Atol on kuollut, eläköön uusi Atol Aurora. Koneen Rovaniemellä valmistettu prototyyppi paloi pakkolaskussa poroksi ja yhtiö teki konkurssin. Nyt uusi yhtiö on nousemassa lentoon Jämsän Hallissa kuin Fenix-lintu.
Atolin ainoa prototyyppi tuhoutui täysin vuonna 2018 lentoturmassa. Huhtikuussa 2015 ensilentonsa tehnyt Atol 650 LSA oli vaurioitunut myös aiemmin koelentovaiheessa laskeutumisen yhteydessä. Atol Avion Oy ajautui yrityssaneeraukseen syksyllä 2020. Se ei auttanut. Yhtiön rahat loppuivat kesken kallista tyyppihyväksyntäprosessia ja se jätti konkurssihakemuksen helmikuussa 2021.
Tämä oli Atolille jo toinen konkurssi. Ensimmäinen Atol 450 valmistui vuonna 1988. Sen pohjalta kehitettyä rakennussarjaa oli myyty 1990-luvun alussa viisi kappaletta. Ensimmäinen tuleminen päätyi konkurssiin vuonna 1991. Konehanke pohjautui ultrakevytluokan Atol-koneeseen, jonka suunnitteli Markku Koivurova.
Yhtiön kolmatta nousua vetää toimitusjohtajana Anssi Rekula, 61, joka on ollut Atolin matkassa 12 vuotta. Hänen uskonsa uuteen Atol Auroraan on vankka. Hän löytää koneen tuhonneesta pakkolaskustakin hyviä puolia.
– Meillä koneessa olijoilla ei ollut naarmuakaan koneen alastulon jälkeen. Konekin olisi ollut korjattavissa. Mutta sitten alkoi selkää kuumottaa ja sieltä nousivat liekit. Onneksi päällämme oli palamattomat haalarit. Polttoainesäiliöt olivat repeytyneet ja ulos valunut polttoaine oli syttynyt palamaan, muistelee Rekula.
Kone joutui tekemään pakkolaskun, kun kuomu aukesi kesken lennon ja sitä ei saatu enää kiinni. Auki ollut kuomu esti ilman virtaamisen ohjaamon takana olevaan potkuriin, ja koelennon päälentäjä Ari Tolonen ymmärsi pian, että kone menetti korkeutta liian nopeasti eikä pääsisi Ounasjoelle. Lentäjä teki hallitun laskun metsään.
Myöhemmin koneen jäänteistä löytyi metallinen silmälasikotelo, jonka uskottiin joutuneen jotenkin kuomun- ja laskutelineen käyttömekanismien vivustojen väliin aiheuttaen laskutelineen alas oton yhteydessä kuomun äkillisen avautumisen.
Tukea Ruotsista, osat läheltä
Atolin kolmas tuleminen alkoi, kun Ruotsista kaksi yrittäjää ottivat yhteyttä ja olisivat halunneet ostaa yhden Atolin. Kun Rekula selvitti, ettei myytävää ollut, muuttui keskustelun aihe. Nyt tämä parivaljakko Andreas Svensson ja Oskar Samuelsson päättivät lähteä mukaan kehittämään uutta yhtiötä Scandinavian Seaplanes Oy:tä.
– Nämä miehet ovat monitoimiyrittäjiä ja lentoharrastajia. He ovat muun muassa Växjön lentokerhon hallituksessa. He lensivät RV-10:llä tuohon viereen Hallin kentälle ja olivat vakuuttuneita Atol Auroran tulevaisuudesta.
Hallissa, jossa Scandinavian Seaplaneskin nyt on, leijailee historian havina lähtien Karhumäen veljeksistä. Varuskunta on hiljentynyt ja nyt eri yhtiöt valtaavat entisiä armeijan tiloja. Seinän takana taitolentäjä Sami Kontio puuhailee Arnil-yhtiönsä parissa ja näköetäisyydellä on CSI Composite Oy, joka toimittaa hiilikuituosia Auroraan. Koneen valmistus sijaitsee vanhassa sotilaskodissa.
