lukeaksesi lehdessä julkaistut artikkelit
Kirjaudu jäsentunnuksilla

Boeing 737 simulaattori – harvinaisuus Suomessa

torstai 20.05.2021
TEKSTI PEKKA SUURONEN
KUVAT PEKKA SUURONEN
Jouni Laulajainen, Boeing-simulaattorin rakentaja.

 

Jouni Laulajainen rakensi autotalliinsa Kirkkonummella koivuvanerista 737:n ohjaamon. Kolme videotykkiä heijastavaa aidon tuntuista kuvaa kaartuvalle valkokankaalle. MS Flight Simulatorin alustaan perustuva simulaattoriohjelma tuli Lockheed Martinilta.

 

Kapteenin näkymä: Vasemmalta Primary Flight Display, Nav Display, STBY PFD, VOR/LOC ja moottorinäyttö.
Nav Display taipuu moneksi: Tässä on kartta, jossa olemme tulleet Hyvinkäältä ja laskeutuneet EFHK:n kiitotielle 22L.

 

Jouni Laulajainen, 78, sai ilmailukärpäsen pureman jo nuoruudessaan, kun Saab Safirit ja DH Vampiret pörräsivät hänen kotitalonsa yli. Kohtalo vei hänet kuitenkin autoalalle.

 

Laulajainen suoritti 1975 yksityislentäjän ja 1981 ansiolentäjän lupakirjat. Ikää oli jo liikaa Finnairille pääsyyn ja ansiolentäjän työllistymismahdollisuudet eivät näyttäneet ruusuisilta siihen aikaan. Niinpä Laulajainen pysyi autoalalla eläkkeelle jäämiseensä, vuoteen 2005, asti. Lupakirjakin pääsi vanhenemaan 1984 noin 350 tunnin kohdalla, jonka jälkeen tuntuma ilmailuun säilyi tietokoneen ja simulaattorin avulla.

 

Jossain vaiheessa 2000 luvun alussa Laulajaista rupesi kyllästyttämään tietokoneen ohjaaminen näppiksellä ja hiirellä, ja hän perehtyi vaihtoehtoihin.

 

Laulajainen päätti vuoden 2007 kieppeillä, että hänen koneensa tulee olemaan Boeing 737, koska se on ”rattikone” ja hän oli tottunut sellaisella lentämään. Siihen ruvettiin etsimään palikoita. Niitä on runsaasti tarjolla, mutta tietysti kovaan hintaan. Siksi hän valmisti mahdollisimman paljon osia itse.

 

Eräs Laulajaisen hovihankkijoista on espanjalainen Sismo Soluciones, mutta muitakin on. Kysyttäessä projektin hintaa Laulajainen vetäisee kaapista noin 10 senttiä paksun laskunipun.

 

– En ole uskaltanut ynnätä. Jotain on maksettu netissä suoraan tilitä, eivätkä ne näy tässä. Mutta useampia kymppitonneja on mennyt kuitenkin vuosien varrella.

 

– Ero poikien ja miesten kesken on vain lelujen hinnassa, hän virnistää.

 

Tämä entinen autotalli kätkee sisälleen Suomen ainoan Boeing 737-simulaattorin.

 

B737 ohjaamo autotalliin

Laulajaisella oli Veikkolassa tilava autotalli. Sinne hän kätevänä miehenä rakensi koivuvanerista 737:n ohjaamon. Sen edessä on 180 astetta kaartuva valkokangas. Autotallin katossa on kolme videotykkiä, jotka projisoivat hyvin aidon tuntuisen kuvan.

 

Simulaattoriohjelma tuli amerikkalaiselta Lockheed Martinilta, Prepar3D. Se perustuu MS Flight Simulatorin alustaan. Jouni on hankkinut siihen paljon lisäosia, erityisesti suomalaisia maisemia. Koodaavat simuharrastajat ovat rakentaneet niitä.

Kotisimulaattorin rakentajassa on paras olla sähkömiehen vikaa.

