lukeaksesi lehdessä julkaistut artikkelit
Kirjaudu jäsentunnuksilla

Finnairin Lentokerho ja Jukolan Pilotit yhteen

tiistai 01.12.2020
TEKSTI JUKKA JUSSLIN
KUVAT JUKKA JUSSLIN
Ilmailuopiston ja Finnairin lentokerhon entinen Beechcraft Debonair OH-BDA operoi nyt Jukolan Pilottien laivastossa. Kone vietti viime talven sisustus- ja maalausremontissa Liettuassa. Petri Lipponen ja Olli Toivanen starttaavat harjoituslennolle.

 

 

Yhteistyö on voimaa, kun toiminta hiipuu  

 

Kun kaksi ilmailukerhoa yhdistää voimansa, kerhon elinvoima kasvaa. Yhdistyslain mukaan kerhot eivät voi suoraan yhdistyä, vaan toinen on ensin purettava. Tämän jälkeen purettava kerho voi lahjoittaa omaisuutensa toiselle kerholle. Kalusto- ja raha-asiat sekä toimintakulttuuri vaativat yhteensovittamista.

 

Vuonna 1961 perustettu Finnairin lentokerho oli alussa mainitussa tilanteessa muutama vuosi sitten. 1980-luvun vilkkaimpien vuosien kuuden koneen laivasto ja 2700 vuosittaista lentotuntia olivat kutistuneet kahteen koneeseen ja alle kolmeensataan tuntiin. Talous pysyi vielä viivan yläpuolella, mutta kaluston uudistamiseen ei ollut mahdollisuuksia. Uusia jäseniä tuli mukaan harvakseltaan, eikä se riittänyt korvaamaan poistuvia.

 

Monta syytä   Finnairin lentokerho operoi Helsinki-Vantaalta aina 2000-luvun alkuvuosiin asti. Toiminta ”emoyhtiön” kainalossa toi synergiaetuja. Aina jostain hallin nurkasta löytyi koneille säilytystilaa ja kerhokopille paikka. Operointi Helsinki-Vantaalta kävi kuitenkin haastavaksi liikenteen kasvaessa ja turvamääräysten kiristyessä. Oli käytännössä pakko siirtyä Malmille samalla laivastoa supistaen. Viimeisinä vuosina koneita oli kaksi ja käyttäjiä yhä vähemmän. Myös Malmin mahdollinen sulkeminen mietitytti.    Paavo Turtiainen toimi kahdesti Finnairin lentokerhon puheenjohtajana 1980-luvun huippuvuosina. Turtiaisen epäkiitolliseksi tehtäväksi jäi myös toimia kerhon viimeisenä puheenjohtajana vuosina 2017–19.

 

– Suostuin pitkän harkinnan jälkeen uuteen puheenjohtajakauteen sillä ehdolla, että toimintaan pitää saada potkua tai vaihtoehtoisesti ajaa kerho hallitusti alas, jäsenistön ilmailuharrastus turvaten. Vaihtoehtoja etsittiin toden teolla, sanoo Turtiainen:– Teimme vuosien varrella useita jäsenkyselyjä toiminnan kehittämisestä ja lentokalustosta. Pyrimme aktivoimaan nuorempia finnairilaisia mukaan. Lopulta oli myönnettävä, ettei toiminnan itsenäiselle jatkamiselle ollut taloudellisia eikä operatiivisia perusteita. Siirryimme hallittuun alasajoon ja yhteistyötunnusteluihin muiden kerhojen kanssa. Jäsenkyselyn tuloksena päädyttiin tunnustelemaan yhteistyötä Hyvinkäällä toimivan Jukolan Pilotit ry:n kanssa. Kerhoilla on pitkät yhteistyöperinteet 1980-luvulta alkaen. Alussa mukana oli myös Espoon Moottorilentäjät, jonka jäsenistö päätti lopullisessa äänestyksessä kuitenkin jatkaa itsenäisenä.

 

 

Finnair Lentokerhon purkamisesta päätettiin 21.1.2020. Finnair Flight Academyssa järjestettyyn kokoukseen osallistui aktiivijäseniä pitkältä ajalta. Ilari Härkösen ottamassa kuvassa vasemmalta oikealle, ylhäältä alas: Rainer Nordlund, Jukka Rissanen, Pertti Teräväinen, Janne Vainio, Sami Hämäläinen, Seppo Turtiainen, Petri Louhivuori, Paavo Turtiainen, Pekka Sandström, Tom Riihimäki, Jukka Jusslin ja Hannu Häkkinen.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Kahden vuoden projekti       

