lukeaksesi lehdessä julkaistut artikkelit
Kirjaudu jäsentunnuksilla

Harrastusilmailun lentopaikkoja ylläpidetään talkoilla

keskiviikko 15.04.2020
TEKSTI HELENA LYLYHARJU
KUVAT JORMA KOSONEN
Hangon kiitotie on pitkä, joten siinä riittää kunnostettavaa.

Kyselykierros ilmailukerhoille osoitti, että vain ahkera talkooväki mahdollistaa ilmailuharrastukseen tarvittavien rakennusten ja kenttien ylläpidon. Erityisesti työllistää kasvillisuuden poistaminen.

 

Etelä-Pohjanmaalla Kauhajoella lentokentän omistaa ja sitä ylläpitää kevytilmailua harjoittava, 80 jäsenen Air Pilot ry. Yhdistys lunasti Kauhajoen kaupungilta lentokentän vuonna 2012. Kauppaan sisältyivät myös osa kentällä olevista rakennuksista, kuten lennonjohtotorni.

 

– Meillä on aivan loistavat puitteet ilmailun harrastamiseen. Oma lentokenttä on paremmassa kunnossa kuin moneen vuoteen kaupungin omistuksessa ollessaan, Air Pilotin puheenjohtaja Johanna Peltoniemi sanoo.

 

–Tärkein toimintamuotomme on lennonopetus ja meillä on kolme lennonopettajaa. Kun tilat, hallit ja kiitotie ovat meidän omissa käsissämme, se luo varmuutta koko tähän toimintaan. Kauhajoella ilmailuharrastus otetaankin tosissaan, vaikka kyseessä onkin iloinen harrastus.

 

–Kentän omistaminen tuo meille myös vastuuta ja kustannuksia, jotka meidän pitää hoitaa. Me emme pysty ylläpitämään tätä kenttää jäsenmaksutuloilla tai lentokoneiden vuokraamisella. Meillä pitää olla muutakin toimintaa ja tulonlähteitä, Peltoniemi tietää.

 

Varoja hankitaan tapahtumilla
Kentän ja rakennusten ylläpitämiseen tarvittavat tulot tehdään kahdella kerhon järjestämällä suurella tapahtumalla. Nummijärvi Fly In on ilmailupiireissä perinteeksi muodostunut lentäjien kokoontuminen ja lentokaudenavaus aina maaliskuun toisena viikonloppuna. Elokuussa vuorossa on Konerieha, joka tarjoaa nähtävää ja koettavaa koko perheelle sekä ilmailun että erilaisten koneiden ja ajoneuvojen parissa.

 

– Samalla kun valmistaudumme Koneriehaan, huollamme kenttää ja siivoamme tiloja kuntoon. Merkittävät tulonlähteet tuovat talkoisiin kunnon joukon jäseniä. Talkoissa töitä tehdään sen mukaan, miten ihmiset pääsevät paikalle. Meidän lentokenttäpäällikkömme Sami Mäntyharju tekee todella paljon työtä lentokentän eteen, Peltoniemi kiittää.

 

Hiekkapohjaisella kentällä kasvaa herkästi pieniä kuusen- ja männyntaimia puolukan lisäksi. Niitä ajetaan aika ajoin talkootyönä leikkurilla.

 

Kauhajoella on päätetty, että mahdollisuuden ilmailuun pitää olla ympärivuotista. Lentokenttä aurataan talvella käyttökuntoon ja siihen puuhaan onkin löytynyt hyviä talkoolaisia.

 

Pitkä kiitotie työllistää kunnossapitäjiä
Hangon Lentokerho toimii Suomen eteläisimmällä lentokentällä Täktomissa, lähellä Hangon kaupunkia. Lentokenttä on Hangon Lentokenttäyhdistyksen hallinnoima ja ylläpitämä. Kentän omistaa Hangon kaupunki, joka ei osallistu kentän kunnossapitoon. Koska Lentokerho on ainoa toimija lentokentällä, kummassakin yhdistyksessä toimivat ovat pitkälti samat ihmiset. Kerhossa on noin 30 jäsentä.

