Lajin hienous on nostojen käyttö
Riippuliidon Suomen mestaruuden voitti Antti Sepponen Etelä-Pohjanmaan liitäjistä. Toiseksi sijoittui Pasi Hynynen Teekkareiden ilmailukerhosta ja kolmanneksi Samu Sepponen Etelä-Pohjanmaan liitäjistä.
Leivonmäellä 2.–8. heinäkuuta järjestettyjen mestaruuskilpailuiden ensimmäiset neljä päivää olivat sateisia ja tuulisia. Varsinaisiksi kilpailupäiviksi jäivät kolme viimeistä päivää, joina kaikkina Antti Sepponen voitti. Niinäkin päivinä kelit olivat heikot.
—Nostot olivat tosi heikkoja ja epämääräisiä. Ehkä sinnittely heikoissa nostoissa johti tulokseen. Säiden vuoksi kilpailussa lennettiin alle kilometrissä eikä pilvien pohjiin asti juuri päästy, tuore Suomen mestari Antti Sepponen kertoo.
—Tuo viikko oli sääolosuhteiden puolesta yksi huonoimmista viikoista. Harvoin sattuu niin, ettei ole yhtään hyvää päivää kelien puolesta. Kaikki päivät olivat sellaisia, että jos olisi pitänyt hupilentoa harrastaa, niin olisi saattanut jäädä lentämättä. Oli sadepäiviä ja kovaa tuulta ja keli oli aika matalaa. Oli suhteellisen heikkoa nostoa, kertoo kilpailussa neljänneksi tullut Ville Räikkönen Teekkareiden ilmailukerhosta.
Antti Sepposen mielestä välineet alkavat olla hyvin tasapuolisia. Kaikkien mitalistien siipenä eli liitimenä olikin Wills Wing T2 144. Se on 32 kiloa painava liidin, jonka kärkiväli on 9,8 metriä ja siipipinta-ala 13,4 neliömetriä. Sen sivusuhde on 7,4, eli aika kaukana ollaan kolmion muotoisesta Rogallo-siivestä. Liitimen sakkausnopeus on 34 km/h ja maksiminopeus 85 km/h.
Antti Sepponen kertoo, että useimmiten kisassa vaikuttaa, kuinka pitkän matkan onnistuu tekemään, koska siitä saa pisteet. Olennaista on, että pysyy taivaalla eli löytää nostoja.
—Siinä pitää osata lukea pilviä ja muuta säätä. Lajin hienous perustuu juuri siihen, että oppii käyttämään nostoja. Lajin suola on, että matkaa voi tehdä ilman moottoria, Antti Sepponen kuvailee.
Tulokset
sijoitus nimi pisteet kerho
1. Sepponen Antti 1914 Etelä-Pohjanmaan liitäjät
2. Hynynen Pasi 1643 Teekkareiden Ilmailukerho
3. Sepponen Samu 571 Etelä-Pohjanmaan liitäjät
4. Räikkonen Ville 566 Teekkareiden Ilmailukerho
5. Jokinen Tino 496 Jämin Riippuliitäjät
6. Suhonen Kari 389 Pitkävuoren liitäjät ry
7. Lappalainen Vesa 254 Pitkävuoren liitäjät ry
8. Tertsonen Jani 0 Teekkareiden Ilmailukerho
Liikkeelle juoksemalla rinnettä alas tai hinauksessa
Keski-Euroopassa riippuliitimet lähtevät yleensä niin, että liitäjä juoksee vuoren rinnettä alaspäin liitimen kanssa. Liidin lähtee lentämään kuin itsestään ja voi ottaa heti korkeuttakin.
Suomessa ei ole enää vuoria, ja täällä riippuliitimet lähtevät siksi yleensä hinaamalla mönkijän tai auton perässä. Korkean tunturinkin päältä voi lähteä juoksemalla, mutta silloin ongelmana on logistiikka: talvella tunturien päälle pääsee moottorikelkalla tai hiihtohissillä. Jos näistä kumpaakaan ei ole käytettävissä, täytyy liidin ja varusteet täytyy raahata tunturin päälle jalkapatikassa. Sitäkin silti tehdään. Ville Räikkönenkin kertoo niin tehneensä yhtenä keväänä Pallaksella.
—Sitä ei mielellään tee monta kertaa viikon aikana, Räikkönen huokaisee.
Hiihtohissilläkin pääsisi monien tuntureiden päälle, mutta se olisikin oma seikkailunsa, varsinkin ankkurihissillä. Lisäksi sukset pitäisi jättää huipulle ja hakea myöhemmin. Riippuliitimellä lennetään valjaissa, jotka muistuttavat makuupussia, ja suksia olisi ilmassa hankala tunkea minnekään.
—Riippuliidon alkuaikoina on lähdetty rinteestä suksilla laskemalla, kun lentoasento oli istuvampi kuin nykyään. Nykyään ollaan valjaissa makuuasennossa. Nykyisillä valjailla ei ole turvallista eikä muutenkaan järkevää lentää suksien kanssa.
Alpit houkuttelevat suomalaisia
Ville Räikkönen on lentänyt liki 20 vuotta. Hän on Teekkareiden ilmailukerhossa Lappeenrannassa. Kerho on Lappeenrannan teknillisen yliopiston opiskelijoiden ja henkilökunnan ilmailukerho, mutta nykyään kerhoon voivat liittyä muutkin.
Nykyään Räikkönen asuu Helsingissä ja lentää esimerkiksi Kiikalassa ja Vesivehmaalla.
—Lisäksi muutamalla kerholla on vuokrattuna pellonpätkiä.
Räikkönen on joitakin kertoja käynyt lentämässä Keski-Euroopassa, Alpeilla.
—Olemme menneet sen mukaan, missä on paistanut aurinko: Italia, Ranska, Itävalta, Saksa. Jos pohjoispuolella Alppeja on vesisadetta, saattaa eteläpuolella olla hyvät kelit.
Liikkumista on helpottanut se, että yleensä on menty Alpeille autolla. Räikkönen kertoo, että vuoristossa esiintyy erilaisia mikroilmastoja ja että siellä lennetään lähempänä maan pintaa, koska termiikit ja muut nostavat ilmavirtaukset ovat enemmän pinnassa.
—Ensin pitää nousta vuoren laelle ja sitten pääsee vielä nousemaan ylöspäin. Ero tasamaalla lentämiseen on suuri.
