEKSTI Nils Rostedt
KUVAT iStock
Sarasota, United States – October 2, 2016: This photo is of a 2007 Cessna 182T which is a fixed wing single engine aircraft that has 4 seats and 1 engines. The aircraft is on final approach into Sarasota international airport.

Yleisilmailun turvallisuustilanne on ollut kuluneena jaksona 2015-2016 hyvä. Parannettavaa löytyy silti – esimerkiksi huollossa havaittujen poikkeamien raportoinnissa, josta Trafikin huomauttaa.

Vuonna 2015 käynnistynyt Trafin, Suomen Ilmailuliiton ja SMLL:n kanssa tapahtuva turvallisuuspoikkeamien analyysiyhteistyö jatkui vuonna 2016. Yleisilmailun eli niin sanotun normaaliluokan moottorilentokoneiden poikkeama-analyysi pohjautuu Trafin keräämiin lentoturvallisuusilmoituksiin, joiden kirjoittajina ovat pääosin lentäjät itse, koulutusorganisaatioiden vastuuhenkilöt ja Finavia.

Yleistrendi oli 2016 hyvä. Vain yksi varsinainen onnettomuus kirjattiin. Kyseessä oli syyskuussa sattunut vakava ohjaajan sairaskohtaus. Lentäjä sai koneen alas kiitotielle, mutta laskun jälkeen kone rullasi kiitotieltä ulos ja romuttui. Koneessa olleet kolme henkilöä selvisivät naarmuitta. Ohjaaja kuitenkin kuoli myöhemmin sairaalassa. Tapahtumaa ei kuitenkaan luokiteltu kuolinonnettomuudeksi.

Vertailu vuoteen 2015 näyttää, että turvallisuusilmoitusten lukumäärä on noussut peräti 21 prosenttia. Yksi syy tähän saattaa olla hiljattain käyttöön otettu raportointilomake netissä, joka madaltaa kynnystä ilmoituksen tekemiseen. Mutta kun myös kolmessa vakavimmassa poikkeamaluokassa on kasvua vuoteen 2015 verrattuna, turvallisuuskehityksessä on edelleen parantamisen varaa.

Vakavat vaaratilanteet

Vakavia vaaratilanteita löytyi analyysissa tarkastelujaksolla yhteensä 11. Tämä on kuitenkin epävirallinen luku, joka voi vielä muuttua Trafin virallisessa vuositilastossa.

Vuoden 2015 lokakuun lopulla Porissa hyppylennon alastulossa C182-koneen moottori sammui ja ohjaaja teki pakkolaskun lentoaseman lähellä olevalle pellolle. Ohjaajan ilmoittama arvio syystä on joko kaasuttimen jäätyminen tai polttoainevajaus.

Polttoainetilannetta oli kyllä seurattu päivän aikana, mutta raportin mukaan on mahdollista, että koneessa ollut mittatikku ei ollut yhteensopiva vastikään uusittujen tankkien kanssa. Tankeissa oli ollut 15 litraa bensiiniä jäljellä.

Viime huhtikuussa Ivalon pohjoispuolella eroavuuskoululennolla ollut PA-18-suksikone teki pakkolaskun Ivalojoen jäälle polttoaineen loputtua. Syyksi on ilmoitettu mittarin lukuvirhe. Kone ja lentäjät säilyivät vahingoittumattomina.

Toukokuun lopulla Forssan seudulla lentänyttä Tecnam-konetta ohitti toinen, tunnistamatta jäänyt takaa tullut pienkone erittäin läheltä. Etäisyyttä oli ilmoittajan mukaan ehkä vain metrejä. Tecnamia ohjasi yksinlennolla ollut lento-oppilas. Tapahtumaa luokiteltiin vakavaksi vaaratilanteeksi.

Heinäkuussa Jämin lentonäytökseen osallistunut ulkomainen T28 Trojan -kone oli kuvauslennolla, kun moottorin öljynpaine hävisi. Kone teki pakkolaskun pellolle telineet sisällä. Molemmat mukana olleet selvisivät naarmuitta.

Hyvinkäällä sattui heinäkuussa vaaratilanne, kun koululennolla ollut, etelästä lähestynyt moottorikone ylitti ensin käytössä olevan kiitotien 04 poikittain oman ilmoituksensa mukaan 1 200 jalan korkeudessa. Ylityksen jälkeen kone tuli läpilaskuun juuri samaan aikaan, kun purjekone oli lähtenyt vintturihinaukseen samalta kiitotieltä. Moottorikone väisti vintturilankaa oikealle.

Heinäkuussa oli myös läheltä piti -tilanne ilmassa kahden yleisilmailukoneen välillä Emäsalon yläpuolella Helsingissä. Toinen kone ei mahdollisesti huomannut toista. Alueella on melko paljon Malmin lentokentän lentokoulujen harjoituslentotoimintaa.

Heinäkuussa yleisilmailukone teki kovan laskun ja ajautui ulos kiitotieltä Malmilla. Puuskittainen tuuli heitteli konetta.

Elokuussa yleisilmailukone suoritti laskun maassa kiitotien kynnyksellä hinausta odottamassa olleen purjekoneen ylitse ja osui sen korkeusvakaajaan Jämillä. Kone tuli ilmeisesti arviointivirheen johdosta liian matalalle.

Syyskuussa Inkoossa sijaitsevalla pienellä Torbackan kentällä kirjattiin vaaratilanne. C172 ja ultrakevyt lentokone olivat laskeutumassa kentälle eri suunnista.

