EASA:n uusi perusasetus astui voimaan – vaikutukset näkyvät viiveellä

torstai 13.09.2018
TEKSTI Nina Broström
KUVAT Trafi

Euroopan lentoturvallisuusviraston EASA:n uusi perussopimus astui voimaan 11. syyskuuta. Sen myötä uudistuksia on luvassa muun muassa drone- ja ultralentäjille.

Millaisia muutoksia yleis-ilmailijoille on luvassa, Liikenteen turvallisuusvi­rasto Trafin ilmailujohtaja Pekka Henttu?

”Yksittäisen ilmailijan näkökulmasta uudistus ei heti näy isoina muutoksina. EASA-asetusta täydennetään vielä komission tarkentavilla asetuksilla, jotka palvelevat arjen ilmailua. Komission on annettava nämä tarkemmat vaati­mukset viiden vuoden sisällä.”

Henttu arvioi, että asetuk­sista ensimmäinen – ko­mission drone-paketti – on tulossa loppuvuoden aikana.

”Tähän, kuten yleensäkin EU-komission asetuk­siin, on rakennettu siirtymäjärjestelyjä. Todennäköisesti jat­kamme kansallisella määräyksellä noin vuoteen 2020 saakka. Trafissa on jo ryhdytty valmistelutyöhön meihin kohdistuvien vaa­timusten osalta.”

Onko perusasetuksesta luvassa suoma­laisilmailijoille negatiivisia vaikutuksia?

”Jostakin syystä prosessin aikana oli he­rännyt pelko siitä, että harrastejärjestöt eivät enää saisi lentää palolentoja. Seurasimme tilannetta tarkasti. Todellista painetta asian suhteen emme havainneet, mutta pidimme kyllä huolen, että tällaista muutosta ei tule.”

Suomi oli vahvasti vaikutta­massa uudistuksen sisältöön. Kuinka tyytyväisiä olette Trafissa lopputulokseen?

”Ehdottomasti tulos oli positiivinen, olemme Trafissa tyytyväisiä – tämä tulee viemään euroop­palaisen ilmailun turval­lisuutta eteenpäin, antaa paremmat edellytykset vastata ajan haasteisiin ja avaa mahdol­lisuuksia olla mukana digitaalisessa kehityksessä. Tämä on Suomelle tärkeää”, Henttu sanoo.

”Perusasetuksessa korostetaan enti­sestään sääntelyn riskiperusteisuutta, sääntelyn toteuttamista mahdollisuuksien mukaan tavoitteiden kautta – siis yksityis­kohtaisten teknisten ratkaisujen vaatimisen sijasta. Meillä on aiempaa paremmat mah­dollisuudet tehdä fiksua, tulevaisuuden pa­remmin kestävää eurooppalaista sääntelyä.”

EASA:n uusi perusasetus

 

Uudistettu EASA-asetus tuo monia elementtejä, jotka vahvistavat viran­omaisten ja toimijoiden mahdolli­suutta vastata toimintaympäristön muutoksiin ja varmistaa turvallinen toiminta. Uudistuksia ovat muun muassa

  • viranomaismandaatit koordinoida Euroopan tasolla ilmailun kyberturvallisuutta, miehittämättömän ilmailun ja maahuolinnan turvallisuutta
  • kehittyneet turvallisuudenhallinnan mekanismit, jotka edellyttävät toimijoiden, kansallisten viranomaisten ja EASA:n vuoropuhelua ja yhteistyötä
  • turvallisuustiedon roolin korostaminen, riskiperusteisuus ja joustavampi reagointi turvallisuusuhkiin sekä turvallisuuspromootion korostaminen
  • ultrakevyiden lentokoneiden painorajojen nostomahdollisuus kansallisesti
  • lentokenttien vahvasti kilpaillulle maahuolinnalle laaditaan eurooppalaiset pelisäännöt
  • kansallisten viranomaisten keskinäiselle yhteistyölle on entistä paremmat mahdollisuudet. Myös viranomaisen mahdollisuutta käyttää ulkopuolisia, niin sanottuja päteviä yksiköitä työnsä tukena, on laajennettu.

Huom.: Edellä mainitut muutokset kuitenkin konkretisoituvat, muuta­maa poikkeusta lukuun ottamatta, vasta kun komissio julkaisee tai muuttaa yksityiskohtaisia säädöksiä. Joiltakin osin edellytetään kansal­lisen lainsäädännön muutoksia, joista Suomessa vastaa liikenne- ja viestintäministeriö.

 

DRONEILLE REKISTERI

KANSALLISESSA LAINSÄÄDÄNNÖSSÄ ollut jaottelu harrastetoiminnassa käytettävien lennokkien ja kaupallisessa toiminnassa käytettävien miehittämättömien ilma-alusten välillä poistuu. Odotettavissa on toiminnan jako kolmeen kategoriaan: open, specific ja certified. Sääntely tulee ensivaiheessa koskettamaan näistä open- ja specific-luokan toimintoja. Näkyvimpiä muutoksia tulevat olemaan rekisteröintivaatimukset lennättäjille ja monessa tapauksessa myös droneille.

ULTRIEN OPT-OUT LÄPI

ULTRAKEVYIDEN LENTOKONEIDEN Opt-out painonkorotusten (600/650 kg) mahdol­lisuus saatiin aikaan Suomen aloitteesta ja erittäin aktiivisella vaikuttamisella. Tämä vaikuttamistyö oli erinomainen esimerkki viranomaisten ja harrastejär­jestöjen hyvästä ja menestyksekkäästä yhteistyöstä. Opt-out:in käyttöönotto vaatii Suomessa Ilmailulain muutoksen, josta vastaa LVM.

LISÄÄ AIHEESTA