lukeaksesi lehdessä julkaistut artikkelit
Kirjaudu jäsentunnuksilla
24.05.2021 Tiedotteet

Pienlentokenttien ylläpitorahoitukseen on etsittävä kestävä, yhtenäinen ratkaisu

Puheenjohtaja Timo Hyvösen kannanotto

 

Viime aikoina muutamat pienlentokentät ovat kertoneet asettavansa kentilleen laskeutumismaksut vierailijoille aiemman vastavuoroisuuden sijaan. Kehityssuunta on valitettava, mutta monelle kentälle ainoa vaihtoehto rahoitukseen.

 

Ilmailuliiton kannalta asia on erittäin huolestuttava. Vaihtelevat käytännöt haittaavat yleis- ja harrasteilmailua, ja ovat omiaan aiheuttamaan juopaa eri ryhmittymien – kenttien, kerhojen ja ilmailijoiden välillä.

 

Asiasta pitää keskustella yhdessä ja etsiä parhaat ratkaisut kenttien rahoitukseen.

 

 

Nykyiset mallit

 

Pienlentokenttien rahoitusmallit vaihtelevat paljon. Usein perustoiminnan kustantaa kunta tai ilmailukerho, joitain yksityisiäkin kenttiä on. Jotkin kentät kattavat ylläpitokulut vuokraamalla alueen rokkijuhlille, messuille, autokisoihin tai vaikkapa suviseuroihin. Tapahtumat keskeyttävät ilmailun, mutta takaavat jatkuvuuden ja alentavat muita maksuja.

 

Valtion Liikenne 12 -hankkeessa pienlentokentät mainitaan erityisen kiinnostuksen kohteena tulevaisuuden älykkäille liikkumisratkaisuille. Valtio rakentaa väyläverkostoja myös autoille, junille ja laivoille. Ilmaväylän ylläpitoon sisältyy toki lennonjohtoa ja muuta, mutta kentät ovat ne, jotka mahdollistavat liikkumisen – kuten satamat.

 

 

Miksi juuri nyt?

 

Laskeutumismaksuja ovat nyt esittäneet muun muassa Nummelan, Kiikalan, Lahti-Vesivehmaan ja Hyvinkään lentokentät. Kentät ovat saaneet LVM:ltä hyviä investointiavustuksia, joissa vaadittu omarahoitusosuus on merkittävä. Tuetut investoinnit ovat pitkäaikaisia, 30– 40 vuotta. Omarahoitus on pakollinen, mutta se pitää jaksottaa pitkälle ajalle. LVM:n tukien perusteena oli myös eduskunnan 4.4.2018 antama lausuma Malmin lentokentän korvaavien lentopaikkatoimintojen turvaamisesta. Tämä ei ole käytännössä toteutunut.

 

Kenttien ylläpito on rahoitettava jollain, etteivät kentät pääse rapautumaan. Ylläpidon kustannus riippuu kentän palvelutasosta: onko kenttä auki talvellakin, mikä on maanvuokra, tukeeko kunta, onko polttoainetta, kuljetusta, lennonsuunnittelutilaa jne.  Lentokentät ovat osa liikenneinfraa, eikä vuosikymmenien investointeja saa hukata. Rahaa tarvitaan.

 

 

Tuottavatko laskeutumismaksut kuka ylläpidon maksaa?

 

Pahimmillaan yksittäiset laskeutumismaksut ovat saman setelin siirtämistä kentältä toiselle. Vaikutus lentomääriin ja lentäjien haluun käydä tällaisella kentällä ovat kokonaisuuden kannalta paljon merkittävämpiä.

 

Vaikutus ei ole niinkään rahallinen: jos olet menossa paikkaan A, ei maksu ole merkittävä. Jos taas haluat lennellä ja tutustua kenttiin, pienikin summa ohjaa kohteen valintaa. Laskeutumismaksujen mahdollinen nettototeuma selviää vasta tulevaisuudessa.

 

Kentän omat käyttäjät ovat se ryhmä, jonka niskoille kulut kaatuvat. Vilkkaammilla kentillä jo muutaman satasen kotikenttämaksu konetta kohti kattaa juoksevat kulut. Jos kentällä on vain muutamia koneita, voi kulu olla ylittämätön: 20 000 euron huoltomaksu neljän lentäjän kesken on iso summa.

 

Muualta tulevan, kenttää säännöllisesti koulutukseen käyttävän toimijan käyttömäärät saattavat nousta jopa yli paikallisen toiminnan. Tällaisessa tapauksessa on asiallista neuvotella sopiva käyttömaksu, kuten esimerkiksi Rautavaaralla on tehty.