– Tämä on tuttu paikka minulle. Kävin täällä armeijan vuonna -80 ja myöhemmin päällystöopiston kurssit 1 ja 2, toteaa Rekula, joka aikoinaan pyrki lento-RUK:iin, mutta ei päässyt. Sen sijaan hän kouluttautui lentomekaanikoksi ja palveli kahdeksan vuotta Vartiolentolaivueessa Rovaniemellä. Sen jälkeen hän yritti päästä kouluttautumaan matkustajakoneen kippariksi, mutta ikä tuli vastaan.
– Sitten Finnairin ilmailuopistossa nostettiin ikärajaa 25 vuodesta 29 vuoteen ja pääsin sisään. Edellytyksenä oli myös A2-lupakirja, jonka sain samana päivänä, kun aloitin opiskelut. Lensin Finnairilla 26 vuotta ja lopetin viikkoa ennen kuin täytin 55.
Sotilaskodissa on tilaa
Nyt Scandinavian Seaplanesilla on hulppeat tilat Hallissa. Koko sotilaskodin valtava pinta-ala on otettu käyttöön. Tarjoilutiskillä on nyt lentokoneen puuosia, entiset kylmätilat ovat täynnä koneen osia ja työkaluja. Historiallinen munkinpaistohuone on mainio tila erilaisten kemikaalien säilytykselle, koska siellä edelleen toimiva massiivinen huippuimuri.
– Tiloihin kuuluu myös iso palloiluhalli, josta tehdään koneille hangaari. Yksi seinä puretaan ja siihen tulevat ovet. Asiakkaat voivat tulla hakemaan valmiin koneen sieltä. On lyhyt rullausmatka kiitotielle. Haaveena olisi myös pitää paria Auroraa vuokrakoneina siellä. Voimme jatkossa tarjota myös koulutusta Auroralla.
Rekulan mukaan Atol Auroran markkinat tulevat olemaan pääasiassa USA:ssa. Siellä sen pahin kilpailija on ICON A5 -kone. Samalla hän maalailee mahdollisuutta tulla Suomeen lentämään Auroralla satojen tuhansien järvien maassa. Koneen hinnaksi arvioidaan noin 250 000 euroa.
– Italian Como-järveä pidetään maailman huippuna vesilentämiseen, vaikka siellä on käytössä lentämiseen vain kolmasosa järvestä. Myös läheiset Alpit haittaavat lentämistä. Kyllä Suomessa mahdollisuudet ovat aivan eri luokkaa. Kun tämän vain saisi markkinoitua maailmalle.
Koneen suunnittelu tapahtuu pääosin Helsingissä.
– Koneesta on jo noin tuhat sivua suunnittelupiirustuksia. Toiminta on nyt aivan eri tasolla kuin edellisessä Atolissa, jota rakennettiin enemmän kuin suunniteltiin. Lähdettiin juoksemaan ennen kuin osattiin kävellä.
Tarkasti valittua puuta
Atol Aurora on nimenomaan lentovene ja samalla amfibiokone. Siihen voidaan asentaa myös sukset pyörien alle. Sen pohja on optimoitu muodoltaan lentämiseen ja vedestä nousuun ja laskuun.
Kellukkeilla vastus on paljon suurempi. Koneesta 70 prosenttia on puuta ja loput hiili- tai lasikuitua sekä alumiinia. Tavoitepaino on 370 kiloa, bruttomassa LSA-luokassa (Light Sport Aircraft) on 650 kiloa.
Scandinavian Seaplanes sai edeltäjäyrityksestä mukaansa tärkeitä avainosaajia. Sen ansiosta tyyppihyväksyntäprosessia ei tarvinnut aloittaa alusta.
– Jos olisimme kymmenen vuotta sitten tienneet, että ultrakevyen painoraja nousee, olisimme tarjonneet konetta vain siinä luokassa. LSA-prosessi on todella kallis. Jatkossa konetta myydään LSA-version lisäksi mahdollisesti myös ultrana.
