lukeaksesi lehdessä julkaistut artikkelit
Kirjaudu jäsentunnuksilla

FPV kasvattaa suosiotaan myös Suomessa

torstai 14.12.2017
TEKSTI Juha Reinikka
KUVAT Tapio Silvera Cuaves

Maailmalla suosiota niittävä lennokkiharrastus kiinnostaa yhä useampia myös Suomessa.

 

Mikä multikoptereissa viehättää? Katso video!

First Person View eli FPV on kovassa kasvussa oleva lennokkilaji, jonka juuret ja esikuvat eivät liity mitenkään perinteiseen ilmailuun ja lennokkikerhoihin. First Person View tarkoittaa lennätystä videolinkin avulla: pilotilla on videolasit ja kopterissa kamera. FPV-radalla pujotellaan alle kilon painoisilla nopeilla ja ketterillä multikoptereilla esteiden ja porttien läpi.

FPV:ssä hyödynnetään taitavasti multikoptereihin tehtyä teollista kehitystyötä ja harrastajien yhteisö pitää yhteyttä toisiinsa netissä. Laji poikkeaa automaattisesti lentävistä kuvauskoptereista, sillä FPV-kopterit rakennetaan itse. Kaikkein tärkeintä lajissa on hyvä lennätystaito.

FPV on pian yleisin lennokkilaji maailmassa

FPV on maailman nopeimmin kasvava lennokkiharrastus. Se on vauhdikas ja taitoa vaativa laji, johon on syntynyt oma nuorekas kulttuurinsa. Sen suosio liittyy multikoptereiden valtavaan määrään ja niiden mukanaan tuomaan teknologian murrokseen.

Tällä hetkellä aika monet harrastavat freestyleä. Itsekin harrastan juuri sitä, eli lennätän jossain mielenkiintoisessa ja haastavassa paikassa. Kuvaan sen videolle ja julkaisen YouTubessa. Tärkeää ei ole ainoastaan paikka vaan myös itse lennätys. Freestylessä kokeillaan omia rajoja ja esitetään kaikki se, mitä on treenattu, kertoo FPV-koptereita muutaman vuoden harrastanut Tapio Silvera Cuaves.

Silvera Cuavesin tie FPV-harrastajaksi on tyypillinen.

Harrastan valokuvausta ja halusin uuden kuvakulman. Kiinnostuin multikoptereista ja löysin netistä tietoa FPV:stä. Minua kiinnostaa elektroniikka ja ohjelmointi, ja tässä tarvitaan myös taitoa ja koordinaatiota.

FPV on hyvin tekninen laji, joka kehittyy vauhdilla. Uutta ohjelmistoa ja tekniikkaa ilmestyy lähes viikoittain ja ajan tasalla pysyminen vaatii jatkuvaa seuraamista. Laji on niin uusi, että Silvera Cuavesin aloittaessa Kuopiossa ei ollut vielä muita harrastajia.

Suurin haaste oli tiedon ja kokemuksen puute. Etsin tietoa foorumeilta ja YouTubesta ja opettelin lajia kokeilemalla. Lennättäminen on haastavaa ja romutin paljon kalustoa ennen kuin se alkoi sujua. Harrastin alussa aivan yksin. Pari nuoruuden ystävää kiinnostui onneksi lajista ja sain heistä lennätyskavereita. Nyt tilanne on aivan toinen. Lajin suosio kasvaa vauhdilla ja Kuopiossa on jo paljon harrastajia. Tapaamme lennätyksen merkeissä lähes viikoittain.

FPV on ennen kaikkea yhteisöllinen laji, jossa oman rakennus- ja lennätysosaamisen näyttäminen on olennainen osa. Perinteisemmän FPV:n lisäksi yleistymässä on niin sanottu FPV Wing, jossa on multikopterin sijaan lentävä siipi. Kansainväliset mitat täyttävä kisarata sopii noin 100 x 200 metrin alueelle. Radat rakennetaan kaariporteista ja lipuista. Nopein radan selvittänyt voittaa. Kilpailuja voidaan järjestää sekä sisällä että ulkona.

FPV-kisoja järjestetään jo ympäri maailmaa, mutta Suomessa ne ovat vielä harvinaisia. Niissä lennetään kilpaa porteista muodostettuja ratoja pitkin. En ole itse kisannut koskaan, koska kisoja ei ole lähellä ja sopiva harjoitusalue puuttuu. Kilpaileminen kyllä kiinnostaa kovasti, Silvera Cuaves toteaa.

Kisojen määrä ja nimekkäät sponsorit kertovat lajin näkyvyydestä ja suosion kasvusta. Kisatoiminnan lisäksi uudet EU:n lennokkimääräykset tulevat lisäämään painetta järjestäytymiseen. Lennokkien lennättäminen ei enää muutaman vuoden päästä ole itsestään selvä perusoikeus kenelle tahansa ja missä tahansa. Lopullista määräystä ei vielä ole julkaistu, mutta näyttää siltä, että järjestäytyminen on tulevaisuudessa yksi edellytys itse rakennettujen lennokkien lennättämiselle.

