lukeaksesi lehdessä julkaistut artikkelit
Kirjaudu jäsentunnuksilla

Saapuvat: Ilmailun uutisia

maanantai 27.12.2021
TEKSTI NILS ROSTEDT
KUVAT KONEIDEN VALMISTAJAT
4b TL Sparker

 

 

 

MOOTTORILENTOKONEET

 

Diamondilta eDA40 -sähköversio

Sähköinen ilmailu tekee tuloaan myös perinteisten lentokonevalmistajien valikoimiin. Uusin tulokas on Diamondin eDA40, jossa polttomoottori on korvattu sähköisellä voimalinjalla. Sähköversio on tarkoitettu erityisesti lentokouluille ja Diamond lanseeraakin koneen kaveriksi latausaseman, jonka avulla akku latautuu 20 minuutissa. Yhtiön mukaan koneen käyttökustannukset halpenevat jopa 40 prosenttia verrattuna perinteisiin mäntämoottorikoneisiin.

 

Koneen numerotiedot ovat tässä vaiheessa vielä alustavat. Diamond ilmoittaa pyrkivänsä 90 minuutin toiminta-aikaan, ja esittelyssä vilahtaa myös akkujen energiatiheys 205 Wh/kg. Flying-lehden tietojen mukaan suurin lentopaino 1280 kiloa pysyy muuttumattomana, mutta tyhjäpaino nousee 1090 kilogrammaan eli kuormattavuus on 190 kiloa, mikä tekee koneesta käytännössä kaksipaikkaisen.

 

Erittäin mielenkiintoiselta vaikuttaa Diamondin suunnitelma tuoda markkinoille moottorinvaihtopaketti eli STC, jonka avulla vanhempi DA40-polttomoottorikone voidaan konvertoida sähkökäyttöiseksi. Tämä voi olla harkinnan arvoinen eko-vaihtoehto nykyisille DA40-omistajille varsinkin, jos lähivuosina akkujen energiatiheys vielä kasvaa nykyisestä.

 

Uuden mallin akuston elinikä on Diamondin mukaan 2000 sykliä eli enimmillään 3000 lentotuntia. Electric Power Systemsin valmistamat akut on sijoitettu rungon alla olevaan podiin, joka arvatenkin on melko helposti vaihdettavissa uuteen ja myös päivitettävissä kun uusia akkusukupolvia ilmestyy. eDA40:n ensilento on suunniteltu vuoden 2022 alkukesälle ja tyyppihyväksyntään pyritään vuonna 2023.

 

Havainnekuva Diamond eDA40-koneesta ja latausasemasta.

 

 

 

SÄHKÖINEN ILMAILU

 

Ensilento: Rolls-Roycen sähköennätyskone

Rolls-Royce tiedotti syyskuussa “Spirit of Innovation”- koekoneensa ensilennosta englantilaiselta Boscombe Downin lentokentältä. Yhtiön tarkoituksena on nostaa sähkökoneiden nopeuslennon maailmanennätyslukeman 480 km/h paremmalle puolelle (300 brittimailia tunnissa). Voimassa oleva maailmanennätys on 338 kilometriä tunnissa.

 

Kone toimii samalla Rolls-Roycen sähkömoottorijärjestelmien kehityksen koealustana yhteistyössä ACCEL-konsortion kanssa.

Spirit of Innovation-koneessa on kolme yhteisteholtaan 400 kilowatin (750 hv) Yasa-sähkömoottoria. Kone perustuu Jon Sharpin Nemesis NXT-kilpakoneeseen, joka on niittänyt mainetta muun muassa USA:n Reno Air Racessa.

 

Rolls-Royce koekone Spirit of Innovation-tiimin tähtäimessä on sähkökoneiden nopeusennätys.

 

 

 

LIIKELENTOKONEET

 

HondaJet-perhe kasvaa

Honda Aircraft Company esitteli lokakuun NBAA-messuilla uuden HondaJet 2600-liikesuihkukoneen, joka on hieman nykyistä HA420-mallia suurempi ja nopeampi.

 

Uuteen koneeseen mahtuu 11 henkilöä, joista yksi tai kaksi on ohjaajia. Suurin vaakanopeus on 450 solmua, koneen kantama on enimmillään 2625 merimailia (4860 kilometriä) ja suurin matkalentokorkeus peräti 47 000 jalkaa (14 300 metriä).