Rekula ja monet muut vannovat puun nimiin. Sen kestävyys ja korjattavuus ovat omaa luokkaansa.
– Jos vaikka siipeen tulee reikä, voidaan se paikata. Hiilikuitukoneessa koko siipi on vaihdettava. Ja komposiitin ikääntymisestä ei ole tarkkaa tietoa. Puun ikäkestävyys tunnetaan.
Auroraan tulevat puut valitaan tarkasti. Jokaisen kaadetun puun sijainti tiedetään täsmälleen
– Esimerkiksi Itä-Suomesta löytyy yhden lammen rannalta sopivaa mäntyä, se on tiheäsyistä, saanut sopivasti vettä ja valoa.
Tukkipuu muuttuu liki seteleiksi, kun sitä jalostetaan ja muun muassa sen lujuutta testataan. Vanerinkin hinta nousee pilviä hipovaksi, kun saksalainen viranomainen vielä leimaa ne. Jokaisessa osassa on viranomaisten hyväksyntä.
Sotilaskodin hyllyistä ovat munkit ja muistoesineet väistyneet ja tilalla on rimoja sekä vanerilevyjä vahvuudeltaan 0,2–2 millimetriä. Näitä levyjä sitten liimataan toisiinsa viistämällä saumakohdat ensin 45 asteen kulmaan, jotta liimasauma olisi mahdollisimman hyvä. Sandwich-rakenteessa kahden levyn väliin tulee PVC-levy.
– Täällä on töissä eri alan asiantuntijoita kymmenkunta, lisäksi osa-aikaisia viitisen.
Koelennot ensi kesänä
Isoin komposiittirakenne Aurorassa on viereisen CSI Compositen valmistama ohjaamo. Hallissa rakennetussa ohjaamo MockUpissa eli sen esittelyversiossa on tällä hetkellä kaksi penkkiä, toinen on valmistettu Rovaniemellä ja toinen LAB-muotoiluinstituutissa Lahdessa.
Kojelauta on 3D-mallinnettu.
– Entisen ohjaamo oli vain rakennettu, ilman että sitä oli kunnolla suunniteltu saatikka muotoiltu. Se ei houkutellut asiakkaita.
Ohjaamon erikoisuuksiin kuuluu se, että kuomua nostettaessa kojelauta nousee samalla ja esiin tulevat astinlaudat, jolloin ulos kipuaminen on helppoa. Keulassa on tavaratila. Ohjaussauva tulee lentäjien väliin ja se on muotoiltu siten, että lennonopettaja voi tarttua halutessaan siihen.
Moottoriksi tulee 100 hevosvoiman Rotax 912 iS. Sport. Vanhasta mallista Aurora eroaa siinä, että siipien päissä olevat apukellukkeet voidaan vetää sisään.
Atol Aurora
Tyhjäpaino 370–380 kg
Maksimipaino 650 kg
Lentoonlähtö vedestä (MTOW) 15 m este 460 m
Moottori Rotax 912 iS Sport
Potkuri komposiittinen, kiinteälapainen, kolmilapainen
Sakkausnopeus 74 km/h
Matkanopeus 160 km/h
Lentomatka 140 km/h: 800 km
Matka-aika 5 h 30 min + 30 min vara
Polttoainekapasiteetti 90 l
Kulutus 16 l/h nopeudella 167 km/h (90 kts)
Siipien kärkiväli 7,28 m
Pituus 9,00 m
Atolin historiaa
1988 Ensimmäinen Atol
1991 Konetta valmistanut rovaniemeläinen yhtiö konkurssiin
2012 Perustetaan Atol Avion Oy
2015 Atol 650 LSA ensilento
2018 Kone tuhoutuu heinäkuussa koelennolla Rovaniemellä pakkolaskussa
2020 Yhtiö Atol Avion Oy yrityssaneeraukseen
2021 Konkurssi
2022 Uusi yhtiö Scandinavian Seaplanes Oy Jämsän Halliin
2023 Suunnitelmissa on Atol Auroran koelentojen aloittaminen