Suomen Ilmailuliiton 25.3. kokoontunut kevätkokous hyväksyi toimintakertomuksen ja vahvisti tilinpäätöksen, joskin toimintakertomukseen haluttiin jättää yksi eriävä mielipide. Kevätkokous päätti myöntää hallitukselle ja toiminnanjohtajalle vastuuvapauden.
Timo Latikka esitteli toimintakertomusta. Liiton hallitus kokoontui 17 kertaa ja liitto järjesti luottamushenkilöille avainhenkilöpäivät. Liiton kansainvälinen toiminta on runsasta. Liitto on jäsenenä muun muassa FAI:ssa, EAS:issa ja Olympiakomiteassa. Liitossa oli 6697 luonnollista, jäsenmaksunsa maksanutta jäsentä ja 193 varsinaista jäsentä.
Tilinpäätöksen esittelyssä Latikka kertoi, että tase on 480 261 euroa ja tilikaudentulos 33 930 euroa. Liiton saamisia ovat opistolle vuonna 2015 annettu pääomalaina ja pääomalainan erääntyneet korot. Jäsenmaksuista kertyi liitolle 589 000 euroa; opetus- ja kulttuuriministeriön valtionapu oli 385 000 euroa. Varisnaisen toiminnan kuluista mainittiin Sporttiturva 116 000 ja urheilijatuet 44 000 euroa. Muihin ostettuihin palveluihin – 58 000 euroa – lukeutuu Ilmavoimien ja maavoimien osallistuminen Porin päälentonäytökseen.
Keskustelussa nostettiin esiin Suomen Urheiluilmailuopiston tilanne. Opisto on nykyään liiton omistuksessa 98 prosenttisesti, eikä sillä ole enää velkaa Lopen kunnalle eikä Räyskälä Säätiölle. Keskustelussa esitettiin konsernitilinpäätöksen tekemistä, mikä olisi kuitenkin toiminnanjohtajan näkemyksen mukaan hyötyyn nähden suuri kustannus.
Kokouksessa keskusteltiin Urheiluilmailuopiston tilanteesta, muun muassa siitä, että Ilmailuliiton tarkoitus oli siirtää sen henkilöstö Ilmailuliittoon 2021, mutta näin ei henkilökunnan vastustuksen takia tehty. Yksi kokoukseen osallistujista halusi tietää, mistä Ilmailuliitolle on aiheutunut merkittävää taloudellista vahinkoa. Puheenjohtaja tiivisti Opiston tehneen muutoksia palkkoihin ilman, että hallitus oli tietoinen asiasta, eikä näissä muutoksissa oltu huomioitu palkkojen sivukuluja.
Lisäksi todettiin, että kaupunki on irtisanonut liiton toimitilan Pilvilinnan maanvuokrasopimuksen jo vuonna 2020, ja käynnissä on edelleen hallinto-oikeus- ja käräjäoikeusprosessi.