 

Tiedotteessaan Honda painottaa uuden koneen ympäristöystävällisyyttä: päästöt ovat 20 prosenttia pienemmät kuin vastaavan kokoisilla liikennesuihkukoneilla ja peräti 40 prosenttia pienemmät kuin hieman isoimmilla midsize-luokan koneilla.

 

HondaJet HA420 on yhtiön pitkän kehitystyön jälkeen saavuttanut merkittävän suosion pienten liikesuihkujen joukossa, joten 2600-malliltakin voi odottaa menestystä markkinoilla.

 

HondaJet 2600-koneella valmistaja kurottaa Very Light Jet-luokasta jo kohti seuraavaa eli midsize-luokkaa.

 

 

ULTRAKEVYET

 

TL Sparker

Tšekkiläinen TL Ultralight on lanseerannut uuden TL Sparker -nimisen lentokoneen, joka yhtiön mukaan on erityisesti suunniteltu hyödyntämään ultrakeveitä koskevia uusia määräyksiä ja korotettua kokonaispainoa. Linjakas kone muistuttaa ensi vilkaisulla saman valmistajan TL Stream -konetta, mutta peräkkäin istuttavan ohjaamon tilalla Sparkerissa on tavanomaisempi rinnakkain istuttava.

 

Koneessa on sisään vedettävät laskutelineet, jotka yhdessä lennon aikana säädettävän potkurin kanssa osoittavat, että tässä on keskimääräistä suorituskykyisempi konetyyppi. Koneen Vne eli suurin sallittu nopeus onkin 335 kilometriä tunnissa (180 solmua). Toimintamatka on 1400 kilometriä ja paras nousukyky kuusi metriä sekunnissa, mutta valmistaja ei ole tätä kirjoittaessa vielä ilmoittanut koneen suurinta matka- tai vaakalentonopeutta. Sen sijaan sakkausnopeudeksi on ilmoitettu 83 km/h, joka pistää silmään, onhan se perinteisiin ultrakevytkoneisiin verrattuna peräti 28 prosenttia korkeampi kuin vanha tuttu 65 km/h.

 

Vanhempiin ultriin tottuneen lentäjän onkin siksi varmasti syytä hankkia kunnon perehdyttämiskoulutus tähän konetyyppiin siirtyessään, etenkin kun ohjauskin tapahtuu ohjaamon laidalla olevan sidestick-sauvan avulla, mikä on ultrissa melko harvinainen ratkaistu. Ohjaamosta löytyy Garmin G3x-mittaristo ja polttoainetta mahtuu mukaan 105 litraa.

 

TL Sparker on nopea ja tilava uusi 600-kilogramman ultrakevytkone Tšekistä.

 

 

 

 

KAUPUNKI-ILMAILU

 

Volocopter ostaa DG Flugzeugbau -yhtiön

Monen purjelentäjän tuntema Glaser-Dirks eli saksalainen DG Flugzeugbau siirtyy eVTOL-valmistaja Volocopterin omistukseen. Taustalla on eVTOL-liiketoiminnan buumi maailmalla ja Volocopterin asema valmistajana, joka on aivan alan eturintamassa eVTOL-lentolaitteen kehittelyssä.

 

Yhtiöt ovat tehneet läheistä yhteistyötä jo ainakin vuodesta 2018 alkaen hyödyntäen DG:n vankkaa osaamista komposiittirakenteisten purjekoneiden valmistajana.

 

Uudella järjestelyllä Volocopter saa tätä osaavaa valmistuskapasiteettia käyttöönsä, ja merkitystä on myös sillä, että DG:llä on EASA:n myöntämä valmistajasertifikaatti eli Production Organisation Approval. Volocopter on ensimmäinen eVTOL-valmistaja, joka saa tällaisen hyväksynnän.

 

Uusi yhtiö painottaa, että DG1000- tai LS8-purjelentokoneiden tilaajilla ei ole kaupan johdosta syytä huoleen – purjelentokoneiden valmistus jatkuu nykyisellään ja myös vanhempien konetyyppien tuki jatkuu. Volocopter-lentolaitteiden sarjavalmistus, johon DG:n valmistuskapasiteettia tarvitaan enemmän, alkaa näillä näkymin loppuvuonna 2023, jolloin VoloCity-koneen tyyppihyväksynnän on määrä valmistua.