Myös toinen hieman vastaavantyyppinen tapaus sattui syyskuussa C152:n ja ultrakevyen välillä Eurassa, kun ultra lensi yllättäen kohti Cessnaa.

Lokakuun alussa Rovaniemeltä lähteneen C406-kaksimoottorikoneen laskeutuessa Ouluun sen oikeanpuoleinen laskuteline petti alta. Lähdössä oli telineen ylälukitusvaroitus jäänyt palamaan. Tämän johdosta lento suoritettiin laskutelineet alhaalla kolmen vihreän valon palaessa normaalisti.

 

Light aircraft on landing approach at sunset.

Ilmatilaloukkaukset ja selvitysrikkomukset

Nämä tapaukset luokitellaan otsikon ”merkittävät vaaratilanteet” alle, ja niitä oli lukumääräisesti varsin runsaasti eli 87 kappaletta. Valtaosa näistä sattui koululennoilla.

Vaikka tekstien perusteella vain muutamassa tapauksessa tilanne oli kehittynyt turvallisuusuhaksi, on selvää, että tällä saralla on edelleen tehtävää etenkin Human Factors -alueella. Mikä on se mekanismi, jonka johdosta kone ilmestyy väärään ilmatilaan tai rullaa kiitotien yli ilman selvitystä?

Muut vaaratilanteet

Tässä ryhmässä oli yhteensä noin 130 ilmoitusta erilaatuisista vaaratilanteista.

Etenkin lintutörmäysten ja rengasrikkojen suuri määrä yllättää. Joissakin tapauksissa rengasrikkojen syyksi on epäilty harjakoneesta peräisin olevia, teräviä metallipiikkejä.

Koneen hallinnan menetyksiä maassa on sattunut neljästi. Onneksi ei ole yhtään tapausta, jossa koneen hallinta olisi menetetty ilmassa. Tällaiset kun ovat usein kohtalokkaita.

Kolmessa raportissa on lennetty lentokelvottomaan säähän. Yhdessä näistä tapauksista ohjaajana oli yksinmatkalennolla oleva lento-oppilas, joka joutui niin matalaan keliin, että menetti radioyhteyden lennonjohtoon.

Onneksi lentäjän maltti säilyi ja hän sai vaihdettua radion hätätaajuudelle. Matkustajakoneen toimiessa linkkiasemana lennonjohto pystyi avustamaan suuntatiedoilla takaisin lähtökentälle. Kooste vakavammista teknisistä vioista löytyy edellisen sivun infoboksista.

Lennon vaarallisimmat vaiheet

Yllättäen matkalento-osuus oli viime vuonna se lennon vaihe, jossa raportoitiin eniten poikkeamia. Yleensä eniten sattuu ja tapahtuu laskun ja lentoonlähdön aikana. Nämäkin lennon vaiheet ovat toki tilastossa selvästi esillä, mutta esimerkiksi ultrakevyttoimintaan verrattuna ero on selvä.

Trafista saatujen kommenttien perusteella olisi lentoturvallisuuden kannalta tärkeää, jos yleisilmailukoneiden huollossa löydetyistä poikkeamista tulisi enemmän raportteja. Nyt niitä tehdään varsin vähän. Tämä aluehan on sellainen, jossa voi helposti ottaa oppia muiden tekemistä löydöksistä. Opitaan siis kerrasta, eikä vasta kun sama vika toistuu monta kertaa eri koneissa. Turvallista lentokautta!

Esimerkkejä teknisistä vioista

Vakavien teknisten vikojen taustalla oli vuonna 2016 monenlaisia syitä, esimerkiksi:

 

  • Kaksimoottorikoneella harjoiteltiin yhden moottorin lähestymistä, jolloin havaittiin kiinni jumittunut sivuperäsimen trimmivipu.
  • Päivätarkastuksessa havaittiin, että potkurin kiinnityspultin lukituslanka oli kadonnut.
  • Rullaukseen lähtiessä oli koneen hinaustanko jäänyt nokkapyörään kiinni.
  • Matkalla harjoitusalueelle oppilas ihmetteli, miksi kone koko ajan kampesi oikealle. Kone palasi laskuun. Kentällä huomattiin, että sivuperäsimen maassa säädettävä trimmilevy oli vääntynyt yli 10 astetta normaaliasennostaan.
  • Moottorivioista pistää silmään pari tapausta, joissa öljynpaine on äkillisesti noussut ja aiheuttanut tarpeen tulla laskuun. Tavallisestihan öljynpaine laskee vikatilanteessa.
  • Nopeusmittarin virhenäyttämä esiintyi kahdessa tapauksessa. Molemmilla kerroilla kiitotie oli onneksi riittävän pitkä, jotta lentäjä saattoi tehdä turvallisen laskun ilman laskusiivekkeitä.
  • Eräällä koululennolla Malmilta Maarianhaminaan koneessa oleva hiilimonoksidin tunnistin alkoi hälyttää. Kone tuli laskuun Turkuun, jossa todettiin pakokaasuvuoto, josta oli päässyt kaasua ohjaamoon. Tässä tapauksessa tunnistimeen sijoitetut rahat maksoivat itsensä reilusti takaisin.
  • Yhdessä tapauksessa lennonjohto näki, että lentokoneesta putosi osia lentoonlähdön jälkeen. Kone tuli laskuun ja osien todettiin olevan auenneen matkatavaraluukun sisäverhousosia.