Dronet osaksi Ilmailuliittoa

Suomeen perustettiin tänä vuonna FPV Finland -niminen yhdistys, ja se liittyi Suomen Ilmailuliittoon. SIL:n on päätetty perustaa myös uusi Drone -lajiryhmä. Lisäksi kansainvälinen ilmailujärjestö FAI julkaisi kilpailusäännöt ja järjestää tänä vuonna 16 maassa tapahtuvan FAI Drone Racing World Cupin.

Maailman suurin FPV-kilpailuliiga löytyy Yhdysvalloista. Amerikkalaisen MultiGB:n julkaisemilla malliradoilla harrastajat vertailevat kierrosaikojaan eri puolilla maailmaa. Suomalaisoperaattori Elisa järjestää tänä vuonna yhdessä FPV Finlandin kanssa Elisa Drone Racing League (EDRL) -kiertueen Helsingissä, Tampereella ja Tallinnassa. Ennakkotietojen mukaan Korean olympialaisissa tullaan näkemään FPV-kisat näytöslajina.

Kaikki FPV:n säädöt ja miksaukset ohjelmoidaan kyydissä olevaan ”Flight Controller -FC” lentotietokoneeseen. Pilotin radiolähettimeen ei ohjelmoida mitään ja kanavia tarvitaan ainoastaan 6–7. Siksi edulliset peruslaitteet riittävät hyvin. Lentotietokoneessa on kiihtyvyysanturi, jonka avulla FC säätää kopterin liikkeitä. Ilman sitä on mahdoton lentää usean roottorin systeemiä. Multikopterin voi kytkeä helppoon ”leijuttelumoodiin”, mutta samalla katoaa liikehtimiskyky.

Rataa ajetaan ”Acro” moodissa, jossa mennään välillä yli 100 kilometriä tunnissa ja täysin pilotin osaamisen varassa. Moottoritekniikka ja säätimet ovat saman tyylisiä kuin perinteisissä lennokeissa. Videokuvaa välitetään 5.8GHz alueella ja käytössä on noin 40 kanavaa. Yksi videolinkki varaa koko kanavan ja siksi niitä tarvitaan useita.

Halvimmat ja ihan käyttökelpoiset videolasit saa noin viidellä kympillä. Kalleimmat maksavat jopa 700 euroa. OSD (On-Screen-Data) -kortti lisää videokuvaan telemetriatietoja ja hälytyksiä virroista, jännitteistä ynnä muista. Kunnollisen, suorituskykyisen ja noin 400–600 grammaa painavan FPV:n saa akkuineen noin 500 eurolla. Sisäkäyttöönkin soveltuvan 30–100 grammaisen saa noin 150 eurolla.

Kerhojen kannattaa olla aktiivisia

Perinteiset ilmailijat ja lennokkiharrastajat tuntuvat olevan FPV:n edessä ymmällään, sillä vaikka lajin harrastajamäärät kasvavat huimaa vauhtia, niin kerhojen ja yhdistysten jäsenmäärissä se ei toistaiseksi näy. Osasyy saattaa johtua freestylelennättämisen suosiosta: freestylelennättämiseen ei nimittäin perinteisiä lennätyskenttiä juuri tarvita.

Kuopion Lennokkikerho Kihu on tavallinen kerho noin sadan muun Suomalaisen lennokkikerhon joukossa. Sen tarina alkoi jo 60 vuotta sitten. Nyt jäseniä on noin 50, joista puolet on passiivisia. Vain noin kymmenen jäsentä tekee 80 prosenttia kerhon kaikista lennoista. Jäsenten keski-ikä on nousussa ja kerhossa on vain muutama nuori. Jäsenmäärä on pysynyt suunnilleen samana viimeiset 20 vuotta. Kerhossa lennätetään kaikenlaisia perinteisiä lennokkeja muutaman gramman sisälennokeista jättimäisiin skaalapurjekoneisiin ja nopeisiin suihkumoottorikäyttöisiin jetteihin asti.

Kuten monessa kerhossa, myös Kihussa pohditaan aika ajoin, miten toimintaa pitäisi kehittää. Joku kertoi kuulleensa lajista nimeltä FPV, ja siitä päätettiin ottaa selvää.

Kihun edustaja soitti ja ehdotti tapaamista kerhon kentällä. Olin kuullut siitä ja päätimme lähteä porukalla katsomaan. Sen jälkeen on tapahtunut aika paljon. Olen nyt Kihun jäsen ja olemme puolin ja toisin tutustuneet toistemme lajeihin. Kihussa rakennellaan jo kisakoptereita ja itse kokeilin ensi kertaa lennokin lennättämistä, Tapio Silvera Cuaves sanoo.

Hän kertoo, että parasta on kerhossa on kuitenkin se, että kerhossa suunnitellaan parhaillaan rahoitusta ensi keväänä avattavaan FPV rata-alueeseen.

Siellä on tarkoitus treenata ja järjestää kisoja. Kun kerran olemme vanhalla kaatopaikalla, niin projektin nimeksi laitettiin ”Dump!” ja tavoitteena on tietenkin Dump Drone Racing Competition 2018.