 

 

Volocopterin ja DG Flugzeugbaun yhdistämisellä kumppanit luovat tuotantokapasiteettia Volocity-lentolaitteen sarjavalmistukseen.

 

 

 

ULTRAKEVYET

 

Uutta 600 kilogramman luokkaan: Alpi Pioneer 300

Ultrakevytkoneiden enimmäispainon korotusmahdollisuus 600 kilogrammaan on tuomassa Suomessa saataville meillä ennen tuntemattomia konetyyppejä Italiasta. Italialaiset konetyypit yleensä eivät täyttäneet vanhan lain mukaisia suomalaisia tyhjäpainovaatimuksia, mutta nyt tilanne voi muuttua.

 

Eräs tällainen kone on Alpi Pioneer 300, ultrien ”yläsegmenttiin” sijoittuva nopea alatasokone, joka on saatavana myös sisään vedettävillä laskutelineillä. Kone sai vastikään Saksassa DAeC:n hyväksynnän korotetulle painolle, joka on versiosta riippuen 560 tai 600 kilogrammaa. Pioneer 300 on saatavana monena eri versiona: laskutelinemallin lisäksi on tarjolla kiinteälapainen tai vakiokierrospotkuri, ja moottorivaihtoehdot ovat Rotaxin 912 iS (100 hv) aina uuteen 915 iS (141 hv) saakka, joka arvatenkin tarjoaa lentäjille melko huimaa kyytiä. Erikoisuutena Pioneer 300 on pitkälti puurakenteinen, mikä on nykyään melko harvinaista.

 

Ja niille lukijoille, joille koneen muodot vaikuttavat jotenkin tutuilta, voi sanoa puoliksi kyllä: vuonna 1998 ensilennon tehnyt kone perustuu Falco FL.8:n ja Siai-Marchetti 260:n kuuluisan suunnittelijan Stelio Fratin piirtämään Asso V-koneeseen. Mutta Pioneer 300 ei kuitenkaan ole Fratin itsensä suunnittelema.

 

Italialaista eleganssia ultrakevytluokassa: Alpi Pioneer 300.

 

 

AVIONIIKKA

 

Becker Avioincsin törmäysvaroitusjärjestelmä 

Becker Avionics ja amerikkalainen Iris Automation kehittävät yhdessä yleisilmailukoneisiin tarkoitettua törmäysvaroitusjärjestelmää, joka varoittaa lähistöllä lentävistä, törmäysvaaran aiheuttavista ilma-aluksista.

 

Useimmista muista vastaavista järjestelmistä poiketen Beckerin ja Irisin järjestelmä perustuu konenäköön. Viisi videokameraa kuvaavat koneen ympäristöä ja konenäköohjelmisto tunnistaa kuvavirrasta mahdolliset muut ilma-alukset ja niiden liikesuunnat. Vaaran uhatessa järjestelmä antaa pilotille ”3D-äänivaroituksen” eli monikanava-kuulokkeista kuuluu äänivaroitus juuri samasta suunnasta, mistä itse vaarakone lähestyy.

 

Tämän Iris Automationin kehittämän Casia-järjestelmän etu verrattuna radiopohjaisiin vaihtoehtoihin (kuten ADS-B ja FLARM) on että se on ihmissilmän tavoin ”itsenäinen” eli havainnoi myös ne kohteet, jotka eivät itse lähetä mitään signaalia tai tutkavastausta. Se siis näkee myös radiottomat ilma-alukset ja jopa linnut.

 

Becker ei kerro aikataulua, milloin järjestelmä olisi saatavilla, mutta on helppo ennustaa, että kysyntä alkaa kasvamaan silloin, kun erilaisten dronejen lentojen määrä kasvaa. Pienenä yksityiskohtana mainittakoon, että esitteen mukaan järjestelmän päätehtävä on valvoa ne ympäristön katvealueet, joita koneen ohjaaja ei näe. Eli pilotille jää edelleen tähystämisen vastuu koneestaan ulos.

 

Becker Avioincsin järjestelmässä törmäysvaroitus kuuluu ”3D-varoituksen” ansiosta kuulokkeista juuri oikeasta suunnasta.

 

 

 

MOOTTORIKONEET

 

Cessna-koneisiin kelpaa nyt lyijytön polttoaine

Textron Aviation kertoo tiedotteessaan, että tietyille Lycoming-moottoreilla varustetuille Cessna-yksimoottorikoneille kelpaa nyt lyijytön bensiini aiemman 100LL:n sijaan.

