lukeaksesi lehdessä julkaistut artikkelit
Kirjaudu jäsentunnuksilla
02.11.2020 Tiedotteet

Ilmailuliiton edunvalvonta on tehokasta

Liitto varmistaa ilmatilan riittävyyden harrastajille

 

Ilmailuliiton edunvalvonta on tehokasta: Vuonna 2019 Ilmailuliitto antoi 23 lausuntoa, joista hieman yli puolessa Ilmailuliiton näkemys vaikutti merkittävästi asiaan. Vain reilulla kolmasosalla lausunnoista ei ollut vaikutusta asian käsittelyyn, ja lopuissa tulos ei ole vielä selvillä. Viime vuonna liitolta pyydettiin lausuntoa 96 kertaa. Yleensä lausuntoja pyytävät liikenne- ja viestintäministeriö, muut ministeriöt, Traficom ja kansainvälinen edunvalvontaorganisaatio.

 

Ilmailuliitto antoi viime vuonna 11 kansalliseen ja kansainväliseen sääntelyyn liittyvää lausuntoa, seitsemän ilmatilavarauksiin, kaksi lentomenetelmiin sekä kolme ilmatilanhallintaan ja palveluntarjontaan liittyvää lausuntoa.

 

Harrasteilmailun asema turvattava

Keskeisin Ilmailuliiton edunvalvonta-alue tällä hetkellä on harrasteilmailun tarvitsema ilmatila. Ilmailuliitto tahtoo, että ilmatilankäytön periaatteissa huomioidaan harrasteilmailu, kirjataan periaatteet ylös ja vakioidaan käytännöt. Ilmailuliiton näkemys on, että harrasteilmailun toimintaedellytysten turvaamisen tulee olla viranomaisen tehtävä.

 

Ilmatilan varauspyyntöjä koskevien lausuntojen määrä on vähentynyt nopeasti. Eri toimijat ovat joko mukautuneet muiden käyttäjäryhmien vaatimuksiin tai toiminta tapahtuu vakioalueilla ja aikaisemman luvan mukaisesti.

 

Kaupallinen reittiliikenne tapahtuu niin korkealla, että se ei juurikaan vaikuta harrasteilmailuun. Kaupallisen reittiliikenteen lähtö- ja tuloreitit kasvattavat lentokenttien lähestymisalueiden kokoa, mikä vähentää merkittävästi harrasteilmailun käytettävissä olevaa ilmatilaa alemmissa korkeuksissa. Näin tapahtuu varsinkin Etelä- ja Lounais-Suomessa.

 

Kaluston kehittymisen myötä Puolustusvoimien ilmatilan tarve on kasvanut huomattavasti. Päivittäisen käytön alueiden lisäksi erilaisten harjoitusten ilmavaatimukset kattavat samanaikaisesti laajimmillaan jopa yli puolet ilmatilastamme. Ilmailuliitto on vaikuttanut eniten näiden alueiden alle jäävien, valvomattomien lentopaikkojen toimintaedellytysten turvaamisessa. Liitto on pystynyt vähiten vaikuttamaan näiden sivu- ja korkeusrajoihin.

 

Ammatillinen lentokoulutus tapahtuu ruuhkaisessa Etelä-Suomessa. Lentokoulutuksen vuoksi on kasvatettu valvottua ilmatilaa eli lähestymisalueita (TMA) ja lennonjohtoalueita (TRA) Porissa ja Tampereella sekä ja Ilmavoimien tukikohtien ympärillä Jyväskylässä, Kuopiossa ja Rovaniemellä. Ilmailuliitto on tehnyt aloitteet valvotun ilmatilan ja lähestymisalueiden määrittelyperusteiden tarkistamisesta.

