lukeaksesi lehdessä julkaistut artikkelit
Kirjaudu jäsentunnuksilla

F1A-liidokin nokka on täynnä tekniikkaa

keskiviikko 26.05.2021
TEKSTI AURORA KOSKENSALO
KUVAT TIMO ROMPPAINEN, ANNI NYKÄNEN,
F1A-luokkan kärkikaksikko SM-kisoissa Kesälahdella, vasemmalla Jari Valo ja oikealla Tapio Hanhilammi. Kuva: Timo Romppanen

F1A-luokan SM-voittajaksi Jari Valo

 

 Juttua on päivitetty 4.6.2021.

 

Nokialaiselle Tapio Hanhilammille F1A-liidokit ovat puhtaasti kilpailuvälineitä. Hän hankkii ne valmiina, jotta harjoittelulle jää kylliksi aikaa. Miehen haaveena on voittaa vielä joskus lajin maailmanmestaruus.

 

 

Kesän tullen F1A-luokan liidokkiharrastaja Tapio Hanhilammi vähentää lennättämistä ja siirtää harjoittelun painopistettä muuhun liikuntaan ja kunnon ylläpitoon. Talvisin Hanhilammi lennättää F1A-liidokkeja kahtena-viitenä päivänä viikossa. Kesäisin hän pyrkii lennättämään kerran viikossa.

 

F1A lienee eniten fyysistä kuntoa vaativa lennokkiluokka. Lennättäjä hinaa liidokkinsa taivaalle 50 metrin siimalla. Ympyrää kaartava liidokki pidetään hinauksessa siihen saakka, kunnes lähistöllä on lupaava nosto eli termiikki tai ainakin kantavaa. Tässä vaiheessa taitava lennättäjä sinkoaa siiman päässä odottavalle liidokilleen vielä kymmeniä metrejä lisäkorkeutta. Hanhilammin mukaan hinauskorkeudet ovat parhaimmillaan olleet korkeusloggerin perusteella noin 130 metriä.

 

Laji panee lujille myös kaluston. Rakenteen tulee olla kevyttä ja kestävää. F1A-koneen minimipainoksi on määrätty 410 grammaa ja siiven sekä korkeusvakaajan yhteispinta-alaksi 32-34 neliödesimetriä. Tyynessä kelissä käytetään pitkiä siipiä ja puuskaisissa oloissa lyhempiä. Pitkät siivet tarjoavat parhaan mahdollisen liitokyvyn, kun taas lyhyet kestävät paremmin turbulenssia.

 

Hanhilammi hankkii hiilikuiturakenteiset kilpalennokkinsa Ukrainasta sekä Venäjältä. Siellä F1A-liidokkeja rakennetaan ammattimaisesti. Mies tuumii, että kotiverstaassa olisi vaikeaa yltää yhtä laadukkaaseen lopputulokseen. Vaikka lennokkeja ei tarvitse itse rakentaa, niiden korjaaminen ja huoltaminen vievät paljon aikaa.

 

Puhdetöinään Hanhilammi rakentelee rc-lennokkeja. Niistä viimeisin on 25-kuutioisella bensiinimoottorilla varustettu temppukone.

 

Haaveenaan Hanhilammilla on voittaa vielä jonakin päivänä F1A-luokan maailmanmestaruus.

– Olen aina ollut melko kilpailuhenkinen. Koitan pitää kilpailuvietin yllä kehittymällä lajissa ja nauttimalla siitä mitä teen. Pitää olla tosissaan, mutta samalla kannattaa muistaa, ettei kannata olla liian totinen, hän evästää.

 

Timeri käyttää servoja
F1A-liidokin sydän on elektroninen ajastin eli ”timeri”. Sen asetuksia muutetaan älypuhelimen sovelluksella. Timeri käyttää servoja, jotka liikuttavat liidokin peräsimiä, oikean siivenpuoliskon asetuskulmaa, hinauskoukun telkeä ja joissakin malleissa myös siiven laippoja.

 

– Timeriin ohjelmoidaan etukäteen servojen asennot kutakin hinaus- ja liitovaihetta varten. Timeri käyttää kirkasta ledivilkkua, joka helpottaa ajanottoa pitkissä liidoissa. Timerissä on nykyisin myös korkeusloggeri ja joissakin malleissa vielä gps helpottamassa lennokin löytämistä lennon jälkeen, Hanhilammi selittää sähköpostihaastattelussa.

