CIVL-vuosikokouksessa päätettiin muutoksista

maanantai 26.03.2018
TEKSTI Juha Herrala
KUVAT Bigstock

Suomalaisia kiinnostavin uudistus on CAT2:n varjo- ja riippuliidon matkalentokisojen minimilukumäärien poistuminen.

LIIDINTOIMIKUNTA

  • Liidintoimikunnan harrastuksia ovat varjo- ja riippuliito sekä moottorivarjoilu. Tuomas Seppänen on toimikunnan puheenjohtaja ja Juho Komulainen varapuheenjohtaja, molemmat varjoliitäjiä, ja toimikunnan johdossa nyt toista vuotta. Riippuliitäjiä edustavat Ville Räikkönen ja Juha Herrala.
  • Kilpailutoimintaa kehittää ja seuraa Räikkösen lisäksi Kimmo Korhonen. Moottorivarjoliitäjiä edustaa Mika Virolainen.
  • Toimikunnan tehtäviin kuuluu kilpailujen ja ennätysten hyväksyminen, ja liiton lajirahojen käytöstä päättäminen. Toisin kuin FAI-tasolla, Suomessa moottorivarjoliitäjät ovat samassa toimikunnassa vapaalentäjien kanssa.
  • Suomessa oli vuonna 2017 varjoliitäjien kelpoisuuksia 761 kpl, riippuliitäjien kelpoisuuksia 82 kpl, moottorivarjoliitäjien kelpoisuuksia 133 kpl, nykymuotoisia varjoliito- ja riippuliitotrikekelpoisuuksia 32 kpl ja moottoroitujen laskuvarjojen kelpoisuuksia 12 kpl.

LIIDINFAKTAA

  • CIVL: Commission Internationale de Vol Libre eli riippu- ja varjoliidon lajikomitea. Se on perustettu vuonna 1975 ja yksi FAI:n 12 ASC:sta (Air Sport Commission eli lajiliitto).
  • WPRS: World Pilot Ranking System perustettiin vuonna 1998. Koska kaikki halukkaat eivät mahdu mukaan FAI-kisoihin, kilpailijat niihin karsitaan tämän järjestyksen perusteella. WPRS-järjestelmässä pisteitä on nyt kerännyt yli 8 000 kilpailijaa 55 maasta kuudessa lajissa:
  • Hang gliding Aerobatic eli riippuliidon taitolento. Hang gliding Class 1: Joustavasiipiset (tavalliset) riippuliitimet, matkalento, 1 413 kilpailijaa. Suomi sijalla 40, Norja 18, Ruotsi 33, Tanska 36.
  • Hang gliding Class 1 Sports Class. Mastolliset, edullisemmat liitimet.
  • Hang gliding Class 2. Kovasiipiset siivekeohjatut, kuten Swift.
  • Hang gliding Class 5. Kiinteäsiipiset riippuliitimet, joissa kaartoa ohjataan siivekkeillä ja vain nopeutta (pitch) pilotin painopistettä siirtämällä.
  • Paragliding. Varjoliidon matkalentäminen, 6 580 kilpailijaa. Suomi sijalla 25, Norja 23, Ruotsi 27, Islanti 39, Tanska 45. Suomen parhaat: 41. Jouni Makkonen, 186. Juho Komulainen, 447. Tuomas Seppänen, 472. Ari Sahlström. Naisten rankingissa 108. Helinä Nieminen, 113. Sirissa Karjalahti-Föhr, 133. Anna-Reetta Eksymä,
    294. Elina Mota.
  • Paragliding Accuracy. Varjoliidon tarkkuuslentäminen.
  • Riippu- ja varjoliitäjien oma matkalentokisojen pistelaskukaava on GAP. Kilpailijan teoreettinen yhden tehtävän maksimi on 1 000 pistettä. Kokonaispisteet muodostuvat eri osa-aluepisteistä jotka normaalissa kisassa ovat matka ja nopeus. Suuremmissa kisoissa voi saada lisäpisteitä joukkoa johtaessaan ja tehtävän suoritusjärjestyksen perusteella.
  • CAT1-luokan kisassa eli MM- ja EM-tasolla käytetään yksinomaan GAP-pistelaskua, kun CAT2-luokan kisoissa kaavan käyttö on vapaaehtoista. Riippuliitokisoissa on käytetty perinteisesti Vesa Lappalaisen Suomessa kehittämää pistelaskua, koska GAP kehitys alkoi 1998 ja se lanseerattiin vasta 2008. Viime vuosina GAPia on viilattu CIVL-vuosikokouksissa ja sitä tukemaan on kehitetty Windows-appia.