lukeaksesi lehdessä julkaistut artikkelit
Kirjaudu jäsentunnuksilla
30.11.2019 Uutiset

Valtiovallan tervehdys 100-vuotiaalle Suomen Ilmailuliitolle

Eduskunnan puhemies Matti Vanhanen

Ilmailuliitto 100-vuotta 30.11.2019

Valtiovallan tervehdys, eduskunnan puhemies Matti Vanhanen

Sata vuotta sitten maahamme syntyi suuri määrä yhdistyksiä, joiden syntymistä varmaan nyt pidetään itsestään selvyytenä. Mutta kun mielessään siirtyy ajassa taaksepäin vuoden 1919 Suomeen, kuva muuttuu.

 

Ensimmäiset reittilennot Euroopassa lennettiin vuonna -19 Pariisin ja Lontoon välillä. Mutta on vaikea uskoa, että sen enempää Helsingin kaduilla kuin Nurmijärven kylissäkään ihmiset olisivat ajatelleet, että lentotoiminnan kehittäminen Suomessa on jotenkin tärkeä asia. Taitaa olla niin, että perustavaan kokoukseen tulleista ainakin joka toinen tuli hevosvetoisella vossikalla.

 

Perustajat olivat kaukonäköisiä! He olivat seuranneet mitä maailmalla oli tapahtumassa. He olivat varmasti nähneet, miten päättyneessä eurooppalaisessa sodassa lentokoneet olivat yleistyneet. Sota taisi tuottaa melkoisen piristysruiskeen sekä lentokoneiden tekniselle kehittymiselle että tehtaiden tuotantovolyymin kasvattamiselle.

 

He olivat siis nähneet miten kuumailmapalloista ja haparoivista ensimmäisistä koneista oltiin siirtymässä johonkin merkittävään – ja että Suomessa on oltava tässä mukana. Mutta silti – edusti suurta kaukonäköisyyttä koota ryhmä yhdistyksen perustamiseksi ilmailua kehittämään Suomessa!

Siitä lähti iso pyörä liikkeelle – tai siipi lentoon – jonka taru sadalta vuodelta tunnetaan hyvin. Maailmaa olisi nyt mahdoton hahmottaa ilman ilmailua.

 

Nyt emme aja vossikalla, mutta tietyllä tapaa elämme samanlaisia ehkä uuden aikakauden murroskohtaa ilmailun alalle.

Teknologinen kehitys luo uutta mutta samaan aikaan ilmailun rajoja ollaan myös ehkä ensimmäistä kertaa kyseenalaistamassa.

Kritiikki nopeasti kasvavaa mannertenkin välistä lentoliikennettä kohtaan kasvaa. Saattaa olla, että arvojen tasoalla kaukomatkailuun suhtautuminen päästöjen takia muuttuu. Onpa ilmatilankin rajat vastassa suosituimpien kohteitten vaikutuspiirissä.

 

Ilmailuala vastaa haasteisiin. Koneet ovat kasvaneet, energiatehokkuus parantunut ja biokerosiinia kehitetään. Liikenteen määrä kuitenkin kasvaa yhä paljon nopeammin kuin mitä korjaavat toimet vielä vähään aikaan kykenevät paikkaamaan.

Lyhyemmillä lentomatkoilla sähkö on tulossa vääjäämättömästi lentoliikenteeseen. Nimenomaan tässä kysymyksessä paluu sadan vuoden taakse on perusteltua. Tuolloin oltiin juuri opittu lentämään ja kymmenen vuoden kuluttua lentokoneilla oli jo merkittävä rooli sodassa. Ja sodan jälkeen tätä nopeasti kehittynyttä tekniikkaa sovellettiin siviililiikenteen räjähdysmäisen nopeaan edistämiseen.

Sähkön käyttö tunnetaan hyvin. Autoteollisuus investoi valtavasti sähkön käyttöön ja siitä syntyvää osaamista kyetään varmuudella soveltamaan nopeasti myös lentoliikenteen kehittämiseen.

 

Kun Ilmailuliitto täyttää vuosikymmenen päästä 110-vuotta, olen varma, että olemme nähneet nopean kehityksen, joka on heijastunut myös urheiluilmailuun ja harrasteilmailuun. En ole itse lentäjä, mutta uskon, että lentämisestä innostuneet hyväksyvät kyllä äänettömät moottorit.

 

Yhteiskunnan intressissä on, että mahdollisuus edulliseen energiaan ja huoltovapaaseen varmatoimiseen moottoriin kyetään hyödyntämään edullisempana lentämisenä. Juuri Suomi on sen kaltainen maa, jossa sähkölentoliikenteelle saattaisi olla luontaiset edellytykset. Maassamme on pitkät etäisyydet, mutta samalla niin pieni väestö, että nopean ja tiheän junaliikenteen mahdollisuudet ovat rajalliset.

 

Taksilentotoiminta saattaisi tarjota nykyistä pienemmillä kustannuksilla mahdollisuuden tiheään palveluverkkoon. Meillähän on lähes sata lentopaikkaa massamme ja niiden kehittyminen palvelisi myös aluekehityksen tarpeita. Tämä istuisi myös hyvin matkailumme kehittymiseen. Matkailumme ei perustu massamatkailuun vaan yksilöllisen matkailun rooli korostuu. Digitaalisuuden kehittyessä ns. matkaketjujen järjestäminen käy yhä yleisemmäksi ja lentoalan pitää liiketoimintana päästä tähän mukaan ketjujen toiseksi viimeisenä lenkkinä tarjoten mahdollisuuden aidosti yksilölliseen matkailuun myös suurten kohteiden ulkopuolelle. Tämä verkosto tarvitsee lentopaikan myös Helsingissä tai sen lähellä. Muuten verkosto jää torsoksi. Ei tarvitse erikseen sanoa, että Malmin kohtalo surettaa sekä kulttuurihistoriallisesti että erityisesti siksi, että olemme rajaamassa ilmailun kehittymisen mahdollisuuksia niin paljon.

 

Ilmailuliitto on myös urheilujärjestö. En tunne harrastuksen kilpailutoimintaa, mutta osaan vaistota harrastuksen takana olevan innon ja mielihyvän. Koneen irtoaminen maasta ja se vapauden tunne ilmassa, jonka jokainen kokee omalla tavallaan sykähdyttää varmasti. On hieno asia, että ilmailun yleinen edistäminen ja urheilutoiminta ovat saman katon alla.

 

Saattaa olla, että välillä törmäätte myös paheksuntaan. Lentämiseen on helppo yhdistää leimaa elitismistä ja piittaamattomuudesta ympäristöä kohtaan

Älkää alistuko tähän. Teillä on oikeus ilmailuun sekä työnä että harrastuksena. Kuten alussa sanoin: ilmailulla on maailman ja Suomen talouden ja työllisyyden kannalta ratkaisevan suuri merkitys. Ala on osoittanut, että se tunnistaa omalta osaltaan vakavasti kestävän kehityksen vaatimukset.

Teillä on myös oikeus siihen mielihyvään, jota jalkojen irtoaminen maasta tarjoaa. Ihmiset ovat kautta aikojen haaveilleet siivistä ja lennosta. Siihen on ollut Suomessa jo sata vuotta oikeus ja lupa. Siitä kannattaa pitää kiinni jatkossakin.

 

Näillä sanoilla haluan valtiovallan puolesta onnitella juhlivaa liittoa!