Bell 206 Jet Ranger ja Long Ranger helikopterit olivat aikanaan yleisiä Suomessakin. Sittemmin valmistaja ikään kuin kadotti suunnan siviilituotteissa ja keskittyi viranomaismarkkinoihin. Vuonna 2017 lanseerattu Bell 505 edustaa paluuta siviilipuolen kevyisiin turbiinikoptereihin nykyaikaan päivitettynä. Kone kävi toukokuussa esittäytymässä Hyvinkäällä.
Tapaan Bellin aluemyyntipäällikkö Stuart M. Valentinen Helitech Oy:n tiloissa Hyvinkäällä odotellessamme Virosta saapuvaa esittelykopteria. Mies on itsekin helikopteripilotti ja selvästi innoissaan 505:stä. Valentine jakaa konetyypin potentiaaliset ostajat kahteen yhtä suureen ryhmään: yksityiset ja operaattorit.
—Kehitimme 505:n koska näimme selvän markkinaraon. Tämä on sopiva helikopteri esimerkiksi siirryttäessä Robinson R44:stä turbiinikopteriin.
Bell 505:ttä oli vuoden 2023 ensimmäisen neljänneksen loppuun mennessä myyty noin 450 kappaletta. Jos haluaisin ostaa 505:n tai jonkun muun Bellin tuotteen, minut ohjattaisiin juuri Valentinen juttusille. Hän vastaa yhtiön siviilikoptereiden myynnistä Irlannissa, Iso-Britanniassa, Ruotsissa ja Suomessa. Sitten alettaisiin katsella sopivaa tuotetta yhtiön katalogista. Miksi minun kannattaisi hankkia juuri 505?
—505 on kylläkin vähän kalliimpi kuin kilpailevat tuotteet, kuten Robinson 66 ja MD500. Mutta se on vakaa, nopea, hiljainen ja mukava.
Kiikkulautanapa tuo mukavuutta
Seuraamme liittyy Helitech Oy:ssä asiakkaiden kaluston jatkuvan lentokelpoisuuden hallinnasta vastaava Konsta Paasivirta. Kysyn ensimmäiseksi miksi 505:ssä on vain kaksi lapaa pääroottorissa. Monissa vähänkään vastaavissa kilpailijoiden tuotteissa lapoja on kolme tai enemmän. Bell 505 myös näyttää aivan Jet Rangerilta. Kuulen, että runko ja voimalinja on pitkälti sama, toki nykyaikaan päivitettyinä. Tämähän näyttää paperilla aika vanhanaikaiselta. Paasivirta perustelee rakenteen etuja.
—Kaksilapainen pääroottori ja osittain jäykkä naparakenne, eli kiikkulautanapa, mahdollistavat paremman hyötysuhteen, koska lapamäärän lisääminen heikentää pääroottorin hyötysuhdetta. Lisäksi rakenne on yksinkertainen, värinätaso alhaisempi ja huollettavuus helpompi. Kaksilapaista kopteria on myös helpompi säilyttää ja kuljettaa maassa, koska tilaa ei mene sivusuunnassa.
Entä huonot puolet?
—Ehkä vähemmän hyviä ominaisuuksia ovat ohjausviive ja sallittujen lentotilojen rajoitukset. Helikopteria ei esimerkiksi saa päästää painottomaan tilaan, Paasivirta sanoo.
Paasivirta vertaa Bell 505:ttä amerikkalaiseen autoon, jossa pääpaino on mukavuudella. Sen sijaan jäykällä tai täysin nivelletyllä navalla varustetuissa helikoptereissa ohjausvoimat siirtyvät suoraan pääroottorille ja vaikutus on välitön, voisi sanoa urheiluautomainen. Tosiaan, olen nähnyt tällaisella ratkaisulla toteutetun Red Bullin Bo-105:n tekevän lentonäytöksessä mielikuvituksellisia temppuja ilman, että kone hajoaa kappaleiksi. Niitä ei 505:llä tehdä.
Esittelyä varten Suomeen tilattu, Viron rekisterissä oleva Bell 505 alkaa lähestyä Hyvinkäätä. Lähden ottamaan kuvia ja tutkimaan kopteria tarkemmin maassa. Kysyn vielä Konsta Paasivirralta, jolla on lentokokemusta noin 15 helikopterityypistä, missä 505 eniten eroaa muista.
—Tässä on vähemmän värinöitä, mikä naparakenteen ohella johtuu vaihteiston tuennasta. Siinä on kahdella vaimentimella toteutettu kaasunestevaimennus.
Suomen rekisterissä on tällä hetkellä yksi Bell 505, joka operoi Virossa. Ruotsissa on kaksi ja Virossa toiset kaksi. Amsterdamissa toimiva Bellin Euroopan varaosakeskus tarjoaa edelleen tuotetukea yli 40-vuotiaillekin Bell 206 helikoptereille.