Simulaattoria varten on kaksi tietokonetta. Toinen huolehtii maisemista ja sääoloista, toinen lentokoneen toiminnoista. Koneet Laulajainen on rakentanut itse. Prosessorit ovat Intel Core i9 ja i5. Myös äänimaailma tulee simulaattorista APU:n käynnistymistä, laskutelineen kolahduksia ja suihkureverssiä myöten. Tarkka maisema sekä ohjaamon valo- ja äänimaailma huijaavat aisteja antamaan liikkeen tuntuman.
Merkittävää Laulajaisen projektissa on, että hän on rakentanut tietokoneet, johdotukset ja ohjelmiston soveltamisen vailla mitään muodollista tietotekniikan koulutusta.
– Yrityksen ja erehdyksen kautta.

 

Helsinki-Vantaan asematason hyörintä on realistisen makuista. Konteissakin lukee Finnair.
Ulkonäkymät projisoidaan kolmella videotykillä.

Toinen saavutus on 737NG:n järjestelmien hallinta eli koneella lentäminen.
– Tämän koneen lentokäsikirja on yli 900-sivuinen. Ja FMC:n (Flight Management Computer) käsikirja on yli 150-sivuinen.

 

Konetta ajetaan käytännössä FMC:n paneelista. Rullaus ja nousu 400 jalkaan tehdään manuaalisesti, mutta sen jälkeen autopilotti ottaa ohjat. Samoin laskeuduttaessa ajetaan autopilotilla ratkaisukorkeuteen asti.

Erään asian Laulajainen tunnustaa:
– Korona-aikana on paljon lentäjiä lomautettu. Norwegian ja Ryanair käyttävät näitä koneita ja niillä on suomalaisia lentäjiä. He käyvät joskus täällä pysyäkseen kuranttina. Olen saanut heiltä hyvää tietoa ja vinkkejä.
Laulajainen ei rakentanut simulaattoria bisnesmielessä, mutta hän tarjoaa kiinnostuneille mahdollisuuden tutustua 737:ään. Simulaattori sijaitsee noin 35 kilometrin päässä Helsingin keskustasta 1-tien varrella.

 

Lasiohjaamossa yhteen näyttöön (PFD, Primary Flight Display) on ahdettu tietoa, muun muassa koneen asento, nopeus, korkeus, suunta, DME, ILS ja lisää.

 

Keskipedestaalissa ovat muun muassa kaasut, reverssit, laipat, nopeusjarru ja korkeustrimmi. Kaasujen molemmin puolin ovat elintärkeät FMC:n ohjauspaneelit (Flight Management Computer).

 

Tuleva lento ohjelmoidaan etukäteen FMC:n (Flight Management Computer) näppiksellä.
Moottorinäytöt ovat myös ”lasisia”, mutta laskutelinevipu on vanhan liiton jämerää tekoa. Jouni Laulajainen on rakentanut sen itse.

 

Kattopaneelista ohjataan koneen kaikkia järjestelmiä.
GPWS eli Ground Proximity Warning System voidaan erikoistapauksissa ohittaa. Kytkimet on suojattu lipoilla vahingossa käytön varalta.
Perämiehen näkymä, Nav Display (vas) ja Primary Flight Display. Yläpuolella olevilla kytkimillä säädetään, mitä näkymää halutaan esille.
Keskipedestaalissa ovat mm. kaasut, reverssit, laipat, nopeusjarru ja korkeustrimmi. Kaasujen molemmin puolin ovat elintärkeät FMC:n ohjauspaneelit (Flight Management Computer).

Boeing 737

Amerikkalainen konetyyppi otettiin ensi kertaa kaupalliseen käyttöön 10.2.1968 Lufthansan väreissä. Se oli tarkoitettu lyhyille matkoille ja ”ohuille” reiteille. Exit limit eli maksimimatkustajamäärä oli 124. Runko oli etupäästä samanlainen kuin 707:ssä, joten Y-luokassa istuttiin 3 + 3 rinnakkain. Rungon pituus oli 29 metriä ja kärkiväli 28 metriä. Moottoreina oli kaksi alhaisen ohivirtauksen Pratt & Whitney JT8D-turbofan-suihkumoottoria pyloneissa siipien alla.

