lukeaksesi lehdessä julkaistut artikkelit
Kirjaudu jäsentunnuksilla

ARJEN YLÄPUOLELLE

tiistai 02.06.2020
TEKSTI TEKSTI ILMAILULIITTO JA LAJITOIMIKUNNAT
KUVAT Juha Lindstedt
Moottoroitu varjoliidin

Tutustu harrasteilmailun lajeihin. Etsi lähin ilmailukerho ja tule mukaan! Kerhot kouluttavat uusia ilmailijoita. 

 

Ilmailijalta vaaditaan henkistä tasapainoa ja terveyttä – terveysvaatimukset vaihtelevat lajeittain. Myös kohtuullinen fyysinen kunto on tarpeen.

 

VARJOLIITO

Varjoliidin koostuu siivestä ja valjaista sekä valjaisiin kiinnitettävästä pelastusvarjosta, jotka kokonaisuudessaan painavat 8–30 kiloa. Siipi on ommeltu ohuesta muovikankaasta. Sen koko on lentäjän painosta riippuen 20–32m2. Siipi täyttyy ja säilyttää muotonsa ilmavirran voimasta. Liidintä ohjataan vetämällä jarrupunoksista sekä painopistettä siirtämällä.  Lentoon lähdetään rinteestä juosten tai ajoneuvon avulla tasamaalta hinaamalla. Laskeutumispaikka matkalennolla vaihtelee, usein laskeudutaan lähtökentälle.

 

Varjoliitimen liitokyky on pienempi kuin purjelentokoneen tai riippuliitimen, mutta varjoliidin voi kuitenkin pysyä ilmassa useita tunteja termisessä ilmassa tai rinnetuulessa. Yhden hinauksen liito ilman termiikkejä kestää noin viisi minuuttia.

 

Koulutus kestää intensiivisestä viikosta vuoteen säästä, kouluttajasta ja oppilaasta riippuen. Lajia voi kokeilla kerhon järjestämällä tandem-lennolla.

 

Varjoliidossa kilpaillaan matkalennossa, taitolennossa ja tarkkuuslaskeutumisessa. Varjoliitimeen voi yhdistää myös moottorin, joka mahdollistaa useammat lentotunnit. Moottoroidussa varjoliidossa on omat kilpailumuotonsa.

 

PP2-kelpoisuus (lupa itsenäiseen lentämiseen)

Ikäraja 15 vuotta

suosituspaino 55–125 kg

 

RIIPPULIITO

Riippuliitäjä riippuu siiven keskellä valjaissa ja ohjaa liidintä siirtämällä omaa painopistettään ja ottamalla tukea ohjauskolmiosta. Riippuliitimellä voi lähteä lentoon rinteestä, narulla hinaten tai moottoroidulla liitimellä hinaten.

 

Riippuliitimen siipien kärkiväli on noin 11 metriä ja paino 20–40 kiloa. Siiven pitää muodossa sen sisällä olevat alumiini- tai kevlarputket. Riippuliidin pakataan neljä metriä pitkään ja 30 senttiä halkaisijaltaan olevaan pussiin.

 

Riippuliitimen lentoonlähtönopeus on noin 40 km/h. Nykyisillä kilpasiivillä päästään yli 100 km/h huippunopeuteen. Aloittelijan siipi on hitaampi ja kevyempi. Kilpailuissa käytetään raskaampia ja nopeampia siipiä.

 

Kilpasiiven liitoluku on noin 15: kilometrin korkeudesta liitimellä pääsee 15 kilometrin päähän tyynellä säällä. Liitäjän valjaissa on käsin heitettävää pelastusvarjo, joka hidastaa putoamista, jos siipi menee ilmassa rikki. Moottoroidussa riippuliitimessä rullaa yksi pyörä takana. Lentäjä makaa vapaalentovaljaissa. Trikessä on moottorin lisäksi etupyörä ja kaksi takapyörää, jotka on kiinnitetty alumiini- tai komposiittirunkoon, jossa on myös lentäjän istuin.

 

PP2-kelpoisuus (lupa itsenäiseen lentämiseen)

Ikäraja 15 vuotta

 

LASKUVARJOURHEILU

Laskuvarjourheilun alalajit jakautuvat vapaapudotuksessa ja varjon varassa suoritettaviin. Lajeissa kilpaillaan kansallisella ja kansainvälisellä tasolla, jolloin kyse on huippu-urheilusta.

