Suomen Ilmailuliiton puheenjohtaja Timo Hyvösen puhe Kuhmo Fly In -tapahtumassa 10. – 12.7.2020
Kiitokset kaikille Kuhmo Fly Inin järjestäjille ja varsinkin osallistujille. Tänä vuonna Kuhmossa on varmasti kesän suurin ilmailijoiden fly in -tapahtuma – ainakin Suomessa.
On harmi, ettei Kuhmon ensimmäinen matkustajalento toteutunut tänä viikonloppuna. Tieto äkkilähdön toteutumisesta DC-3-koneella tuli koronapoikkeustilan johdosta kovin myöhään. Lennolle olisi lopulta tullut riittävästi matkustajia, mutta se oli jo ehditty perua ja kone varattu toiseen paikkaan. Toivotaan, että tällaiset hankkeet toteutuvat ja kehittyvät tulevaisuudessa, sillä Kainuun lentomotti on kestämätön. Jospa jo ensi vuonna kamarimusiikkiväki ja luontomatkaajat lentävät suoraan Kuhmoon.
Kuhmon lentokenttä on saatu talkoovoimin pidettyä erinomaisessa käyttökunnossa, vaikkakin hiekkapintaisena. Tilanne muistuttaa 80-90-luvun aikoja, kun Kuhmon Kiva pelasi menestyksellä kiekkoa Suomen korkeimman tason luonnonjääjoukkueena. Pienkoneet pystyvät operoimaan hyvin tältä kentältä, mutta kiitotien päällystys avaisi laajemman käytön kehitysmahdollisuudet.
Kuhmon kaupunki on yhteistyössä Kuhmon ilmailukerhon kanssa anonut valtiolta tukea lentokentän päällystämiseen jo kolmena vuonna peräkkäin. Tavoite on, että lentokenttää voisivat käyttää isommatkin koneet taksi-, ambulanssi- tai tulevaisuudessa jopa reittiliikenteessä, mielellään myös kesäajan ulkopuolella.
Liikenne- ja viestintäministeriö tukee Finavian lentoasemaverkoston ulkopuolisia lentokenttiä vuosittain, tänä vuonna yhteensä 2,9 miljoonan euron edestä. Ministeriön mukaan yleisilmailupaikoille tarkoitettu avustus oli suunnattu ensisijaisesti lentopaikkainvestointien tukemiseen, johon Kuhmonkin tukianomus kohdistui.
Tuet jaettiin kuitenkin jälleen kerran jo aiemmin tuetuille muutamille Etelä-Suomen kentille. Jakoperusteena ministeriö mainitsi erityisesti eduskunnan lausuman vuodelta 2018. Lausumassaan eduskunta edellyttää hallitukselta toimia korvaavien lentokenttätoimintojen turvaamiseksi, jotta Malmin lentokentän ilmailutoiminnot voivat jatkua hyvien yhteyksien ja etäisyyksien päässä.
Tällä perusteella tukia on kolmen viime vuoden aikana osoitettu samoille kentille jo 5,2 miljoonaa euroa, vaikka joka ikinen tukea saaneista lentopaikoista on julkisesti kertonut, etteivät ne voi korvata Malmin lentokenttää edes lentotoimintamielessä, saati historian ja muiden arvojen osalta.
Tuki on ollut välttämätöntä sitä saaneiden lentopaikkojen korjausvelan maksuun, mutta eduskunnan lausuman tavoite ei näillä sinänsä tarpeellisilla tuilla toteudu. Kuhmostakin katsoen Helsingin seudun pitää olla tavoitettavissa pienkoneilla ja tulevaisuuden kevyillä lentoratkaisuilla, vaikkapa sähköisillä.
Pääkaupunkiseudun vaihtoehdot ovat käytännössä Helsinki-Malmin toiminnan jatkaminen, Helsinki-Vantaan kehittäminen pienilmailun tarpeisiin tai aiemman liikenneministeri Risikon mainitsema kokonaan uuden lentopaikan perustaminen Helsingin alueelle.
Vuosittaisten, perusylläpitoon tarkoitettujen tukien kohdistaminen jatkuvasti suppealle alueelle on koko Suomen ja sen lentotoiminnan kannalta kestämätöntä. Malmi-asialla ratsastamisen pitää nyt loppua. Infrastruktuuria pitää ylläpitää ja kehittää muuallakin. Pääkaupunkiseudun yleisilmailulle tarvitaan oma ratkaisunsa, joka ei näillä keinoin toteudu. Suomen hallituksella on asian toteutuksesta raskain mahdollinen, eduskunnan asettama vastuu.
Suomen Ilmailuliitto on kansallisesti ja kansainvälisesti tunnettu harraste- urheilu- ja yleisilmailun etujärjestö, ilmailijoiden oma liitto. Strategisina tavoitteinamme on mm. edistää ilmailun turvallisuutta, edistää ilmailuun liittyviä ympäristöasioita ja erityisesti turvata ilmailun toimintaympäristö eli lentopaikat ja ilmatila,
Lentopaikkojen osalta liiton tärkeitä yhteistyökumppaneita ovat lentopaikkojen pitäjät, esimerkiksi Finavia, kunnat ja useat säätiöt. Suomen valtiolla vastuu ilmailusta kuuluu liikenne- ja viestintäministeriön alueelle. Varsinaista operatiivista elintä valtiolla ei enää ole, kun Ilmailulaitos yhtiöitettiin Finaviaksi. Finavian tarkoitus on lentoasemaliiketoiminta.
Suomen Ilmailuliitto on tällä hetkellä käytännössä ainoa siviilipuolen ilmailua kokonaisuutena valtakunnan tasolla katsova toimielin Suomessa. Tämä ei voi olla harraste- ja urheiluilmailun etujärjestön tehtävä. Tarvitsemme selkeän valtiollisen tahon, joka ottaa kopin Suomen ilmailun kokonaisuudesta.
Ilmailu jatkuu ja Ilmailuliitto haluaa kannustaa varsinkin nuoria mukaan toimintaan. Ilmailuliiton edistää jäsenilleen merkittäviä, ilmailuharrastuksen mahdollistavia asioita. Eilinen SIL Eagles -tapahtuma vei ilmaan kymmenen kuhmolaista nuorta, toivottavasti tulevia ilmailijoita! Elokuun lopussa Kauhavalla järjestetään Suomen Ilmailuliiton päälentonäytös, jossa toivottavasti tapaamme jälleen.
Kiitokset Kuhmon kaupunki ja Kuhmon Ilmailukerho mainiosta tapahtumasta. Suomen ilmailuliiton puolesta toivotan Kuhmoon ilmailuintoa, kehitysvoimaa ja erityisesti hyvää ilmailuaikaa tulevinakin vuosikymmeninä.