 

737:stä tuli kaikkien aikojen eniten myyty kaupallinen matkustajalentokone. Maaliskuuhun 2021 mennessä niitä oli valmistunut lähes 11000 kappaletta. DC-3:a valmistettiin enemmän, yli 13000, mutta niistä suuri osa oli sodan aikaisia kuljetuskoneversioita (C-47/C-53).

 

Lufthansan kone oli sarjaa 737-100. Niitä valmistui vain 30 kappaletta. Ensimmäinen 200-sarjalainen otettiin kaupalliseen käyttöön 28.4.1968. Siinä oli pidempi runko, tehokkaammat moottorit, suurempi matkustajamäärä, suuremmat polttoainetankit, suuremmat lentoonlähtöpainot ja pidempi toimintamatka. Tällä samalla sabluunalla jatkettiin koneen kasvattamista. Ennen koronaa ja MAX-onnettomuuksia sanottiin, että keskimäärin taivaalla on yli 2000 737:aa joka hetki, ja keskimäärin maailmassa nousee tai laskee 737 joka toinen sekunti.

 

Mutta sitten tuli kaksi MAX8-sarjalaisille sattunutta tuhoisaa lento-onnettomuutta vuosina 2018 ja 2019. Näissä kuoli yhteensä 346 ihmistä. MAXit maadoitettiin lähes kaikkialla maailmassa ja Boeing pysäytti tuotannon. Lentoyhtiöt kiirehtivät perumaan tilauksiaan. Näistä peruutuksista käytäneen oikeutta vielä pitkään. Tilauksia oli 2021 alussa avoinna lähes 4000.

 

Tuhoa täydensi korona, joka alkoi tammikuussa 2020. Matkustusrajoitukset ja matkojen perumiset panivat lentoyhtiöitä polvilleen ja joitain suoraan hautaan.

 

Boeing 737 NG

Jouni Laulajaisen simulaattori edustaa kolmatta 737-sukupolvea. Toinen sukupolvi oli 600-900-sarjalaiset, neljäs sukupolvi on MAX-koneet (7/8/9/10). NG-koneet (Next Generation) olivat suosittuja. Niitä toimitettiin yli 6700 kappaletta. NG:n suurimmat muutokset olivat lasiohjaamo ja ”wide body look” -matkustamo.
Jouni Laulajaisen simulaattori on 737-800 NG. Mallin launch customer oli saksalainen Hapag-Lloyd, joka otettiin käyttöön huhtikuussa 1998.

 

Koneessa on suuren ohivirtaussuhteen CFM56-7 turbofan-moottorit (USA/Ranska), jotka ovat tehokkaampia, taloudellisempia ja hiljaisempia.

 

Koneen pituus on 39,47 metriä ja kärkiväli 35,79 metriä wingletien kanssa. Exit limit on 189. Esimerkiksi Hapag-Lloyd käytti charter-yhtiönä tätä eli 189 Y 28” penkkijaolla. Toimintamatka parhaimmillaan 5436 kilometriä. FAA:n pidennettyä 1999 ETOPSin 180 minuuttiin koneella saatettiin suorittaa Atlantin ylilentoja.

 

Laulajaisen simulaattori on niin sanottu rattikone, toisin kuin Airbusin fly-by-wire-systeemin sidestick-ohjaimet. Siivekeohjain on klassinen kaksisarvinen. Nokkapyörän tilleri on vain vasemmalla puolella pystyasennossa, kaikki muu on molempien lentäjien käytettävissä. Ohjaamo on lasiohjaamo. Back-up-mittareita on kaksi ja nekin ovat elektronisia (EADI).

 

Keskipedestaalista säädetään COM-, NAV- ja HF-radioiden taajuudet sekä säätutkaa. Punaiset kytkimet ovat palonsammuttimille.
Kuvassa on osa autopilotin ”kulmakarvapaneelista”. Alla näkyy laskutelineiden ”three green” eli ollaan vielä maassa.
Maassa rullatessa konetta ohjataan nokkapyörää kääntämällä tällä tillerillä.
Lentokapteeni Jouni Laulajainen on tyytyväinen parkkeerattuaan 737:n EFHK:n sormeen kiinni.