Bell 505
Käyttö 1 + 4 paikkainen helikopteri yksityis-, koulutus- ja työkäyttöön
Valmistaja Bell Textron Inc., Mirabel, Kanada
Moottori Safran HE Arrius 2R kaasuturbiini FADEC-ohjauksella
Suurin lentoonlähtöteho 505 akselihevosvoimaa / 377 kW
Suurin jatkuva teho 459 akselihevosvoimaa / 342 kW
Pääroottori kaksilapainen, kiikkulautanaparakenteella
Rungonpituus 10,53 metriä
Kokonaispituus pääroottorin kanssa 12,95 metriä
Korkeus 3,25 metriä
Leveys 1,98 metriä
Matkatavaratilan koko 0,5 m3
Tyhjäpaino vakiovarusteilla 989 kg
Maksimilentoonlähtöpaino sisäisellä kuormalla 1669 kg
Maksimilentoonlähtö ulkoisella kuormalla 2030 kg
Maksiminopeus 125 solmua
Toimintamatka taloudellisimmalla nopeudella 566 km
Toiminta-aika ilman reservejä 3,9 tuntia
Lakikorkeus leijunnassa maaefektissä (IGE) 4 404 metriä
Lakikorkeus leijunnassa ilman maaefektiä (OGE) 3 188 metriä
Avioniikka Garmin G1000H lasiohjaamo 10,4 tuuman LCD näytöillä
Lisävarusteet mm. 3-akselinen autopilotti, kaapelileikkurit, metalliväri ja nahkapenkit
Hinta 1,2–1,7 M USD riippuen varustuksesta
Toimitusaika 9–12 kuukautta
Naparakenne määrittelee helikopterin ohjattavuuden
Naparakenteen tarkoitus on suunnata helikopterin työntövoimavektoria eli se mahdollistaa helikopterin ohjattavuuden. Se myös korjaa nostovoiman epäsymmetriaa, kun lentonopeus kasvaa. Helikopterin pääroottorin etenevällä ja pakenevalla lavalla on eri ilmanopeudet ja ero kasvaa lentonopeuden kasvaessa. Tämä aiheuttaa epäsymmetriaa nostovoimaan ja se pyritään korjaamaan antamalla lavan niin sanotusti lepattaa, jolloin yksittäisen lavan kohtauskulma muuttuu. Lavan kohtauskulman muutos vähentää tai lisää sen tuottamaa nostovoimaa.
Jäykkä tai täysin nivelletty napa siirtää ohjausvoimat suoraan helikopterin pääroottorille, jolloin niillä on lähes välitön vaikutus helikopterin työntövoimavektoriin eli helikopterin liikkeeseen. Jäykkään tai täysin nivellettyyn napaan on kiinnitetty kolme tai jopa kahdeksan lapaa (Mi-26).
Osittain jäykkä eli kiikkulautanapa on lavan lepatuksen osalta vapaa liikkumaan ilmavirran mukana. Joskin primäärirajoittimet estävät ääriasennot sallituissa lentotiloissa. Kiikkulautanaparakenteella toteutetut helikopterit ovat aina kaksilapaisia.
Helitech siirtyi Hyvinkäälle
Helitech Oy:n juuret ovat Helikopteripalvelu Oy:n teknillisellä osastolla. Yhtiö toimi Malmilla aina siihen asti, kunnes kenttä suljettiin. Uusi kotipaikka löytyi Hyvinkäältä, jonne rakennettiin avara halli ja asfaltoitu asemataso. Halli sijaitsee sisaryhtiö Konekorhonen Oy:n vanhan hallin ja kiitotien 22:n rullaustien välissä. Halliin mahtuu 7–8 helikopteria sekä toimisto- ja varastotilat. Se maksoi noin puolitoista miljoonaa euroa ja toteutettiin ilman yhteiskunnan tukea. Hyvinkään ohella Helitechilla on toimintaa asiakkaiden luona maakunnissa kenttäolosuhteissa.
Jatkuvasta lentokelpoisuudesta vastaava johtaja Konsta Paasivirta sanoo, että Helitechille on vaikea määrittää kotimaisia kilpailijoita.
—Päin vastoin, saamme töitä myös Baltiasta ja Ruotsista.
Hyvinkäällä työskentelee neljä vakinaista mekaanikkoa ja viisi freelanceria. Hallinnossa ja hankinnassa on yhteensä neljä henkilöä, kun mukaan lasketaan tekninen johtaja Janne Kivi ja Paasivirta itse. Paasivirralla on sekä mekaanikon että ansiolentäjän lupakirjat helikoptereille.
Paasivirta kertoo, että helikopterihuollon ammattilaisia ei kasva puussa. Asentajia saisi, mutta toiminnan luonteen takia, kuten kenttäolosuhteissa, pitää olla mekaanikon lupakirjaa, jotta koneet voi kuitata lentokelpoiseksi huoltotoimenpiteiden jälkeen.
—Ja päinvastoin kuin kiinteäsiipisissä, ei helikopterimekaanikon lupakirja voi olla ”tyhjä”, vaan edellyttää käytyjä kursseja. Tyypillinen uusi kelpuutus lupakirjaan maksaa aina luokkaa 10 000 euroa sekä matkat ja majoitukset.
Yhtiöllä on vakiintuneet varaosien hankintakanavat Eurooppaan, mutta noin 20 prosenttia materiaaleista joudutaan toden teolla etsimään. Ja siinä missä lentokoneen ylläpito on kallista, on helikopterin ylläpito todella kallista, Paasivirta konkretisoi.
—Esimerkiksi Bell 206:n pelkkä pyrstöroottorin lapa maksaa 17 000 euroa.
Eurooppaan myydyt Bellin siviilihelikopterit tuodaan kuljetuslaatikoissa Prahaan ja kootaan siellä asiakkaille toimitettaviksi. Helitech pystyy kuitenkin kokoamaan uuden Bell 505:n lentokuntoon kuljetuslaatikosta, mikäli kotimaisia ostajia ilmaantuu. Konetta kävikin esittelypäivänä katsomassa ja kokeilemassa ryhmä pohjalaisia ostajakandidaatteja, luonnollisesti omalla helikopterilla.
