lukeaksesi lehdessä julkaistut artikkelit
Kirjaudu jäsentunnuksilla

100-vuotispäivän kunniaksi lennolle taivaan sineen

maanantai 09.11.2020
TEKSTI PIRJO KOPONEN
KUVAT PETER TÄHTINEN, KIMMO HANTULA
Erkki Jokinen

”Aina valmiina”, vastasi Erkki Jokinen (100), kun lennonopettaja Peter Tähtinen ehdotti pientä kertausta ennen lentoa. Toki Erkille on ehtinyt kertyä kokemusta – hän kun aloitti lentämisen jo 1930-luvulla. Tällä kertaa oltiin lähdössä lennolle rattikoneella ja edellisestä lennosta oli jo ehtinyt kulua reilut kolmekymmentä vuotta.

 

Perheenjäseniä ja Keski-Suomen Ilmailijat ry:n (KSI) jäseniä kokoontui Tikkakoskelle sunnuntaina 1. marraskuuta seuraamaan Erkin juhlalentoa. Erkki istui Cessna 172:n ohjaajan ja Peter opettajan paikalle. Takapenkille asettuivat Erkin tytär Kirsi Pussinen ja miniä Sirpa Jokinen.

 

Ilmassa oli selvästi jännittynyttä odotusta ja ihastusta siitä, että lento saatiin viimein järjestymään. Edellisen päivän sankka sumu pakotti pariin kertaan siirtämään lentoa. Sunnuntaina pilvenpohjat olivat vähän yli kilometrissä ja näin oli jo mahdollista nauttia näkymistä ja maisemista rakkaan kotiseudun yllä. Erkin viidestä lapsesta neljä asuu Keski-Suomessa, joten viisi lastenlastakin ovat arjessa läsnä. Osa heistä oli mukana seuraamassa alkavaa lentoa.

 

”Aika huikeeta”, oli lastenlasten spontaani huudahdus, kun Erkki istui hymyillen ohjaajan paikalla ja vilkutti ennen lähtöä.

 

Erkki Jokinen lennolla.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Keski-Suomen Ilmailijat kunnioittivat ainutkertaista lentoa

Lennon alussa Erkki ohjasi koneen Jyväskylän kaupungin ylle, minkä jälkeen käytiin vielä pilvien yläpuolella nauttimassa auringonpaisteesta huikaisevan sinisen taivaan alla. Kentälle palatessa kerhon koneet liittyivät osastoon, jonka johtokoneena toimi Erkin ohjaama Cessna 172 OH-CAZ ja kiilamuodon vasemmalla siivellä Kimmo Hantula MB2 Colibri OH-XHM-koneella ja oikealla siivellä Timo Aineslahti Kitfox 3 OH-XCH-koneella.

 

”Niin, Erkin lentokäsialassa ei ollut moittimista”, Peter totesi puolen tunnin lennon jälkeen ja jatkoi: ”Nyt ymmärrän paremmin Lentäjän valssin sanat: ’Kotka ei vanhene milloinkaan, harmaaksi muuttuvi vaan.’”

 

Siinä vaiheessa oli todellakin aplodien paikka!

 

”Kuinka moni muu olisi uskaltanut lähteä 100-vuotiaan kyytiin”, huudahti Sirpa onnellisena ja liikuttuneena. Aika moni olisi halunnut olla mukana.

 

Erkin harrastus osa Jyväskylän ilmailuhistoriaa

Erkki, vanhin KSI:n jäsen, on ollut mukana yhdistyksen perustamisvuodesta 1937 alkaen. Ilmailuharrastus on ollut Erkille hyvin tärkeä jo varhain. Aluksi hän rakensi lennokkeja ja osallistui kilpailuihin. Myöhemmin kiinnostus kohdistui purjekoneiden rakentamiseen. Koneet tehtiin itse alusta alkaen piirustusten perusteella.

 

Ensimmäiset lentäjien ilmakasteet tapahtuivat kevättalvella 1937 Keljonlahdella Karhumäen lentokonetehtaan edustalla. Purjekoneita hinattiin mataliin liitoihin autoilla, mm. Chrysler Royalilla. Kiitorataa pidettiin auki aura-autolla.

 

”Jos kerhon avomallinen Buick ei lähtenyt käyntiin, niin sitten vaan ukot riviin lapioimaan”, Kirsi kertoo ja näyttää vanhoja valokuvia, joista voi selvästi nähdä, millainen innostus ja palo lentoharrastukseen oli. Lennettiin siis vain kovan jään aikaan, koska tuolloin Jyväskylässä ei ollut vielä lentokenttää.

 

Kevättalvella 1938 lentotoiminta oli siirretty Jyväsjärven jäälle. Grunau-9 nousi yläilmoihin ja kaupunkilaiset ihmettelivät moista lentämistä. Erkki sai lennettyä ensimmäisenä kerholaisena A-tutkinnon valmiiksi kerhon omalla Grunau-9-koneella maaliskuussa. Kesällä hän lensi liitolennon B-tutkintoja Jämillä.

 

Jyväskylän Purjelentokerho (myöhemmin KSI), rakensi 1950-luvun alussa koneiden huoltamista ja rakentamista varten kerhohuoneen Erkin kotitalon pihaan Nousukadulla. Näin kerho sai vihdoin kiinteän tukikohdan, joka oli yksi ensimmäisiä, joita Suomen purjelentokerhoissa on rakennettu.

 

Keski-Suomen Ilmailijoissa on nykyään reilut 250 jäsentä. Aktiivilentäjiä on satakunta, joista vanhin on Markku Sipinen (76).

 

Hyvä terveys ja kiinnostus tekniikkaan

”Palvelin sodassa ensimmäisestä päivästä viimeiseen, pääosin tykistössä, Erkki kertoo. ”Kaverini oli lentäjä, ja hän päästi minut Blenheim-pommikoneen puikkoihin. Lensin sillä koneella kolmena vuonna.”

 

Työuransa Erkki työskenteli ensin konepiirtäjänä ja sittemmin suunnittelijana Valmet Rautpohjan tehtaalla. Hän jäi eläkkeelle 1980, jonka jälkeen hän toimi vielä kymmenisen vuotta suunnittelijana insinööritoimistossa Kouvolassa. Maanantaiaamuisin Kouvolaan ja perjantaisin takaisin kotiin.

 

”Erkki tunsi olevansa vielä hyvässä kunnossa ja halusi sen vuoksi jatkaa työn tekemistä”, Sirpa Jokinen muistelee.

 

Lentoharrastus näkyy edelleen Erkin kotona. Katossa roikkuu yhdeksän täydellistä pienoismallia, jotka on tehty tarkalleen alkuperäisten konepiirustusten mukaan. ”Aikanaan äitiä sapetti, kun koneitten osaset olivat kuukausitolkulla olohuoneen pöydällä”, Kirsi muistelee hymyillen.

 

 

LISÄÄ AIHEESTA