 

Radio-ohjaus on sallittua ainoastaan lennon keskeyttämiseen, eli fusettamiseen. Radiofusen lähetin kiinnitetään lennättäjän ranteeseen. Sitä painettaessa korkeusperäsin nousee pystyyn ja lennokki putoaa rauhallisesti maahan. Näin käy silloinkin, kun timeriin ennalta säädetty aika täyttyy.

 

Kisalennoilla on aikatavoite

Kuinka F1A-liidokeilla kilpaillaan?
– Kilpailussa lennätetään 5-8 alkukierrosta. Kilpailukierros kestää yleensä tunnin. Sinä aikana kilpailijan on suoritettava kilpailulento. Tavoiteaika on alkukierroksilla 3-4 minuuttia, Tapio Hanhilammi kertoo.

 

Kilpailijat ottavat vuorotellen toisilleen aikaa. Heillä on apunaan kiikarit lennokkien seuraamiseksi. Tavoiteajan alkukierroksilla saavuttaneet jatkavat fly-off-finaalikierrokselle. Siinä tavoitellaan aluksi kuuden minuutin liitoa.
Täyden ajan lennättäneet jatkavat kahdeksan ja joskus jopa 10 minuutin kierroksille asti. Fly-off-kierrokset yritetään lennättää niin sanotussa kuolleessa kelissä, joko illalla tai aikaisin aamulla.

Maailmalla F1A nauttii suurta suosiota ja Suomen mestaruuttakin on ollut parhaimmillaan tavoittelemassa kymmeniä lennättäjiä.

 

Puruveden jäällä riitti tilaa säilyttää korona-ajan turvavälit. Kuva: Timo Romppanen

 

Sumu laskeutui kesken lennon

Tänä vuonna vapaastilentävien SM-kisat pidettiin 27.3. Kesälahdella, Puruveden jäällä. Korona-aika tuntui verottavan osallistujamäärää, mutta siitä huolimatta Hummonselälle saapui 22 F1A-lennättäjää.
Samoissa SM-kilpailuissa miteltiin myös F1B-kumimoottorilennokeilla, F1C-polttomoottorilennokeilla ja F1Q-sähkömoottorilennokeilla.

 

SM-kisojen yhtenä järjestäjänä toimineen Timo Romppasen mukaan tiukin vääntö nähtiin F1A-luokassa.
– Kisaa käytiin ensin kolme kierrosta kolmen minuutin maksimiajoilla. Neljännellä kierroksella tavoiteaika nostettiin neljään minuuttiin. Peruskierrosten jälkeen tilanne oli se, että F1A-luokassa 10 kilpailijaa oli saavuttanut maksit kaikilla neljällä kierroksella. F1B:ssä maksit oli neljällä ja F1C:ssä kahdella kilpailijalla. Fly-off-kierrokselle mentiin kuuden minuutin tavoiteajoilla, Romppanen kertoi sähköpostitse.

 

F1A:sta tuli Tapio Hanhilammin ja Jari Valon kaksintaistelu. Molemmat selvittivät kunnialla kuuden minuutin fly-offin. Kahdeksan minuutin fly-offissa molempien koneet katosivat sumuun. Viimeisen osakilpailun voittajaksi tuli Tapio Hanhilammi, jonka lennokki näkyi pidempään. Paremmuus jouduttiin siis ratkaisemaan lentoajan sijaan näkyvyyden perusteella. SM-kilpailusarjassa oli neljä osakilpailua, joista Jari Valo voitti kolme ja saavutti Suomen mestaruuden.

 

Hanhilammi toteaa moisen tilanteen olevan erittäin harvinainen. Timo Romppanen puolestaan tuumaa sen olevan oiva muistutus elementeistä, joiden armoilla lennokkikilpailuja käydään.

Kaarle Kuukka lähettää F1C-luokan lennokkia. Kuva: Anni Nykänen

 

SM-kilpailuiden tulokset kaikkien osakilpailuiden jälkeen. Suomen mestaruuden voitti Jari Valo, toiseksi tuli Tapio Hanhilammi ja kolmanneksi Janne Savolainen.

Vapaastilentävät lennokit SM 2021 lopputulokset

 

SM-kilpailuiden viimeisen osakilpailun tulokset, Kesälahti 27.3.2021

Luokkien kolme parasta

F1A: 1. Tapio Hanhilammi, 2. Jari Valo, 3. Mikko Sivonen.
F1B: 1. Tommi Isotalo, 2. Juhani Isotalo, 3. Matti Lihtamo.
F1C: 1. Timo Niiranen, 2. Kaarle Kuukka, 3. Ari Kutvonen.
F1A-15: 1. Eero Romppanen, 2. Lasse Henriksson.
F1Q: 1. Tapio Linkosalo, 2. Ossi Kilpeläinen.