Viime aikoina on kysytty useasti, mitä Ilmailuliitto on tehnyt puolestamme? Tässä tiivistelmä, jossa mutkia pannaan suoraksi melko reippaasti. Perusajatus asiassa kuitenkin selvinnee.
Harrasteilmailun osaaminen, kaikissa lajeissamme, eri puolella laajaa maatamme ei ole syntynyt tyhjästä. Liiton kursseilla koulutettu ohjaaja ja opettaja on saapunut paikkakunnalle aloittamaan toimintaa uudessa lajissa. Tai sieltä lähetetty ihminen on palattuaan aloittanut toiminnan alueellaan. Liiton jäsenmaksuilla on saatu vuosikymmen toisensa perään aikaiseksi opettaja-, hyppymestari- tai ohjaajakursseja ammattimaisin voimin vedettynä siten, että paikalliset kulut ovat pysyneet kohtuullisina. Koulutusvaatimukset ja ohjelmat on suunniteltu yhteistyössä viranomaisen kanssa. Kouluttajana on ollut liiton konkari.
Alusta alkaen ilmailuvälineiden rakentaminen, huoltotoiminta, korjaaminen ja siihen tarvittavat luvat on opiskeltu liiton järjestämillä kursseilla, asiantuntijoidemme esittämillä koulutusohjelmilla. Yhteistyöllä viranomaisen kanssa EU:n alun tiukat määräykset on saatu nyt jo melko hyvään malliin.
Lentotoiminta Puolustusvoimien tukikohdissa ja Puolustusministeriön maa-alueilla olisi loppunut 60-luvun alun tapahtumiin ilman Suomen Ilmailuliiton neuvotteluja. Nykyään Utissa ei hypättäisi yhtään siviilihyppyä, Räyskälässä, Naarajärvellä ja monessa muussa paikassa ei lennettäisi lennon lentoa, jos eivät liiton sitkeät puurtajat olisi sopineet yhteisiä, koko Suomessa noudatettavia, pelisääntöjä toiminnan jatkamiseksi. Tällaisia entisiä PLM:n mailla olevia lentopaikkoja on edelleen harrasteilmailun käytössä huomattava määrä.
Ilmatila ja sen käyttö on yksi tämän päivän kuumimmista aiheista, joka vaatii jatkuvaa hereillä oloa. Viimeisen 20 vuoden ilmatilauudistuksissa Etelä-Suomen suurten lentokeskusten ilmailu olisi kutistunut laskukierroskorkeuksille, jos eivät liiton edustajat olisi vaatineet neuvotteluja ja harrasteilmailun toimintaedellytysten turvaamista sekä yhteistä suunnittelua. Se, että Ilmavoimien uusien päivittäisen toiminnan alueiden alapuolella, keskisessä ja pohjoisessa Suomessa, voidaan ilmailla ylipäänsä ollenkaan, perustuu Ilmailuliiton toimielimissä istuvien asiantuntijoiden/ harrastajien pitkään yhteistyöhön Ilmavoimien, Finavian ja Trafin kanssa. Lennonvarmistuksen laitevaatimukset ja niiden kansallinen soveltaminen keskellä metsäistä koti-Suomea on vaatinut ja vaatii edelleen jatkuvaa yhteistyötä palveluntarjoajan ja viranomaisen kanssa.
Lentoasemien tiukentuneet turvamääräykset olivat lopettaa harrasteilmailun lentoasemilla 2000-luvun alussa. Pelisäännöt harrastetoiminnan jatkumiselle on neuvoteltu ja sovittu yhdessä. Liiton kautta neuvotellut toimintatavat ovat voimassa koko maassa. Asia vaatii jatkuvaa suhteiden hoitamista ja yhteistyötä.
Miehittämätön ilmailu eli siis lennokkitoiminta on nyt polttopisteessä kohta tulevien Euroopan määräysten vuoksi. Lennokkitoiminnan hyvän maineen ovat luoneet liiton kouluttamat ja opastamat lennokkitoiminnan ohjaajat. He ovat vieneet tiedon ja taidon turvallisesta harrastamisesta ympäri Suomea. Suomen Ilmailuliiton ja Trafin kanssa käytyjen neuvottelujen vuoksi meillä on nyt jo 71 rekisteröityä lennokkipaikkaa. Isossa osassa niitä voidaan lennättää korkeammalle kuin se muualla on mahdollista. Se lista ja niiden pelisäännöt eivät syntyneet tyhjästä.
Suomalaista melko vapaata ja järkevää toimintamallia käytetään esimerkkinä, kun Trafi laatii yhdessä Euroopan viranomaisten kanssa tulevia miehittämättömän ilmailun sääntöjä. Järkevän sääntelyn puolesta tehdään työtä yhteisvoimin viranomaisen ja harrastejärjestöjen kanssa Euroopan tasolla.
Suomalainen laskuvarjourheilu on edelläkävijä turvallisuustyössä myös kansainvälisesti tarkasteltuna. Se on saatu aikaiseksi valtakunnallisella yhteistyöllä, jonka keskeinen tekijä ja osaaja lajissa on liiton laskuvarjotoimikunta. Se on tällä hetkellä turvallisuutta tavoittelevien toimintatapojen lippulaiva.
Kaikilla ilmailun aloilla olemme saaneet viime vuosikymmeninä nopeasti kiristyneen sääntelyn aikana aikaiseksi kansallisia poikkeuksia ja helpotuksia tänne hiljaisemman ilmailun ja erikoisten olosuhteiden Suomeen. Kansallinen viranomainen on ottanut ison liittomme asiantuntijat huomioon monella eri tavalla.
Ensimmäiset 80 vuotta Suomen Ilmailuliitto on tehnyt työtä kansallisten siviili- ja sotilasviranomaisten kanssa Suomessa. EU:n myötä uusi pelikenttä muodostui Euroopan yhteisestä ilmailuviranomaisesta EASA:sta, Euroopan lennonvarmistuspalvelun tarjoajasta Eurocontrolista sekä harrasteilmailun etuja valvovasta Euroopan Urheiluilmailujärjestöstä EAS:sta (European Air Sports). Me olemme jäseninä kaikissa EAS:n lajiliitoissa ja siellä työtä tehdään laajalla rintamalla.
Uuden harrastajan tullessa kentän laidalle kaikki on valmiina. Katsoopa uusi harrastaja mihin suuntaan hyvänsä, sivulle tai ylös, kaiken on tehnyt joukko edellä kulkeneita harrastajia. Kaikkeen, mihin hän kentän laidalla koskee, on sinne tuonut ja luonut joku puuhaihmisten porukka ennen häntä. Yksi osaaja yhdessä asiassa, toinen toisessa, on nostanut päänsä ylös ja korottanut äänensä yhteisten ongelmien edessä. Joku on tehnyt jotakin joskus. Joku tekee töitä asioiden eteen koko ajan. Se on Suomen Ilmailuliitto. Uudelle tulijalle on pöytä katettu. Sen kattamiseksi on tehty töitä 99 vuotta. Käy syömään!
Juha Silvennoinen
edunvalvonta-asiantuntija
juha.silvennoinen@ilmailuliitto.fi
044 774 2228