 

– Kun kiitotiemme on aikanaan tehty, on oltu aika kunnianhimoisia. Sillä on mittaa peräti 1600 metriä. Se aiheuttaa meille turhia kustannuksia ja työntunteja, varsikaan kun meillä ei ole isoa talkooporukkaa tekemässä kunnossapitoa, lentokentän päällikkö Jorma Sipiläinen harmittelee.

 

– Meillä on tällä hetkellä oma ultrakevytkone, joka ei tarvitsisi läheskään noin pitkää kenttää.

Lentokentällä on myös ollut valot, jotka poistettiin 10 vuotta sitten.

 

Nurmen niitto on suuri urakka
Suurin urakka Täktomissa on Sipiläisen mukaan nurmialueitten niitto. Kesän aikana kentän alue niitetään pari kertaa ja kiitotien ympäristö vielä useammin.

 

–Saimme ostettua Hangon satamasta muutama vuosi sitten kunnon Ford-traktorin. Meillä on siihen kaksi erilaista niittokonetta, nurmikonleikkuukone sekä raivauskone, joka on tarkoitettu tien reunojen ja ojien siistimiseen.

 

– Ennaltaehkäisevä toimenpide on muutaman vuoden välein järjestettävät pikitalkoot. Laitamme asfaltin saumoihin ja halkeamiin pikeä, etteivät ne lähde pahenemaan.

 

Koko asfaltoitu alue on pikijuotettu kertaalleen, joten rikkaruoho-ongelma on pieni verrattuna 10 vuoden takaiseen. Pikitöissä käytettiin Ilmailuliitosta vuokrattavaa peräkärryä, mistä löytyvät kaikki tarvittavat välineet.

 

– Alueen reunoilla kasvavia puskia raivataan myös vuosittain. Sellaista työtä on paljon ja kentän pohjoispäässä puskat tahtovat kasvaa umpeen.

 

Hangossa kiitotiellä ei ole talvikunnossapitoa, mikä ilmoitetaan pysyvän lumen tultua NOTAMILLA. Monena vuonna kiitotie on kuitenkin ollut lentokunnossa lähes koko talven.

 

– Kerhon aktiivinen porukka on alle 10 ihmistä. Lentokentän kunnossapito ei ole oikein kenenkään intohimo vaan enemmänkin lentäminen, Sipiläinen tuumii.

 

Yksi lentokentän kävijäryhmä ovat lintubongarit.
–Paikallisen lintuseuran lintutorni on kentän eteläpäässä ja siellä käy bongareita kesäaikaan päivittäin. Heidänkin kannalta on tärkeää, että kenttäaluetta pidetään kunnossa. Jos se metsittyisi, eivät varmaan linnutkaan viihtyisi siellä, Sipiläinen miettii.

 

Kesällä, kun ruoho on leikattu, lokkiparvi tulee alueelle etsimän syötävää. Joskus lokkeja on niin paljon, että asiasta on tehty NOTAMI.
Puolustusvoimat käyttävät myös kenttää säännöllisesti drone- ja UA-lennätykseen. Hangon koiraharrastajilla on kiitotie 21:n kynnyksen tasalla, lentopaikan alueella koulutuskenttä.

 

Nurmipintaiselta saaristokentältä taivaalle talvellakin
Saariston Ilmailukerho ry:n nurmipintainen kotikenttä sijaitsee Kemiönsaaren Dragsfjärdissä, Genbölen kylässä. Kenttä on yksityinen ja tarkoitettu lähinnä ultrakevyille lentokoneille. Kerho järjestää Ultra-B -lentokoulutusta ultrakevyillä lentokoneilla ja vetää myös lennokkikerhoa. Jäseniä on tällä hetkellä noin 60.

 

Kerholla on kaksi kevytlentokonetta, joita kerhon jäsenillä on mahdollisuus vuokrata. Muutamalla jäsenellä on myös oma vesikone ja he pääasiassa operoivat omista rannoistaan.