 

Vapaapudotuslajeissa harjoitellaan ja kilpaillaan myös tuulitunnelissa. Vapaapudotuslajeista tunnetuin on kuviohyppy. Lajissa hypätään vaakatasossa, kehon etupuoli maata kohti ja otetaan hyppykavereista otteita, eli pisteitä.

 

Freehyppäämisessä on monia asentoja. Vapaapudotuksessa voidaan olla pää ylöspäin tai pää alaspäin. Suosittuja ovat myös erilaiset liuku- ja kulmahypyt, joilla on tarkoitus liikkua pitkiäkin matkoja vaakatasossa. Freehyppäämisen kilpalajeja ovat freestyle ja freeflying. Freestylessä joukkueeseen kuuluu yksi hyppääjä, eli artisti ja videokuvaaja. Freeflyingissä kuvaajan kanssa hyppää kaksi artistia.

 

Vapaapudotuksessa harrastettaviin lajeihin kuuluu myös liitopuvulla hyppääminen. Liitopuvulla hyppäämisessä kilpaillaan nopeudessa ja lennetyssä matkassa.Varjon varassa voi harrastaa tarkkuushyppyä, jossa pyritään osumaan kaksi senttiä halkaisijaltaan olevaan maaliin.

 

Kupumuodostelmissa monta hyppääjää lentää varjoillaan kiinni toisissaan.Kuvunkäsittelyssä hyppääjä kerää vauhtia ja lentää vaakasuoraan lähellä maata merkkiviirien välissä. Lajiin voi tutustua tandemhyppykurssilla tai myös tuulitunnelissa. Kerhot järjestävät alkeiskursseja.

 

Alkeiskursseja on kahta tyyppiä: NOVA-kurssilla (nopeutettu vapaapudotus) ensimmäinen hyppy suoritetaan 4000 metristä ja varjo avataan avauskorkeudessa itse. PL-kurssilla (pakkolaukaisu) ensimmäinen hyppy suoritetaan 1000 metristä ja varjo aukeaa automaattisesti. NOVA-kurssi kestää neljä PL-kurssi kolme päivää. Tandemhyppykurssi  vie muutaman tunnin ja hyppy tehdään samana päivänä

 

Alkeiskurssi

• Riittävä fyysinen ja henkinen suorituskyky•

Ei säännöllistä lääkitystä

• Normaali raajojen liikkuvuus

• Yhteisnäkökyky vähintään 1.0

• Normaali puhekuulo

• Painoraja 100 kg

 

LENNOKIT

Haaveiletko olevasi punainen paroni vai liiteleväsi taivaalla kuin kotka? Ehkä haet työn vastapainoksi pientä askartelua ja mukavia kavereita? Lennokkiharrastuksessa kaikki tämä on mahdollista. Monipuolinen lennokkiharrastus sopii kaiken ikäisille. Lennokit-sana kattaa kaikenlaiset lentävät pienoislaitteet. Lennokkeja on pienistä sähkölennokeista aina isoihin polttomoottorikoneisiin ja helikoptereista muihin lentolaitteisiin. Voimakkaasti kehittyvänä laiteryhmänä on moniroottorikopterit eli dronet.

 

Lennokkeja saa rakennussarjoina alan erikoisliikkeistä.Onko lennättäminen vaikeaa? Kaiken oppii harjoittelemalla. Radio-ohjattavan lennokin tai kopterin ohjaaminen ei juurikaan poikkea ilma-aluksen ohjaamisesta, sillä samat fysiikan lainalaisuudet pätevät molempiin. Oleellista aloittelijalle on lento-ominaisuuksiensa puolesta sopiva laite ja kokeneempi kouluttaja. Oleellinen osa harrastusta on laitteiden rakentaminen, virittäminen ja korjaaminen. Kokeneemman harrastajan tuki nopeuttaa niksien oppimista.

 

Radio-ohjattavat pienoismallit on edullinen harrastus. Alkuinvestointi on tyypillisesti 200–300 euroa, mikä sisältää lentolaitteen ja kaikki tarvikkeet. Tyypillinen harrastaja käyttää harrastukseen muutamia satasia vuodessa, kun taas pitkään harrastaneiden isot ja monimutkaiset laitteet voivat maksaa jopa tuhansia euroja. Markkinoilla on huima määrä laitteita, joista vain osa soveltuu aloittavalle harrastajalle hyvin.  Harrastuksessa pääsee parhaiten liikkeelle ottamalla yhteyttä lennokkikerhoon. Kokeneemmat harrastajat kertovat mielellään aloittelijalle soveltuvista laitteista ja auttavat lentoharjoittelussa.