Voisi kuvitella että kahden lentokerhon toiminnan yhdistäminen on helppoa.  Ei aivan. Yhdistyslaki ei tunne yhdistymistä, vaan jompikumpi osapuoli on ensin purettava. Sitten on omaisuuden uusjako eli lahjoittaminen kerholle, jonka toimintaan ollaan liittymässä. Finnairin lentokerholla oli kaksi lentokonetta, kontillinen varaosia ja rahaa pankissa. Paavo Turtiainen kertaa projektin vaiheita:

 

– Kun molempien kerhojen jäsenistö oli periaatteessa hyväksynyt yhdistymistunnustelut, nimettiin yhteinen työryhmä sitä valmistelemaan. Ryhmä kokoontui usein ja asioita oli paljon varsinkin talouden puolella. Jäsenet piti saada vakuuttuneeksi järjestelyn hyödyistä. Tiedotimme ahkerasti ja matkalla oli tarkastuspisteitä, joissa peli voitiin puhaltaa poikki jäsenten niin halutessa. Siinä vaiheessa, kun jäsenistö antoi hankkeelle lopullisen vihreän valon joulukuussa 2019, hallituksen rooli vaihtui selvitysmiehiksi ja lähetimme PRH:lle Finnairin lentokerhon purkuilmoituksen. Lentokoneiden lahjoittaminen ei viranomaismielessä eroa lentokoneiden myynnistä. Teknisten dokumenttien ja muiden papereiden on oltava ajan tasalla, jotta lentokelpoisuus säilyy katkeamatta myös uuden omistajan laivastossa. Loppujen lopuksi jäsenistö kannatti Finnairin lentokerhon purkamista ja toiminnan jatkamista Jukolan Piloteissa selvällä enemmistöllä.

 

Hyvinkäälläkin kaivattiin uutta virtaa

– Jukolan Pilotit perustettiin vuonna 1980 neljän miehen kimppakoneen ympärille. Viime vuoden lopulla jäseniä oli 271. Kerholla on ollut oma koulutuslupa jo vuosikymmeniä, ja viime vuosina myös Finnairin lentokerhon koneet ja opettajat oli sisällytetty koulutuslupaan. Parhaimpien vuosien lentotuntimäärissä tultiin jossain vaiheessa alas noin 800 tuntiin, mutta viime vuosina on lennetty tuhannen tunnin verran. Uutta virtaa kuitenkin kaivattiin ja siinä mielessä tunnustelut Finnairin lentokerhon kanssa tulivat sopivaan aikaan, sanoo Jukolan Pilottien puheenjohtaja Pertti Heininen.

 

– Olin itse alusta alkaen yhdistymishankkeen kannalla, sillä olen nähnyt miten yhdistykselle käy, kun ei olla valmiita uusiutumaan, tekemään yhteistyötä tai ottamaan mukaan uusia toimijoita. Vain riittävä määrä aktiivisia jäseniä takaa yhdistyksen elinkelpoisuuden. Valmisteluvaiheessa Jukolan Piloteissa käytiin läpi samanlainen prosessi kuin Finnairin lentokerhossa; jäsenistöä kuunneltiin ja tunnusteltiin mielialoja. Kalustokartoituksia tehtiin.  Syksyllä 2019 järjestettiin molempien kerhojen jäsenistölle tiedotus- ja kysymysilta. Siinä käytiin vielä kerran läpi hankkeen taustat, kalusto- ja raha-asiat sekä kerhojen toiminnan viimeaikainen kehitys.

 

– Keskustelua käytiin paljon kerhojen varallisuudesta, toimintakulttuureista ja aktivistien määrästä. Muutosvastarintaa oli, mutta kuuntelemalla vastustajien huolet ja antamalla niihin rakentavia vastauksia, ei virallisessa päätöksentekotilaisuudessa ollut enää yhtään hankkeen vastustajaa. Nyt Jukolan Piloteilla on noin 350 jäsentä ja lentotunteja tulee kaudella 2020 noin 1300. Finnairilaisten lisäksi mukaan on tullut tänä vuonna jo 30 uutta jäsentä, ja toiminta on hyvässä kasvussa. Uusia nuoria jäseniä kaivataan mukaan ottamaan vastuuta ja jatkamaan yhdistyneen kerhon kehittämistä.

 

– Lentokonehallimme on lisäkoneiden jälkeen tupaten täynnä, mutta se on positiivinen ongelma ja korjaantuu uuden hallin myötä. Liikenne- ja viestintäministeriö myönsi Jukolan Piloteille 450 000 euroa investointitukea uuden halliin rakentamiseen. Halliurakan julkinen kilpailutus on käynnissä ja rakennustyöt pyritään aloittamaan keväällä 2021. Pääkaupunkiseudulla asuvia ja lentäviä jäseniä muistettiin kerhojen yhdistyessä, Heininen sanoo.