 

Kerholla on Genbölessä oma konehalli ja sen yläkerrassa kerhotila, jossa on mahdollista myös pienellä porukalla majoittumisen.

 

– Kerhon koulukone on lentokauden Turussa, ja siellä annetaan perusopetusta. Vesilentokoulutuksessa opettaja ja oppilas sopivat paikan, jossa koulutus tapahtuu. Genbölen kentällä on jäsenten koneita, joista yhdessä on suksivarustuskin. Jos talvella tulee lunta, niin meillä voi lentää melkein ympäri vuoden, Saariston Ilmailukerhon kenttäpäällikkö Julius Viitanen kertoo.

 

–Ja jos meri jäätyy, suksikoneella on hyvä operoida sieltäkin.

 

Viitasen mukaan kerhon tavoitteena on päästä lentämään heti kun kenttä on keväällä lentokunnossa.

 

–Tämä on aika hyvä kenttä. Vaikka maaliskuussa on ollut märkää, niin aurinkoiset päivät kuivattavat kentän ja sieltä pystyy operoimaan jo varhain keväällä. Kimppakoneessamme on leveät renkaat ja ne kantavat hyvin nurmikentällä, vaikka kapearenkaisille koneille kenttä ei ehkä olisikaan vielä riittävän hyvässä kunnossa.

 

–Nurmikko ajetaan tarpeen vaatiessa kenttää käyttävien toimesta talkoovoimin. Meillä on traktorin perässä vedettävä ruohonleikkuri. Onneksi lähellä kenttää asuu aktiivisia jäseniä ja olemme saaneet kohtuullisesti talkooväkeä kentälle.

 

Kiinteää tankkauspaikkaa Genbölessä ei ole, mutta parin kilometrin päässä on huoltoasema, josta käydään tarvittaessa Jerrykannulla hakemassa polttoainetta.

 

– Lentokentällä on hyväkuntoinen, 2000-luvun alkupuolella rakennettu rakennus, joka maalattiin talkoilla muutama vuosi sitten. Rakennuksen alakerrassa on huolto- ja säilytystilat. Yläkerrassa pidetään kokouksia ja siellä on minikeittiö, jossa voi lämmittää evästä.

 

Itärajalla jaetaan kustannuksia kaupungin kanssa
Kiteen lentokentällä operoivat Keski-Karjalan Ilmailukerho ja Joensuun Ilmailukerho. Kentän omistaa ja sitä hallinnoi Kiteen kaupunki, joka myös ylläpitää lentokentän rakennuksia. Keski-Karjalan Ilmailukerholla on kaupungin kanssa kunnossapitosopimus. Kerhossa on noin 50 jäsentä.

 

–Tämä on kohtuullisen vilkas kenttä, operaatioita voi olla kesällä jopa 2000, Keski-Karjalan Ilmailukerhon puheenjohtaja Markku Hiltunen kertoo.

 

Hyväkuntoisella kentällä on kiitotievalot, kynnysvalot, PAPI:t, rullaustievalot sekä valaistu asemataso.

 

–Suurin työ on päivittäisessä tarkastustoiminnassa, joka varmennetaan tekemällä raportti siitä, että kiitotie on puhdas ja kunnissa, siellä ei ole vieraita esineitä, hirviä tai muita villieläimiä, eikä myöskään mopopoikia. Tarkistamme valaistuslaitteet, asematason ja lentokentän varusteet, silmäilemme että kenttä on liikennöitävässä kunnossa. Seuraamme myös säätilaa ja jos ilmenee jotakin lentoturvallisuuteen tai -liikenteeseen vaikuttavia asioita, niin reagoimme niihin heti ja teemme tarpeen mukaan toimenpiteitä. Jos kentän liikennettä joudutaan rajoittamaan tai kenttä sulkemaan jostain syystä, ilmailijoille tiedotetaan normaalikäytännön mukaisesti julkaisemalla Bulletiini lentotiedotuspalvelussa.