 

DRONE

Dronen lennätyksen suosio kasvaa jatkuvasti.  Droneja lennätetään matalalla, alle 120 metrin korkeudessa valvomattomassa ilmatilassa. Lajissa myös kilpaillaan. Drone racingissa lennetään kauko-ohjattua multikopteria, josta on reaaliaikainen videoyhteys kopterissa olevasta kamerasta maa-asemaan ja sitä kautta lentäjän päässä oleviin videolaseihin. Lentäjä näkee vain kopterista tulevan kuvan ja tuntee olevansa itse kopterin kyydissä.

 

Harrastuksessa pääsee alkuun ostamalla dronen, tutustumalla ilmatilan käyttöön ja rekisteröitymällä Traficomiin. Traficom vaatii heinäkuun alusta alkaen rekisteröitymistä niiltä harrastajilta, jotka käyttävät yli 250 grammaa painavia tai kameralla varustettuja droneja, joita ei ole määritelty leluiksi.

 

 

EXPERIMENTAL

Experimental-koneet rakennetaan itse. Harrastajan käytettävissä on eri valmiusasteella olevia rakennussarjoja. Rakentaa voi moottorilentokoneita, purjekoneita sekä ultrakevytlentokoneita.Koneen voi rakentaa piirustuksista tai pitkälti valmiiksi kootusta rakennussarjasta. Viime mainitut ovat tuoneetkin experimentalien pariin paljon uusia harrastajia.Experimental-lentokoneiden ylläpito on edullista, koska niiden huoltamiseen ei vaadita lentokonemekaanikon lupakirjan omaavaa ihmistä. Omistaja itse voi huoltaa koneensa.Koneen rakentamista ja huoltamista säädellään ilmailumääräyksillä.

 

PURJELENTO

Purjelento on edullista ja ympäristöystävällistä lentämistä luonnon ehdoilla. Polttoainetta kuluu vain, kun moottorilentokone tai vintturi hinaa purjelentokoneen taivaalle. Hinauksen jälkeen lentäjä kerää korkeutta lentämällä nousevassa ilmavirtauksessa eli termiikissä, joita kauniina kesäpäivänä löytyy paljon. Nostojen merkkinä kesätaivas täyttyy kumpupilvistä. Hyvällä purjelentosäällä vasta-alkajakin onnistuu lentämään tunteja.

 

Lentokoulutuksessa käytetään kaksipaikkaisia koneita, joissa opettaja istuu takana ja oppilas edessä. Lupakirjan saamisen jälkeen lentäjä jatkaa harjoittelua kentän läheisyydessä. Ensimmäisellä matkalennolla liidetään pois kotikentän nostoista ja käydään kääntymässä muutaman kymmenen kilometrin päässä. Taitojen kehittyessä matkalennot pitenevät satojen kilometrien mittaisiksi. Kilpailuissa mitellään siitä, kuka lentää annetun reitin läpi nopeimmin. Joskus lento päättyy maastolaskuun pellolle, mistä kone haetaan perävaunulla.

 

Purjelentokoneella voi myös nousta pilven sisässä. Useilla purjekoneilla voi myös lentää taitolentoa.

 

Lupakirja

16-vuoden ikä

43 teoriatuntia

15 lentotuntia ja 50 lentoa.

 

Moottoripurjekoneella lentäessä yhdistetään moottori- ja purjelentäminen.

 

MOOTTORILENTO

Moottorilento tarjoaa mahdollisuuden lentää paikallislentoja tai retkeillä lentäen kentältä toiselle. Suomessa on lentoasemien lisäksi kymmeniä lentopaikkoja, joista saa lisätietoa www.lentopaikat.fi.