Lisätietoja

www.boeingsimulaattori.fi
Jouni Laulajainen
040 6307951

Uteliaita vieraita varten Jouni on kerännyt B737NG:n kaikki speksit yhteen kansioon.

 

Simulaattori- ja virtuaalilentämistä

Kuuluisin kotisimulaattori Microsoft Flight Simulator syntyi jo 1976 eli 45 vuotta sitten Apple-ympäristöön. Ensimmäiset tietokonesovellukset olivat Apple II- ja Tandy TRS-80-koneille. Silloiset kotitietokoneet olivat alkeellisia ja hitaita. Seuraavan sukupolven koneet, esim. Commodore 64, Amiga ja Atari, eivät olleet merkittävästi parempia.

 

PC syntyi IBM-nimisenä 1981 ja Microsoft otti heti Flight Simulatorin (MSFS) ohjelmaansa. Versio 1.0 ilmestyi marraskuussa 1982 ja sen jälkeen uusia versioita rupesi tulemaan tiuhaan tahtiin kunnes nyt ollaan 2020-versiossa. MSFS on Microsoft-yhtiön pitkäikäisin tuote.

 

Tietokoneiden suorituskyky on noussut huimasti ja hinnat laskeneet. 2020-versiota varten tarvitaan minimissään Windows 10 käyttöjärjestelmä, Intel Core i5-8400 prosessori, 4 GB VRAM, 16 GB RAM, 150 GB HDD ja 20 Mbps nettinopeus, maisema tulee Bingin pilvipalvelusta. Vaatimukset ovat vielä tavallisen pulliaisen budjettiin sopivia.
Näytöt ovat parantuneet ja hinnat laskeneet. Saatavilla on ohjaussauvoja, polkimia, kaasuvipuja, kytkinpaneeleita, kymmeniä lentokoneita, 37000 lentokenttää, kaksi miljoonaa kaupunkia ja koko maailman maisemat ja paljon muuta.

 

Itse MSFS on edullinen, 60-100 euroa, mutta oheislaitteisiin ja lisäohjelmiin saa uppoamaan rahaa. Tietokoneen pitää olla melko suorituskykyinen.

 

Virtuaalinen lennonjohto

Virtuaalilentäminen on simulaattorilentämisen jatkojalostettu muoto. ”Lennonjohtoja” on ainakin kaksi. VATSIM eli The Virtual Air Traffic Simulation Network on perustettu 2001. Wikin mukaan maailmanlaajuisessa järjestössä on yli 100000 aktiivista jäsentä. Suomen Wikin mukaan suomalaisia olisi mukana 550. Suomessa toimii VATSIM Scandinavia, joka kattaa ilmatilan Suomesta Grönlantiin.

 

Sekä lentäjille että lennonjohtajille on omat ”lupakirjatasonsa”, joita molemmille on viisi. Radioliikenne on englanniksi ja se järjestetään VoIP-ympäristössä.

 

Toinen vastaava järjestö on IVAO eli International Virtual Aviation Organisation. Se on perustettu 1998. Wikin mukaan siinä olisi 210000 rekisteröityä jäsentä, lentäjää tai lennonjohtajaa.

 

Näiden avulla harrastaja voi luoda itselleen matkalentoja vaikka mihin! Eikä tarvitse piitata turvatarkastuksista, koronatodistuksista eikä maskeista. Voit päräyttää vaikka Malagaan tai Las Palmasiin, mutta matkaan on varattava yhtä paljon aikaa kuin oikeassa elämässä, siis vastaavasti 4h 45’ tai 6h 30’. Tietysti koneen voi panna autopilotille ja käydä jääkaapilla tai vessassa. Mutta kulttuuriin kuuluu, että lento lennetään loppuun, kun on kerran aloitettukin.
Kaksi kilpailevaa järjestöä voi johtaa pirstaloitumiseen. Näin on ehkä käynytkin.

 

Lisätietoa
flightforum.fi/forum/36-lentosimulaattorit-fsnordic/
www.flightforum.fi/forum/40-kotiohjaamot-home-cockpits/