 

Kerhon vastuulla on kesäisin nurmikoiden hoito. Liikennealue on 150 metriä leveä ja kiitotien vieressä on kumpaankin suuntaan 60 metrin kaista nurmikkoaluetta, joka pidetään puhtaana kasvustosta. Kevyemmät risusavotat pystytään tekemään ilman isoja koneita, vesureilla ja moottorisahoilla.

 

–Jäsenistöltä löytyy traktorin perässä vedettäviä niittomurskaimia, joilla ajetaan pari kertaa kesässä nurmialueet, jotta kasvusto pysyy kurissa. Kiitotien laidat ja valolamppujen ympäristöt joudutaan ajamaan tavallisilla ruohonleikkureilla, siimaleikkureilla ja raivaussahoilla.

 

– Lumenaurausta varten meillä on suurteholinko ja aura-auto, mutta talvikunnossapidosta on luovuttu. On työlästä touhua pitää kenttä talvella lumesta puhtaana, polttoainetta kuluu ja joskus on jouduttu lumipyryn jälkeen työskentelemään kentällä jopa kolme päivää.

 

–Lentokentän suhteen meillä ei ole tulonhankkimismahdollisuuksia. Ei ole vuokria tai käyttömaksuja, joten emme pysty panostamaan rahaa kentän hoitoon. Kiitotien maalaukset, asfaltoinnit ja muut kalliit projektit menevät kaupungin hoidettavaksi. Kerhon osuus on tekemämme talkootyö.

 

Talkoisiin ympäristölupa taskussa

Ympäristönsuojelulain ja ympäristönsuojeluasetuksen mukaan lentopaikalla on oltava ympäristölupa. Ympäristöluvan piirin kuuluvat muun muassa kiito- ja rullausteiden sekä asematasojen kunnossapito, lentoaseman ylläpitäjän käyttämien kemikaalien ja polttoaineiden varastointi ja käyttö, kunnossapitokaluston käyttö- ja huoltotoiminta, jätehuolto, kenttäalueiden palo- ja pelastuspalvelut sekä pelastusvalmiuden ylläpito. Ympäristövaikutuksiltaan merkittäväksi on katsottu lentotoiminnan ohella kenttäalueen talvikunnossapito.
Ympäristönsuojelulain tavoitteena on muun muassa ehkäistä ympäristön pilaantumista sekä poistaa ja vähentää pilaantumisesta aiheutuvia vahinkoja, ehkäistä jätteiden syntyä ja haitallisia vaikutuksia sekä tehostaa ympäristöä pilaavan toiminnan vaikutusten arviointia ja huomioon ottamista kokonaisuutena.

 

Ympäristölupia myöntävät aluehallintovirasto (AVI) ja kunnan ympäristönsuojeluviranomainen. Toimivallasta säädetään ympäristönsuojeluasetuksella. Jos lupa tarvitaan sekä vesilain että ympäristönsuojelulain mukaan, luvan myöntää AVI. Ympäristölupahakemus tehdään kirjallisesti aluehallintovirastolle.

 

Ympäristölupahakemuksessa kuvataan lentoaseman nykyinen toiminta ja toimintaa pyritään arvioimaan pitkälle tulevaisuuteen, jopa 25 vuodeksi eteenpäin.

 

Hakemukset julkistetaan AVI:n toimesta kuulutuksella, jotta ne, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea sekä yleistä etua valvovat viranomaiset voivat tehdä hakemukseen liittyviä muistutuksia.

 

Ympäristön pilaantumisen vaaraa aiheuttavassa toiminnassa on periaatteena, että haitalliset ympäristövaikutukset ehkäistään ennakolta tai, milloin haitallisten vaikutusten syntymistä ei voida kokonaan ehkäistä, rajoitetaan ne mahdollisimman vähäisiksi.

 

Ympäristön pilaantumisen vaaraa aiheuttavan toiminnan harjoittaja vastaa vaikutuksien ennaltaehkäisystä ja ympäristöhaittojen poistamisesta tai rajoittamisesta mahdollisimman vähäisiksi.

 

Lisätietoa ympäristöluvasta: ympariston.asiakaspalvelu@avi.fi

 

 

LISÄÄ AIHEESTA