Ilmaliikenne pitäisi nostaa hallitusohjelmassa yhdenvertaiseksi muiden liikennemuotojen rinnalle.
Arkkitehti Olli Jokinen toivoi (HS Mielipide 17.4.) varautumista sähköiseen lentämiseen maankäytössä. Suomi-rata oy:n toimitusjohtaja Timo Kohtamäki taas hehkutti (HS Mielipide 23.4.) Suomi-radan perustamista. Kohtamäki totesi, että keino maan sisäisen liikenteen ja logistiikan parantamiseksi ovat nopeat raideyhteydet. Tarvittavien investointien määrä olisi mittava.
Suomen kaltaisessa harvaan asutussa maassa ilmailu, varsinkin sähköinen lentäminen, on tulevaisuudessa yhteiskunnallisesti edullisin tapa toteuttaa nopea kaupunkien välinen liikkuminen. Pääkaupunkiseutu on nyt suuren haasteen edessä asiassa, sillä se uhkaa jäädä ulos uuden ilmailun verkostosta.
Suomen Ilmailuliitto on esittänyt tulevaan hallitusohjelmaan ilmaliikenteen nostamista yhdenvertaiseksi muiden liikennemuotojen rinnalla. Esimerkiksi vuonna 2022 Väylävirasto käytti rataverkon perusväylänpitoon ja kehittämiseen yhteensä 759 miljoonaa euroa. Tällä rataverkolla VR liikennöi käytännössä ilmaiseksi. Jostain syystä lentoasemat ovat ainoita liikennepaikkoja, joiden halutaan kannattavan omillaan.
Hallituksen tulee huomioida ilmaliikenteen rooli liikenneverkostossa. Uusi ekologinen ilmailu on Suomen kaltaisessa harvaan asutussa maassa tulevaisuuden suuri mahdollisuus, ekologisin ja kestävin liikennemuoto. Ilmaliikenne tulee nostaa raide-, maantie- ja vesiliikenteen rinnalle osaksi väyläverkostoa.
Liitto esittää myös, että lentokentät sisällytetään hallitusohjelmassa osaksi väyläverkostoa. Suomessa on yli 80 lentokenttää, joista lentoasemia on noin 20. Investointi on ollut mittava, eikä sitä saa hukata. Näin taataan maakuntien yhdenvertaisuus, koko maan saavutettavuus sekä suomalaisen yritystoiminnan kilpailukyky ja tavoitettavuus.
Digi-ilmailu muuttaa lentotoiminnan luonnetta. Jo nyt mittarilähestymiset ovat mahdollisia valvomattomille lentokentille. Kun ilmaliikenteen määrä kokonaisuudessaan kasvaa, tarvitaan lentopaikkoja myös enemmän. Erityisesti nyt alkuvaiheen sähköinen ilmaliikenne voi hyödyntää valvomattomia lentopaikkoja parhaiten.
On syytä miettiä, onko pääkaupunkiseudun tarve tulevaisuudessa yksi kevyemmän liikenteen lentokenttä vai tarvitaanko niitä alueelle useampiakin. Ilmailuliitto on ehdottanut liikenne- ja viestintäministeriölle lentokentän paikaksi Malmin lisäksi Porvoon Kulloota ja etsii jatkuvasti vaihtoehtoja myös varsinaiselta pääkaupunkiseudulta. Tulevalla hallituksella on nyt mainio mahdollisuus toimia asiassa, mikäli Helsingin seutu on tarvetta saavuttaa tulevaisuudessa ilmateitse uuden, kevyemmän ilmailun keinoin.
Timo Hyvönen
puheenjohtaja, Suomen Ilmailuliitto