Liikenne- ja viestintäministeri Timo Harakka osoitti mielenkiintoa Ilmailuliiton ehdotuksiin vuotuisesta budjettimäärärahasta Ilmailuliitolle, joka käyttäisi sitä yleis- ja harrasteilmailun turvallisuustyöhön, uudesta Helsinki-Malmin läheisyyteen sijoittuvasta monitoimisesta lentokentästä sekä tarvittavasta yleisilmailun strategiasta. Ministeri Harakka ja Ilmailuliiton toiminnanjohtaja Timo Latikka pitivät kokouksen 2.11.2020. Harraste- ja urheiluilmailijoiden kannalta on merkittävää, että Ilmailuliitolla on suora yhteys valtakunnallisesti merkittäviin päättäjiin. Hyvin etukäteen valmisteltu kokous sujui hyvässä hengessä.
Ilmailuliitto toi ministeritapaamisessa esiin kolme tärkeää tavoitettaan.
Rahoitusta turvallisuustyöhön
Yksi Ilmailuliiton tavoitteista on, että valtio osoittaisi vuosittaisen 200 000 euron budjettimäärärahan Ilmailuliitolle harrasteilmailun turvallisuustyöhön. Vuoteen 2013 asti Ilmailuliitto sai vuosittain liikenne- ja viestintäministeriöstä suoraa budjettirahoitusta 193 000 euroa. Raha käytettiin harrasteilmailun toiminnan tukemiseen tai toiminnan tukemiseen ja viranomaistehtävissä avustamisesta aiheutuvien kustannusten kattamiseen. Tarvetta harrasteilmailun turvallisuustyön edistämiseen edelleen on, sillä Onnettomuustutkintakeskuksen (OTKES) mukaan harrasteilmailun turvallisuuspoikkeamia ei ilmoiteta, analysoida ja koordinoida kattavasti.
Työryhmä uuden kentän perustamiseksi
Ilmailuliiton toinen tavoite on, että liikenne- ja viestintäministeri asettaa nopealla aikataululla työryhmän selvittämään uuden, monitoimisen yleisilmailukentän perustamista. Kentän tulee sijaita enintään noin 30 kilometriä ja enintään noin 20 minuutin ajomatkan päässä nykyisestä Helsinki-Malmin lentokentästä. Ilmailuliitto haluaisi toimia tämän työryhmän puheenjohtajana. Muita työryhmän jäseniä kutsuttaisiin muun muassa liikenne- ja viestintäministeriöstä, Traficomista, Finaviasta ja ANS Finland Oy:stä. Työryhmän pitäisi löytää uuden yleisilmailukentän paikka ja tehdä kentän rakentamiseen tähtäävä esiselvitys. Uuden kentän pitäisi palvella harrasteilmailun lisäksi laajemmin yleisilmailua, rahti- ja tavarakuljetusta sekä uutta ilmailua eli drone-liikennettä ja kehittyvää sähköistä lentämistä. Kenttään voisivat myös tukeutua pelastus- ja rajavalvontalennot.
Uuden kentän tulee toteuttaa eduskunnan Lex Malmi -kansalaisaloitteen käsittelyn yhteydessä hyväksymän lausuman Malmin lentokentän ilmailutoimintojen jatkumisesta hyvien yhteyksien ja etäisyyksien päässä. Eduskunta ei ole hyväksynyt lausuman toteuttamistoimenpiteeksi valtionavustusten (5.340.000 euroa) myöntämistä muille, edes eteläisen Suomen, lentopaikoille.
Vuosina 2018–2020 LVM:n tukea saaneet kentät eivät pidä itseään Malmia korvaavina. LVM:n omissa sekä muissa tutkimuksissa näiden kenttien on todettu olevan liian kaukana Helsingistä eikä avustusten jako näille kentille näin ollen voikaan toteuttaa eduskunnan Lex Malmi -lausumaa.
Yleisilmailustrategia Suomeen
Ilmailuliiton kolmas tavoite on harrasteilmailun kattavan yleisilmailustrategian tekeminen Suomeen niin, että Ilmailuliitto kutsutaan mukaan strategian tekoon. Kokonaiskuva tarvitaan, jotta ilmailun tulevaisuuden mahdollisuudet voidaan hyödyntää. Ilmailuliitto edustaa ylivoimaisesti suurinta osaa kaikista Suomen ilmailijoista. Liitto toivoo, että se huomioidaan alan lainsäädäntö- ja määräystyössä. Virallisemman aseman saaminen Ilmailuliitolle parantaa myös viranomaisten mahdollisuuksia käyttää liiton asiantuntemusta hyödyksi omassa toiminnassaan. Ilmailuliitto on alansa paras asiantuntija.
Euroopan unioni on kehottanut jäsenmaita edistämään harraste- ja urheiluilmailua koko ilmailualalle merkittävänä toimijana. Strategiassa on huomioitava myös niin sanottu uusi ilmailu eli sähkölentäminen ja dronet. Muut pohjoismaat ja EU ovat jo tehneet merkittäviä panostuksia sähköisen lentämisen kehittämiseksi.