 

Miehittämätön ilmailu eli UAV-toiminta kasvaa kiihtyvällä vauhdilla, ja se on sekä kotimaisen että kansainvälisen viranomaistoiminnan huomion keskipisteenä. Kun viranomaiset eivät halua rajoittaa UAV-toimintaa, muu ilmailutoiminta hankaloituu. Ilmailuliitto edellytti lausunnoissaan toiminnanaikaista koordinointia: miehitetyn ilmailun pitää ilmassa ollessaan saada tarvittaessa yhteys UAV-operaattoriin liikennetilanteen selvittämiseksi. Näin ollen UAV-toiminnassa pitäisi olla ilmailuradio käytössä.

 

Edunvalvonta auttaa vakuuttamiseen

Viimeisen kahden kolmen vuoden aikana erityisesti ilma-alusten vakuutusten saatavuus on parantunut Suomessa. Vakuutusten saatavuuteen on vaikuttanut Ilmailuliiton edunvalvontatyö ja yksittäisten, aktiivisten liiton jäsenten ponnistelut. Ilmailuliitto jatkaa edunvalvontatyötään vakuutusturvan kehittämiseksi ja saatavuuden parantamiseksi. Vakuutusten saantia on vaikeuttanut ja vaikeuttaa se, että pohjoismainen ilmailuvakuutustoiminta on ollut jo pitkään tappiollista

 

Liitto vaikuttaa sääntelyyn

Ilmailuliiton sekä liikenne- ja viestintäministeriön ja Traficomin yhteistyö on toimivaa. Ilmailuliitto on vuodesta 2019 alkaen päässyt alusta alkaen mukaan valmistelemaan lakimuutoksia liikenne- ja viestintäministeriön kanssa. Sen jälkeen, kun EASA otti toimintalinjakseen kokemukseen ja kykyyn perustuvan koulutusvaatimusten arviointiperiaatteen, kansallinen ilmailuviranomainen on suhtautunut harrasteilmailuun aiempaa joustavammin.

 

Kun EU päivitti ilmailun perusasetuksen, aloitettiin myös Suomessa ilmailulain päivittäminen. Ilmailuliiton tavoitteet ultrakevyiden lentokoneiden lentoonlähtömassan korotuksesta ja miehittämättömän ilmailun kansallisen sääntelystä ovat toteutuneet. Ultrien painonkorotukset otetaan Suomessa täysimääräisesti käyttöön. Tammikuussa alkava, miehittämättömän ilmailun kansallinen sääntely toteutuu harrastajaystävällisesti: nykyiset lennokkikerhot saavat jatkaa entisin ehdoin ja menetelmin, ja ne joutuvat vain rekisteröimään lennätyspaikkansa, lennättäjänsä ja lennokkinsa. EASA-määräysten käyttöönotossa on kahden vuoden siirtymäaika. Harrastekerhot tekevät jatkossakin ilmoituksen lennätyspaikastaan, mutta isompien ja vaativampien koneiden lennättämiseen tullaan vaatimaan toimilupa.

 

Ilmailuliitto tarvitsee virallisen aseman

Ilmailuliitolla harrasteilmailuorganisaationa ei ole virallisesti määriteltyä asemaa kaupallisesta ja sotilaallisesta ilmailusta päättävien tahojen joukossa. Viranomaiset kuulevat Ilmailuliittoa, mutta heidän ei ole pakko ottaa liiton näkemyksiä huomioon.

 

Kaupallinen liikenne, Puolustusvoimien ilmailu, ilmailun koulutus sekä miehittämätön ilmailutoiminta (UAV) ovat merkittäviä ilmatilan käyttäjäryhmiä. Ilmailuliiton esittämillä muutoksilla näiden toimijoiden ilmatilanvarauspyyntöihin on vähän tai ei ollenkaan vaikutusta. Ilmailuliiton on vaikeaa vaikuttaa myös kaupallisen ilmailun ja sotilasilmailun säädöksiin ja menetelmiin, vaikka niillä olisi vaikutusta harrasteilmailuun.

 

Lisätietoja

Juha Silvennoinen

edunvalvonta-asiantuntija

Suomen Ilmailuliitto ry

juha.silvennoinen@ilmailuliitto.fi