 

Cessna 172- ja 182-malleihin käy lyijyttömät 91UL, 94UL ja vähälyijyinen 100VLL (Very Low Lead)-bensiini, kun taas 206-malliin kelpaa 100VLL.

 

Ennen uuden polttoainelaadun käyttöönottoa on kuitenkin täytettävä huoltotiedotteissa SEB-28-04 ja MEB-28-01 olevat vaatimukset. Lentokäsikirjaan tulee päivitys ja täyttöventtiilien luokse uudet opastekyltit. Nyt julkistetut hyväksynnät eivät koske Continental-moottoroituja Cessnoja.

 

Osalle Textronin Cessna-koneperheestä kelpaa nyt myös useat lyijyttömät bensiinilaadut.

 

 

 

SÄHKÖINEN ILMAILU

 

Sähkö valtaa lentokoulut

Vuosi 2021–22 näyttäisi olevan se, jolloin sähkökäyttöiset lentokoneet ottavat ensiaskeleitaan lentokoulutuksen välineenä. Tästä on esimerkkinä brittiläinen tuore 50 sähkölentokoneen hankinta. Asialla on Green Airside -niminen yritys, joka hankkii Pipistrel Alpha Electro -koneet ja vuokraa ne lentokouluille. Aiemmin on Ranskassa tehty samantapainen 12 koneen sopimus, ja Ranskassa lentääkin jo ainakin kuusi konetta koulutuskäytössä.

 

Alpha Electro on toistaiseksi ainut tyyppihyväksytty sähkölentokone, joten sillä on tällä hetkellä monopoliasema tällä markkinalla. Mielenkiintoinen tieto on, että tiedotteen mukaan Electron listahinta 175 000 euroa (+ alv) on sama kuin vastaavan tyyppihyväksytyn polttomoottorillisen Pipistrel Virus VSW121:n hinta.

 

Fly About Aviation-lentokoulun mukaan koneen toiminta-aika tässä käytössä on 50 minuuttia per lataus ynnä VFR-reservi, jolloin se suoriutuu koulutuksen paikallislennoista. Matkalentoja varten on varmistettava latausmahdollisuus määräkentällä. Niinpä Green Airsiden sopimuksessa on myös mukana yksi latauslaite jokaista lentokonetta kohti.

 

Pipistrel Alpha Electrosta on tulossa vihreän lentämisen suunnannäyttäjä jo useissa lentokouluissa Euroopassa.

 

 

 

URHEILUILMAILU

 

Norjasta ensimmäinen Air Race E-tiimi

Yhä voimistuva sähkölentokuume ulottuu myös urheiluilmailuun. Ensi vuonna käynnistyy Air Race E -sarja, missä sähkökoneet kisaavat lyhyellä ovaaliradalla.

 

Norwegian Nordic AirRace -tiimi tuli ensimmäisenä julkisuuteen tämän vuoden lokakuussa. Tiimin rakentaman Cassutt 111M -lentokoneen on määrä nousta ensilennolleen vielä vuoden 2021 aikana.  Tätä kirjoittaessa ovat rullauskokeet käynnissä. Koneen ohjaaja on Rein Inge Hoff, jolla on kokemusta niin P-51 Mustangin kuin Spitfiren puikoista.

 

Tiimin kisakone on tavalliseen Cassuttiin verrattuna “hieman” terästetty: normaalin 100 hevosvoiman (74 kW) bensiinimoottorin tilalla norjalaiskoneessa on 170 kilowatin (228 hevosvoimaa) moottori. Tiimin arvion mukaan 407 kilogrammaa painava kone kykenee jopa 400 km/h nopeuteen (216 solmua).

 

Air Race E -kilpailusarjaan on ilmoittautunut yhteensä 18 kisajoukkuetta, joista seitsemän on jo julkisia ja muut toistaiseksi salausverhon takana. Ensi vuonna onkin mielenkiintoista seurata, mitkä joukkueet onnistuvat pääsemään kisojen lähtöviivalle – se kun on näin uuden teknologian yhteydessä jo melkoinen saavutus.

 

Norjalainen Nordic Air Race E-tiimi ehti ensin esittelemään kilpakonettaan 2022 Air Race E -sarjaan.