SUOMEN ILMAILULIITTO RY
LIIDINTOIMIKUNTA
TURVALLISUUSTIEDOTE II/2004


Ranskan liidinliitto Fédération française de vol libre (FFVL) on kiinnittänyt huomiota siihen, että liidinonnettomuuksissa kuolleiden ulkomaisten lentäjien määrä on huomattavan suuri verrattuna ranskalaisiin lentäjiin (FFVL:n mukaan 10 kuollutta ulkomaalaista ja 7 ranskalaista vuonna 2003).

Vaikka muista maista ei (onneksi) olekaan kantautunut vastaavanlaisia ikäviä lukuja, voidaan hyvällä syyllä olettaa, että samat ongelmat ovat mahdollisia muuallakin.

SIL ry pyytää siis liidinkerhoja tiedottamaan jäsenilleen ja varsinkin ulkomaille matkustaville kilpailijoille, että nämä ottaisivat ennen lentotoimintaa huomioon

-pitkän matkan jälkeisen väsymyksen (kotimaasta kisamaahan)
-uudet ja tuntemattomat lentoalueet sekä paikalliset olosuhteet (esim. laaksotuuli)
-erilaisen sään
-kilpailuihin mahdollisesti liittyvän, joskus liiallisen vaaran uhmaamisen.

Lisäksi tarvittaessa on otettava yhteyttä paikallisiin kerhoihin ja /tai liitäjiin. Varsinkin omatoimisilla matkoilla (muut kuin kilpailut) on tärkeää olla mukana kokeneita liitäjiä, jos se on mahdollista.

Turvallisia kisa- ja muita ulkomaan matkoja toivottaa Liidintoimikunta.

SUOMEN ILMAILULIITTO RY
LIIDINTOIMIKUNTA
TURVALLISUUSTIEDOTE I/2004


Moottoroitu riippuliito

Valitse lentopaikaksi riittävän avara alue, esim. lentokenttä tai järven jää. Kotipelto on erittäin houkutteleva, mutta ei välttämättä sopiva liidintoimintaan.

Moottoroitu riippuliito on turvallista normaaleissa keliolosuhteissa. Moottori mahdollistaa lentämisen milloin vain. Miksi lentää tänään huonossa kelissä, kun voit lentää huomenna kunnon olosuhteissa?

Turvallinen lentoonlähtö Mosquito-tyyppisellä valjaalla vaatii runsaasti vapaata tilaa, jotta esim. moottorihäiriössä voit tehdä turvallisen laskun eteenpäin tai voit turvallisesti palata lähtöpaikalle myötätuulen kautta (360° kaarros). Nousukiidon aikana on kiinnitettävä erityistä huomiota riittävään ilmanopeuteen. Alinopeudella turbulenttisessa kelissä liidin voi karata käsistä tykkänään (ulkomailla useita tapauksia). Jos kaikesta huolimatta olet startannut liian huonoon keliin, on lento hyvä keskeyttää heti laskeutumalla vastatuuleen. Huomioi riittävän laaja starttialue!

Lennä riittävän korkealla. Lentäessäsi matalalla olet joko nousukiidossa tai laskukuviossa. Moottori mahdollistaa "roikkumisen" matalissa, mutta se voi olla vaarallista. Moottoroitua liidintä on kiva näytellä kavereille, mutta se on kuitenkin täysi lentolaite eikä mikään pelkkä lelu.

Riippuliitimen ja moottorin rakenteen muuttaminen, esim. potkurin työntökulman muutokset voivat aiheuttaa vaaratilanteita. Muista myös, että aika ja ultraviolettisäteily haurastuttavat purjemateriaalia, joten kaikkien liidinharrastajien on kiinnitettävä huomiota erityisesti vanhojen liitimien purjekankaan kestävyyteen ja mittoihin.

Lentäminen moottoroidulla riippuliitimellä vaatii lisäkoulutuksen sekä lisäkelpuutuksen. Minimivaatimus koulutuksen aloittamiselle on voimassaoleva SP4-kelpoisuus. Kouluttavalla kerholla on oltava koulutuslupa moottoroidulle riippuliidolle.

Koulutusta säätelee tarkemmin Ilmailulaitoksen 28.1.1999 hyväksymä SIL ry:n ohje nimeltään Koulutusohje moottoroidulle riippuliitimelle.

Muistilista:
Lisäkoulutus ja -kelpuutus (RLMO)
Oikeat varusteet
Turvalliset keliolosuhteet
Riittävän laaja lentopaikka
Startti- ja laskukuvio
Minimilentokorkeus

SAKSAAN JA ITÄVALTAAN MATKAAVILLE LIITÄJILLE

Uusimmassa Fly&Glide –lehden numerossa (4/2004) on mielenkiintoinen artikkeli Saksan ja Itävallan uudistuvasta ilmatilajaosta. Asiaa on tarkasteltu nimenomaan riippu- ja varjoliitäjien näkökulmasta. Jos olet suuntaamassa Euroopan taivaille, kannattaa ottaa asiasta selvää ennen starttipaikalle kipuamista.

