lukeaksesi lehdessä julkaistut artikkelit
Kirjaudu jäsentunnuksilla

Air Navigation Race uudistaa tarkkuuslentoa 

maanantai 01.03.2021
TEKSTI JUKKA JUSSLIN
KUVAT JUSSI FINNILÄ, PETRI HILTUNEN JA ARMIN ZÜGER
Santa Cruzin MM-kilpailut vuonna 2019: Kalle Autio (vas.) navigoi ja Jussi Finnilä ohjaa. Kone on Blue Angelsin väreihin maalattu Cessna-150 D-EAYV. Kuva: Jussi Finnilä

 

Tarkkuuslento on moottorilennon vanha laji, jossa pilotin on kyettävä auringontarkkaan ohjaamotyöskentelyyn yksin. Lajissa on kilpailtu vuosikymmeniä SM-, PM- ja MM-tasoilla. Air Navigation Race on tarkkuuslennon uusi versio, jonka MM-kilpailut on järjestetty kahdesti. Peruselementit ovat samat kuin perinteisessä tarkkuuslennossa, mutta laji on yleisö- ja lentäjäystävällisempi. Kartanlukijakin sallitaan. 

 

 

Petri Hiltunen esittelee ANR-tarkkuuslennon ideaa. Läppärin ruudulla olevassa navigaatiotehtävässä on neljä vierekkäistä ”ränniä”. Kuva: Jukka Jusslin

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Tapaan Malmin lentokentällä Petri Hiltusen, jonka ääni on vuosien varrelta tuttu kaikille Malmin piloteille. Kun Malmi muuttui valvomattomaksi lentopaikaksi, Hiltunen siirtyi lennonjohtajaksi Maarianhaminaan, mutta intohimo tarkkuuslentoon on tallella. Mies oli perustamassa sittemmin lakkautettua Tarkkuuslentäjät ry:tä (”hallituksen piti tehdä kaikki itse, kävi liian raskaaksi”), mutta on edelleen edustanut Suomea tarkkuuslennon ja nyttemmin Air Navigation Racen arvokisoissa joukkueenjohtajana ja kilpailijana.

 

Kuin kilvanajoa
Air Navigatio Racen erottaa tarkkuuslennosta kilpailun nopeampi tempo, lyhyet lentotehtävät, pudotuspeli ja ennen kaikkea se, että ohjaamossa saa pilotin lisäksi olla tähystäjä–navigaattori, kuten kartanlukija ralliautoissa ja navigaattori kilpaveneissä.

 

Hiltunen korostaa myös lajin taloudellista puolta.

– Kun harjoitus- ja kilpailulennot tarkkuuslennossa ovat kestoltaan 60–90 minuuttia, menee pelkästään koneen vuokraan satasia. ANR-lentotehtävät, eli lajin slangilla ”rännit”, ovat pituudeltaan 15–25 merimailia. Lentoaikaa tulee lyhimmillään vain 12 minuuttia, Hiltunen vertailee.

 

Kun koneiden sijainti ja konekuntien sijoitus nähdään jatkossa näyttötaululta reaaliajassa, ollaan melko yleisöystävällisen ilmailulajin äärellä.   Kilpailurännit on helppoa laatia, niitä kun ei merkitä maastoon, vaan ainoastaan kartalle sekä kilpailun seurantajärjestelmään. Maastossa ei tarvita kirjureita. Kilpailijoilta kellotetaan lähtö- ja maalilinjan ylitys lennontaltiointilaitteella. Poikkeamisesta rangaistaan aikasakolla. Se mitä reitillä tapahtuu, on kilpailijoiden oma asia, kunhan annettua reittiä ja lentokorkeutta noudatetaan. Reitiltä ulkoilu tuo sekin virhepisteitä.

 

Lentorataa seurataan koneessa olevalla, Kansainvälisen Ilmailuliitto FAI:n hyväksymällä Flight Trackerillä. Se onkin ohjaamon ainoa sallittu tietokone lentotehtävän aikana. Muut sallitut apuvälineet ovat kaksi paperikarttaa (1:50 000–1:100 000), operatiivinen lentosuunnitelma ja koneen normaali varustus ilman GPS:ää. Ja siis tähystäjä–navigaattori.

 

– Tähystäjä–navigaattorin mukaan tulo teki tarkkuuslennosta joukkuepeliä, jossa molemmilla koneessa olevalla on yhtä tärkeä rooli. Ohjaaja lentää suunnitelman mukaista reittiä kilpailun järjestäjän määräämällä ilmanopeudella ja korkeudella, Petri Hiltunen perustelee.

 

Tähystäjä-navigaattori antaa suunnat, ennakoi ja käskee käännökset sekä tarkkailee ilmatilaa pilotin apuna. ANR -kilpailussa voi olla useampi vierekkäinen ränni, ja niissä koneita samaan aikaan.  Yksi lupakirja konetta kohti riittää ANR-miehistön tähystäjä–navigaattorilla ei tarvitse olla lentolupakirjaa, joten mukaan pääsee matalalla kynnyksellä. Täysi-ikäisyyttäkään ei vaadita. Hiltunen kertoo, että nuorimmat tähystäjä–navigaattorit ovat arvokisoissakin olleet vain 12-vuotiaita.

 

– Kartan ja kompassin luku, ajan tarkkailu, reitillä pysyminen, pakkolaskujen harjoittelu, ohjaamoyhteistyö –  lajissa on mukana kaikki, mitä turvalliseen peruslentämiseen tarvitaan.

