Suomen ilmailuliitto on lähestynyt liikenne- ja viestintäministeriötä sekä liikenne- ja viestintävaliokuntaa Etelä-Suomen pienlentokentän toteuttamisen aloittamisesta.
Liikenne- ja viestintävaliokunta antoi yksityiskohtaisen ja asiallisen lausunnon hallituksen vuosikertomuksen Lex Malmi -lausumasta ja sen voimassa pitämisestä.
Tilanne on suomalaisen yleisilmailun kannalta kriittinen Helsinki-Malmin lentoaseman tilanteen johdosta. Hallitus ei ole toistetusta velvoitteesta huolimatta toteuttanut käytännössä mitään vaikuttavia toimenpiteitä jatkuvuuden takaamiseksi. Finavian vetäytyminen Helsinki-Malmilta vähensi lentotuntimääriä Suomessa noin 23 prosenttia, ja nyt uhkana on vastaava romahdus, kun Malmin viimeinenkin kiitotie on suljettu NOTAM-ilmoituksella. Malmin lentokenttä on edelleen virallinen lentokenttä ja asetuksen mukainen virallinen valtakunnanrajan ylityspaikka.
Pienlentokentät, joille hallitus on myöntänyt korjaustukea, eivät pysty mitenkään vastaanottamaan Helsinki-Malmin lentotoimintaa toimintamääriensä puitteissa. Jo aiempi, vakiintunut paikallinen lentotoiminta niillä täyttää ympäristölupien rajat. Näiden kenttien lentotoiminta on hyvin monipuolista, joten lentoturvallisuuden kannalta näin massiivinen moottorilennon lisääminen olisi turvallisuusriski joko rakentamatta lennonvarmistustoimintoja eli lennonjohtoa tai vähentämättä muiden lajien toimintaa, eli purjelennon, varjoliidon, miehittämättömän ilmailun ynnä muun. Kentät ovat vaikeasti saavutettavissa erityisesti nuorille harrastajille, sillä julkiset liikenneyhteydet pääkaupungista näille kentille ovat heikot.
Suunnitelma esitetty jo vuonna 2018
Suomen Ilmailuliitto on vuonna 2018 esittänyt liikenne- ja viestintäministeriölle suunnitelman uuden pienlentokentän perustamisesta Kulloon alueelle, Porvoon ja Sipoon rajalle. Suunnitelma on julkistettu uudestaan joulukuussa 2021.
Toinen vaihtoehto toiminnan jatkuvuudelle on Helsinki-Malmin palauttaminen lentotoimintaan Helsingin kaupungin kanssa sopien. Helsingin kaupunginvaltuusto hylkäsi kansalaisten tekemän aloitteen neuvoa-antavasta kansanäänestyksestä, joka koski Malmin ilmailukäyttöä, joten valtion aloite on tärkeä.
Kolmas vaihtoehto on Helsinki-Vantaan menetelmäsuunnittelu yleisilmailun tarpeisiin. Ilmailuliitto on ollut yhteydessä Finaviaan, ja operatiivisesti tämä olisi mahdollista. Liiketoiminta on kuitenkin keskittynyt raskaaseen reittiliikenteeseen, joten yleisilmailun mahdollistaminen vaatisi valtion omistajaohjausta.
Hallituksella on vastuu toteuttaa korvaavat ratkaisut niin, että Malmin lentokentän ilmailutoiminnot voivat jatkua hyvien yhteyksien ja etäisyyksien päässä. Ilmailuliitto esittää pikaista neuvottelua tavoitteena suunnitelma, jonka mukaan hallitus voi ryhtyä erittäin nopeisiin toimenpiteisiin asiassa.