 

Koneeseen mahtuu lentäjä ja yhdestä viiteen matkustajaa. Pienkoneen voi varustaa kellukkeilla tai suksilla, jolloin niillä voi laskeutua ja lähteä lentoon myös vedestä, jäältä tai lumesta. Moottorilentourheilua ovat taitolento ja tarkkuuslento, jossa kilpaillaan suunnistuksen ja laskeutumisen tarkkuudessa sekä rallilento, joka on tarkkuuslennon kevytversio kaksihenkiselle miehistölle. Moottorikoneilla lennetään myös etsintä- ja metsäpalonvalvontalentoja. Moottorikoneita tarvitaan myös purjelentokoneiden hinaamiseen ilmaan ja laskuvarjohyppääjien viemiseen taivaalle.Moottorilentäjä tarvitsee joko kevyiden ilma-alusten lupakirjan (LAPL) tai yksityislentäjän lupakirjan (PPL).  Koulutusta annetaan lentokouluissa ja lentokerhoissa ympäri maata. PPL-lupakirja on ammattilentäjien koulutuksen perusta, LAPL riittää usein harrastajalle.

 

Lupakirja

17-vuotiaana

100 tuntia teoriaa

35 (LAPL) tai 45 (PPL) lentotuntia.

 

 

ULTRAKEVYTLENTO

Ultrakevytlentäminen on kasvava ja nykyaikainen ilmailun laji. Ultrakevyet koneet ovat moderneja, suorituskykykyisiä, turvallisia, hyvin varusteltuja, teknisesti ja aerodynaamisesti kehittyneitä ilmailualuksia, joiden toimintasäde on jopa 1000 kilometriä. Koneiden lentonopeudet ovat 150 km/h – reilut 200 km/h. Niillä lennetään hyvällä säällä ja päiväsaikaan.

 

Ultrakevytlento on monimuotoista. Pyörävarustuksen sijasta ultrakevytkoneessa voi olla suksiset tai kellukkeet, mikä mahdollistaa lentokentän lisäksi lumeen, jäälle ja veteen laskeutumisen.Ultrakevyet lentokoneet ovat hankintahinnaltaan ja käyttökustannuksiltaan suhteellisen edullisia.Ultrakevyt lentokone on yksi- tai kaksipaikkainen. Suurin sallittu lentoonlähtöpaino polttoaineen, ohjaajan, mahdollisen matkustajan ja matkatavaroiden kanssa on 450 kiloa, yksipaikkaisessa 300 kiloa.

 

Lupakirja

17-vuotiaana-

48 tuntia teoriaa ja vähintään 25  lentotuntia.

 

 

KUUMAILMAPALLOT

Kuumailmapalloilusta voivat nauttia niin nuoret kuin vanhat, uudet tulokkaat ja kokeneet harrastajat.  Lajiin voi tutustua yleisölennolla tai kysymällä lajin harrastajalta, pääsisikö mukaan auttamaan ja jopa lentämään.

 

Kuumailmapallon

  • kuori on kuumailmapallon näkyvin osa, ja se pitää ilman sisällään.
  • poltin vastaa moottoria, ja se tuottaa kuumaa ilmaa kuoreen polttamalla propaania.
  • kori on kuumailmapallon alaosa, jossa lentäjä ja matkustajat seisovat lennon aikana.

 

Kuumailmapallon korkeutta (lämpöä) nostetaan polttimella. Alaspäin päästään avaamalla pallon yläosan venttiiliä, joka päästää lämpöä kuoresta ulos. Pallo ajelehtii vapaasti tuulen mukana, mutta on silti ohjattavissa, koska tuuli puhaltaa eri suuntiin eri korkeuksissa. Kokenut lentäjä hakeutuu haluamaansa suuntaan ohjaamalla kuumailmapallon korkeutta. Kuumailmapalloilu vaatii hyvät sääolosuhteet. Harrastaa voi ympäri vuoden.Isommilla kuumailmapalloilla lennetään matkustajalennätyksiä. Pienemmillä palloilla lennetään pääasiassa harrastuksen ja koulutuksen vuoksi. Kuumailmapalloilla myös kilpaillaan. Lajissa järjestetään maailman-, Euroopan ja kansallisia mestaruuksia.

 

Lupakirja

Koulutus teoriakokeineen, koululentoineen ja tarkastuslentoineen

Hyväksytty lääkärintodistus, perusterveys

Koulutuksen aloittamisen suositeltu alaikäraja on 18 vuotta. Lupakirjan voi saada 16-vuotiaana.

Lisätietoja saa tutustumalla paikalliseen kuumailmapallokerhoon.