 

– Yksi Cessna 172 jätettiin täksi kaudeksi Malmille sillä periaatteella, että katsotaan, onko koneella käyttöä. Nyt se on lentänyt jo lähes 300 tuntia. Konetta tullaan jatkossakin operoimaan Malmilta niin kauan kuin sille on käyttäjiä ja kenttä auki.

 

Jukolan Pilottien varapuheenjohtaja Juha-Pekka Keidasto (vas), puheenjohtaja Pertti Heininen ja Finnairin lentokerhon viimeinen puheenjohtaja Paavo Turtiainen uskovat yhdistyneen kerhon tulevaisuuteen. Taustalla Finnairin lentokerholta Jukolaan siirtynyt Beechcraft Debonair OH-BDA, jonka ulkoasu ja sisustus uusittiin viime talvena Liettuassa.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Kulttuurit kohtaavat 

Yritysfuusioissa mukana olleet tietävät, kuinka haastavaa on saada kahden samankin toimialan yrityksen henkilökunta pelaamaan yhteen maaliin. Lentokerhojen toiminnan yhdistäminen ei eroa tästä mitenkään. Jukolan Pilottien varapuheenjohtaja ja turvallisuuspäällikkö Juha-Pekka Keidasto oli mukana yhdistymishankkeessa alusta asti.

 

– Finnairilaiset ovat tulleet hienosti toimintaan. Etukäteen kyllä mietimme paljon, miten uusi jäsenistö sopeutuu yhteisen kerhon toimintamenetelmiin ja kuinka omaksutaan yhteinen kulttuuri. Pääasiassa kaikki on mennyt hyvin. Asiaa edesauttaa linjaus, jossa kenelläkään ei ole asiaa ilmaan, ennen kuin on suorittanut tietyt sisäiset kurssit, kuten SMS, polttoaineturvallisuus ja kerhomenetelmät. Jukolan Pilotit muuttui keväällä 2019 DTO -organisaatioksi, jonka edellytyksenä on mm. SMS eli turvallisuushallintajärjestelmä. Syksyn aikana kerhon kotisivuille tulee vielä kerhomenetelmät -dokumentti sekä siihen liittyviä kuvia ja videoita.

 

Raportointi on tänä vuonna saavuttanut Keidaston mukaan hyvän tason.

– Kauden aikana on tullut jo 61 raporttia, huomiota ja kehitysehdotusta, kun niitä viime vuonna oli yhdeksän. Viime talven aikana järjestimme sekä Jukolan Pilottien vanhoille jäsenille että Finnairin lentokerhosta siirtyneille useita koulutuksia koskien turvallisuutta, kerhomenetelmiä ja raportointia. Koulutukset jatkuvat edelleen ja lentojen vähentyessä talvella alkavat perinteiset kerhoseminaarit, joissa käsitellään mm. navigaatio-ohjelmistoja, kerhomenetelmiä, talvitoimintaa ja turvallisuusasioista. Muut tapahtumat, kuten talkoot ja pikkujoulut, hitsaavat nekin osaltaan kulttuureja yhteen.

 

 

Kerhot yhteen -muistilista

1. Tunnustakaa tosiasiat – onko meillä tulevaisuutta itsenäisenä kerhona?

2. Käykää läpi numerot – talous, operaatiot ja odotettavissa olevat investoinnit, onko niihin varaa yksin?

3. Varmistakaa hallituksen yksimielisyys ennen kuin mitään lähdetään selvittämään.

4. Kysykää jäsenistön mielipidettä toiminnasta ja kalustosta, esittäkää realistiset vaihtoehdot.

5. Etsikää sopiva kumppani mahdolliselle yhdistymiselle.

6. Käykää yhdessä läpi numerot – talous, operaatiot ja odotettavissa olevat investoinnit, onko niihin varaa yhdessä?

7. Jos synergia löytyy, esittäkää alustava suunnitelma jäsenistöille.8. Jos jäsenistö kannattaa, perustakaa yhteinen valmistelutyöryhmä, varatkaa riittävästi aikaa (vuosi ei välttämättä riitä).

9. Kyselkää jäsenistöjen mielipiteitä ja tiedottakaa aktiivisesti matkan varrella, perustelkaa ja korjatkaa kurssia tarpeen mukaan. 10. Pitäkää huoli, että yhdistyslakia noudatetaan.

11. Valitkaa uuteen hallitukseen molempien kerhojen aktiiveja.

12. Kun yhdistyminen toteutuu, alkaa yhteinen kerhokulttuuri muotoutua.

 

Hyvinkäällä ollaan aktiivisesti mukana SIL:n Young Eagles -kampanjassa. Pertti Heininen esitteli toimintaa lentokentän 80-vuotispäivän yhteydessä.