 

Kone kuin kone käy
ANR-kilpailuun voi osallistua perinteisillä SEP-luokan lentokoneilla mutta myös ultrilla. Keskeiset vaatimukset ovat hyvä käsiteltävyys tyypillisellä 80 solmun kilpailunopeudella, riittävä siiveketeho (reittien käännepisteet ovat usein jyrkkiä) sekä hyvä käsiteltävyys laskukokeessa. En ehkä lähtisi ANR-kilpailuun Beechraft Bonanzalla, Cirruksella, DA40:llä tai Piper Arrowilla, mutta sitäkin luottavaisempana Cessna 150:llä. Konetyyppi eri variaatioineen on ollutkin yleisin konetyyppi tähän mennessä lennetyissä ANR-arvokilpailuissa. Cessnoja on myös hyvin saatavissa vuokralle kisapaikoilta. Air Navigarion Racen MM-kisat on järjestetty kahdesti. Espanjan Castellonissa vuonna 2017 ja Santa Cruzissa 2019. Ensimmäiseen osallistui 38 konekuntaa ja toiseen jo 58. Suomalaiset ovat olleet mukana alusta asti.

 

Paljon mahdollisuuksia meilläkin 
Tarkkuuslennon SM-kilpailuja ei järjestäjien puutteen ja viimeksi koronaepidemian takia ole muutamaan vuoteen lennetty. Tänä vuonna kilpailut on kuitenkin suunniteltu Oripäähän heinäkuun puoliväliin. Sitä ennen on tarkoitus järjestää Vampulassa epävirallinen Air Navigaton Race heinäkuun alussa.

 

Petri Hiltunen visioi jo kansallista ANR-rankinglistaa, josta valittaisiin valmennusryhmät MM-kilpailuihin. Valmistautumisaikaa olisi aina kaksi vuotta.

 

– Tässä voitaisiin suoraan soveltaa Aki Suokkaan laatimaa tarkkuus- ja rallilennon rankingjärjestelmää, Hiltunen ehdottaa.

 

Mikään ei tietysti estä lentokerhoja jo nyt järjestämästä ANR-harjoitusleirejä tai -kilpailuja omalla kotikentällään ja sen ympäristössä. Petri Hiltunen ja lajin toinen suomalaisaktivisti Armin Züger ovat laatineen vapaasti hyödynnettäviä ANR-rännejä jo 18:lle Suomen lentokentälle.

 

Kisakenttä ja Ilmailuklubi ravintoloineen keskellä kaupunkia hyvässä yhteistyössä keskenään. Kuva: Armin Züger

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Reaaliaikaista tilannepäivitystä. Ilmassa olevien esittely ja koneiden labelissa ja yläpalkissa pistetilanteen kehittyminen. Kuva: Petri Hiltunen

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Harjoituskilpailu Vesivehmaalla voisi mennä näin:

*15 mailin mittainen, kuuden kääntöpisteen reitti kentän pohjoispuolella, lähtö ja maali turvallisuussyistä eri paikassa.

*Lentokorkeus 1000 jalkaa maanpinnasta (lähtökentän QFE)

*Ilmanopeus reitillä 80 solmua.

*Kilpailijoiden porrastus 4 minuuttia

*Kaksi tarkkuuslaskua

 

Petri Hiltunen uskoo, että Air Navigation Race voi olla kaivattu nuorison sisäänheittolaji moottorilentoon ja ilmailuun laajemmin. Lajissa korostuvat äly, keskittymiskyky ja yhteistyötaidot. Lentotehtävät ovat nopeita, lyhyet rännit intensiivisiä ja hauskoja lentää. Alussa riittää että kaverilla tai sukulaisella on lentolupakirja ja lentokone käytettävissä. Kynnys mukaantuloon on matala.

 

 

Air Navigation Race lyhyesti 

Lennon valmistelutehtävä 

*Miehistö saa kirjekuoren, jossa on kaksi kilpailukarttaa, starttiaika, lähtö ja saapumiskartat, lähtöpiste ja maalipiste. Järjestäjä antaa käytettävän ilmanopeuden ja tuulen. Lennonvalmisteluun aikaa 30 minuuttia.

*Lennon valmistelu ja siirtyminen lähtöpaikalle, aikaa 15 minuuttia.

*Lennolla ei sallita sähköisiä navigaatio- eikä kommunikaatiovälineitä, kuten matkapuhelimia. Ainoa sallittu sähköinen laite on FAI:n hyväksymä lentoreitin taltiointilaite.

Navigointitehtävä

*Konekunta nousee ilmaan annettuna aikana ja pyrkii ylittämään lähtöpisteen tarkalleen annetussa ajassa. Annetun ajan ylitys tai alitus tuo virhepisteitä. Punaisilla karttaan merkityille alueille lentäminen on kielletty ja siitä sakotetaan. Annettua lähtöreittiä starttilinjalle on turvallisuussyistä noudatettava.

*Koneen on lähtölinjalla oltava ensimmäisen legin suunnassa.  Reittiä, annettua ilmanopeutta (yleensä 80 solmua) ja korkeutta (tyypillisesti 1000 jalkaa maasta, minimi 500 jalkaa maasta) on noudatettava. Poikkeaminen tuo virhepisteitä.

*Kilpailureitin minimipituus on 15 ja maksimi 25 merimailia. *Kilpailuissa on useampia navigointitehtäviä ja ne ratkotaan pudotuspelillä.

Laskukoe

*Lasku esteen yli

*Lasku ilman tehon käyttöä, laskusiivekkeiden käyttö vapaata

 

Suomen ANR-reitit 

 

Ahvenanmaalle sijoitettu ANR-reitti ja sen pohjalta laadittu operatiivinen lentosuunnitelma.