 

Yksittäisen, satunnaisen vierailijan vaikutus kentän peruskuluihin on nolla. Laskeutumismaksun perusteena voi siis olla muita palveluita –  mutta mitä?

 

Keskustelussa viitataan usein Malmin lentokentän maksuihin. Malmilla kausikortti maksaa 950 euroa, laskeutuminen 35 euroa. Koneita ja liikennettä on niin paljon, että auraukset ja Helsingin 92 000 euron vuosivuokra on voitu maksaa. Kenttä on ollut auki (ja aurattuna) ympäri vuoden ja siellä on ollut polttoainehuolto, lentokonehuollot, ravintola, briefing sekä aina kenttäpäivystäjä. Maksuille on siis saanut vastinettakin, ja toiminta on ollut vilkasta.

 

 

Vertailuksi Finavia millä hinnalla nämä palvelut saa?

 

Finavian hinnoittelu on hyvä vertailukohta. Finavian 20 kentälle yksittäisen laskeutumisen hinta on 30 € + navigointi noin 15 €. Tästä saa 1.7. asti 40 % ja sen jälkeen 20 % alennuksen, jos ilmoittaa koneensa Finavialle (ale ei koske Helsinki-Vantaata, jossa maksu on kaikkineen 81 €/kerta). Finavia laskuttaa vain lennonjohdon ollessa auki, muuten käyttö on maksutonta.

 

Finavialla on myös kausikortteja eri pituisiksi ajoiksi. MTOW-perusteiset hinnat ovat halvimmillaan vuodessa 440 € (<700 kg) ja Cessna 172:llekin 704 € (<1100 kg). Kortti kattaa Finavian kaikki kentät, lennonjohtopalvelut, aina auratut kiitotiet, briefingin jne.

 

Nyt yksittäisille pienkentille on esitetty jopa tätä korkeampia vuosimaksuja. Koulutuskäytöstä on vierailijoille esitetty jopa 2–500 €/lentokone vuosittaista kentän käyttömaksua läpilaskuista.

 

 

Mikä neuvoksi?

 

Ylläpitoon tarvitaan rahaa. Ilmailuliitto on ehdottanut ministeriölle neuvottelua asiasta kestävän mallin luomiseksi yhteistyössä valtion kanssa. Kentillä toimitaan nyt pakon edestä, jokainen hieman omalla tavallaan.

 

Pahimmillaan laskeutumismaksujen kerääminen on työlästä ja toteuma niin pieni, että vaikutus on rahallisesti mutta erityisesti ilmailullisesti negatiivinen. Kentillä on tietenkin vapaus toimia haluamallaan tavalla, mutta paras ratkaisu on rakentaa tämän tärkeän infran ylläpidon rahoitukseen yhtenäinen malli.

 

Suomen Ilmailuliitto on huolestunut tästä kehityksestä ja haluaa kutsua liikenne- ja viestintäministeriön sekä kenttien operoijat yhteiseen keskusteluun siitä, miten ylläpitorahoitus saadaan järjestettyä Suomen pienlentokentille tehokkaasti ja tasapuolisesti. Lähetämme kerhokirjeessä kutsun pöydän ääreen lähiaikoina, ratkaistaan asia yhdessä!

 

 

Esimerkkejä

 

Kotikenttämaksut Jokainen hoitaa kenttänsä itse Isoilla kentillä onnistuu, hiljaisilla haasteita.
Valtion ylläpitotuki Perusylläpitoon tuki infrastruktuurin arvon säilyttämiseksi LVM:n kanssa ei ole päästy asiasta keskusteluun.
Paikallinen/kunnallinen tuki Kuntatason ylläpito menee muun infran yhteydessä Mikä on lentokentän arvostus kuntatasolla – nähdäänkö se tärkeäksi?
Laskeutumismaksut Kerätään kulukorvausta vierailijoilta Keräämisen vaiva, tulokertymän suuruus epäselvä. Viedäänkö tässä vain kymppiä edestakaisin kenttien välillä?
Kausimaksut Osan vuodesta lentäville esim. kk-maksu Osan vuodesta vierailevat koneet kantavat kortensa kekoon
Tapahtumamaksut Vuokrataan kenttäaluetta erilaisiin tapahtumiin Yleensä tuotto on hyvä, mutta kenelle – korvamerkintä ylläpitoon. Kenttä yleensä suljettava tapahtuman ajaksi.
Kausikorttijärjestelmä valvomattomille lentopaikoille Esim. liittovetoinen, yhteisesti sovittu varainjakomalli johon rahoitusta myös valtiolta Yksinkertaistaisi ja tehostaisi varojen keräämistä, jakoperusteiden sopiminen varmasti haasteellista.