Saksassa ilmatilauudistus astuu voimaan 28.3., Itävallassa vasta toukokuun puolessavälissä. Ilmatilauudistusten tavoitteena on luonnollisesti lentoturvallisuuden lisääminen etenkin suurien ja vilkkaiden lentokenttien läheisyydessä.

Saksassa muutokset koskevat mm. valvotun ilmatilan alarajan laskemista. Riippu- ja varjoliitäjät eivät Saksassa voi hyödyntää purjelentoalueita vastaavalla tavalla kuin Suomessa, joten uudistus vaikeuttaa etenkin matkalentoja.

Itävallassa puolestaan ilmatilajaon muutokset ovat lähinnä positiivisia riippu- ja varjoliitäjille. Liitäjille myönteisiä muutoksia tapahtuu etenkin suositulla Zillertal-Achenseen alueella.

Aikaisemmin riippu- ja varjoliito on Itävallassa ollut tiukasti rajattu valvomattomaan ilmatilaan. Uudistuvissa Itävallan ilmailumääräyksissä riippu- ja varjoliito sallitaan kuitenkin ilmatilaluokassa E. Tässä ilmatilaluokassa VFR-lennoille ei vaadita lennonjohtoselvitystä eikä myöskään jatkuvaa kaksipuolista radioyhteyttä lennonjohtoon.
Tämä uudistus merkitsee todella huomattavaa parannusta etenkin matkalentäjille :))

Itävallassa on perustettu SRA-alueita (Special Rules Areas) etenkin Innsbruckin alueelle. SRA-alueet ovat ilmatilaluokitukseltaan D. Riippu- tai varjoliitäjille ei käytännössä anneta lennonjohtoselvityksiä näille alueille tai muutenkaan valvottuun ilmatilaan, kuten esim. Innsbruckin laaksoon.
SRA-alueiden alarajat vaihtelevat 7000 ft MSL:sta 9000 ft MSL, joten niiden alla lennettäessä pitää olla tarkkana, ettei vahingossa lennetä luvatta alueen sisään ja samalla D-ilmatilaan. Käytännössä SRA-alueiden alarajan määräävät Innsbruckin lentokentän IFR-lähestymis- ja lähtömenetelmille määritetyt korkeudet.

Asiaa selventävä kuva (Fly&Glide 4/2004):Itävallan ilmatilajako

Artikkelia lukiessa huomasi, kuinka helppoa valvotussa ilmatilassa lentäminen meillä Suomessa onkaan ! :)

terveisin,
Petriina Anttila

Toim. huomio: lisää asiasta DHV:n sivuilla.

kts. http://www.dhv.de/typo/Luftraumregelung_im.1526.0.html



INCORRECT ASSEMBLY INSTRUCTIONS - SAIL WEBBING


Wednesday, March 10, 2004

Turvallisuustiedote Moyes Litespeed manuaalin virheestä. Sivuilla 9-10 neuvotaan virheellisesti kiinnitämään purjeen kärkilenkki siipiputken päällyspuolelle kun siinä pitäisi lukea alapuolelle.

Eli kun siipiputki otetaan pois (lyhyeksi pakatessa) ja asennetaan uudestaan paikalleen tulee huomioida kummalle puolen siipiputkea liinanpää kiinitetään. Oheisesta kuvasta selviää myös oikea tekniikka. Siis alapuolelle ja tappi ensin läpi liinan päästä. Tappia voi käyttää vipuna jonka avulla purjeen kiristys onnistuu helposti. Siis ensin tappi lenkista läpi ja sitten vasta siipiputkeen.

Virheellisesti kiinnitetyn lenkin seuraksena purje jää rumasti ryttyyn kärjestä ja purje on kierteellä.

Tämän kyllä huomaa kun siipi on kasattuna.

Alla alkuperäinen turvallisuustiedoite.

Lisätietoja ja ohjeita :
Heikki Nuutinen
RL-kalustovastaava -LIT
heikki.nuutinen@quicknet.inet.fi
050-591 6268


Please be advised that the Litespeed and Litespeed S owners manuals have incorrectly stated the method for attaching the webbing to the outer leading edge. The error is described on page 9 or 10 of the respective manual under the section "Assembly from 4.5m Breakdown Form". The manual states that the sail webbing should be attached to the top of the leading edge. This is incorrect as the webbing actually needs to be attached to the bottom of the leading edge, as depicted in the related photo.

The only gliders that may be affected are gliders that were short packed for shipment. Gliders that were assembled in the factory, or delivered without short packing should not be affected.



The photo above is the image from the manual, and shows the correct attachment method for the webbing. The webbing is attached to the bottom of the leading edge.

All owners of Moyes Litespeed and Litespeed S are urged to check their gliders, to ensure the sail webbing has been correctly fitted.

Both the manuals have been corrected and posted to the web site.


Best Regards,
Vicki Cain
Moyes Delta Gliders Pty Ltd
1144 Botany Road
Botany Nsw 2019
Australia

Tel: +61 2 93164644 Fax: +61 2 9316 8488

Web: www.moyes.com.au
powered by eMedia